Keskustelu Suomen EU-erosta vie harhaan

Perussuomalaisten nuorten kansalaisaloite Suomen EU-erosta on huonosti ajoitettu. Suomen eroaminen Euroopan unionista voi tulla ajankohtaiseksi vain siinä tapauksessa, että Brexit johtaa myös Tanskan ja erityisesti Ruotsin eroamiseen.

Perussuomalaisten aloite johtaa huomion sivuun pääasiasta, joka on Suomen irrottautuminen euroalueesta. 

Suomen eroamista euroalueesta on kiirehdittävä kahdesta syystä.

Ensiksikin Brexit on jo synnyttänyt vaatimuksia siitä, että euroalueen syventämistä on kiirehdittävä. Britannian erotessa unionista yhdentymistä halutaan viedä eteenpäin. Britannian erotessa euroalueen kehittämistä liittovaltioksi pidetään tähänastista helpompana. 

Toinen syy on euroalueen ongelmien kärjistyminen. Kreikan kriisin rinnalle on puhkeamassa paljon pahempi. Italian pankit ovat suurissa vaikeuksissa ja hallitus suunnittelee niiden pelastamista valtion varoin, mikä olisi vastoin pankkiunionin sääntöjä. Tämän vaihtoehtona kaavaillaan Euroopan keskuspankin poikkeustukea Italian pankeille.

Onneksi kansalaisaloite Suomen euroerosta on edelleen eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. Sen olisi otettava kuultavakseen lisää asiantuntijoita, jotka voivat valottaa Brexitin vaikutuksia euroalueen kehitykseen.

Tanskan ja Ruotsin eroaminen Euroopan unionista saattaa vaikuttaa etäiseltä ja epätodennäköiseltä. On kuitenkin muistettava, että Tanskassa yleinen mielipide on enemmän EU -vastainen kuin Britanniassa. Ruotsi puolestaan vietiin EU:n jäseneksi harhaanjohtavalla kampanjalla.

Suomen, Ruotsin ja Norjan kohtalot kytkeytyivät syksyllä 1994 toisiinsa. Norjassa ja Ruotsissa kansan selvä enemmistö vastusti jäsenyyttä. Kun Suomessa vastustus oli vähäisempää, kansanäänestys järjestettiin meillä ensimmäiseksi.

Suomen neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä enemmistö saatiin jäsenyyden kannalla turvallisuuspoliittista korttia käyttäen. Äänestäjiä peloteltiin Venäjällä.

Suomen hallitus lupasi Ruotsin hallitukselle, että meidän jäsenyytemme lyödään lukkoon ennen Ruotsin sitovaa kansanäänestystä. Siksi jäsenyyssopimus yritettiin käsitellä eduskunnassa poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa.

Me jäsenyyden vastustajat pidimme mahdottomana sitä, että Suomen jäsenyys lyötäisiin lukkoon tietämättä, mikä on Ruotsin ratkaisu. Järjestimme jarrutuskeskustelun, jolla lopullinen eduskunnan päätös saatiin siirretyksi Ruotsin kansanäänestyksen yli.

Ruotsissa äänestäjille ei kuitenkaan kerrottu, että Suomen ratkaisu on auki. Siellä kansaa päinvastoin aivopestiin uskomaan, että Suomi joka tapauksessa liittyy unioniin ja että Ruotsin on seurattava mukana. Kansanäänestyksessä niukka enemmistö saatiin jäsenyyden kannalle. Sitä ennen ja sen jälkeen enemmistö oli sitä vastaan.

Ruotsissa EU-kriittisyys on ollut voimakasta. Samaan aikaan kun Suomen hallitus ryhtyi Paavo Lipposen johdolla toteuttamaan federalistista linjaa, Ruotsin hallitus Göran Perssonin johdolla sitä jyrkästi vastusti. Kansanäänestyksessä Ruotsin kansa kaatoi esityksen maan liittymisestä euroalueeseen.

On mahdollista, että Brexit johtaa EU-kansanäänestyksiin ja EU-eroon myös Tanskassa ja Ruotsissa. Jos näin käy, Suomen on seurattava näiden maiden esimerkkiä. Tätä kautta Euroopan talousalueesta tulisi hyvin toimiva järjestely ja voisimme muodostaa sen puitteisiin Pohjolan yhteisön.

Nyt on keskityttävä Suomen eroamiseen euroalueesta, johon meidät perustuslakia rikkoen ja ilman kansanäänestystä ainoana Pohjoismaana vietiin.

Olen liittänyt tämän blogin oheen linkkejä Ylen arkistoon. Ne kertovat havainnollisella tavalla, millaisella pelillä Suomi EU:n ja euroalueen jäseneksi vietiin.

• Ylen EU-illoissa 1994 kinattiin Suomen tulevaisuudesta
• Suomen EU-ratkaisua hoputettiin ja jarrutettiin eduskunnassa
• Väyrysen EU-jarrutus väsytti lopulta Uosukaisenkin
• Suomi Euroopan unioniin ja eurovaluuttaan