”Kekkosen kisälli” elävissä kuvissa

Pohjanrannan kesäteatterin uutuusnäytelmä ”Urho ja hänen kisällinsä” oli yleisömenetys. Katsomo täyttyi ääriään myöten jokaiseen kahdeksaan esitykseemme. Tulijoita olisi ollut paljon enemmän, mutta tänä syksynä emme kyenneet esityskertoja lisäämään. Tarkoitus on, että Kekkonen kisälleineen esiintyy Pohjarannassa taas ensi kesänä.

Ensi kesää odotellessa aion esitellä näytelmää ”elävin kuvin” videotallenteen avulla.

Alkusyksystä lähtien järjestän Euroopan parlamentin jäsenenä jälleen runsaasti puhetilaisuuksia. Niiden yhteydessä aion kertoa näytelmästä ja esitellä sitä myös videolla.

Syksyn mittaan isännöin Pohjanrannassa koko viikonlopun mittaisia ”Kekkosen kisälli” -tapahtumia. Niiden yhteydessä esitämme videotallenteena koko näytelmän. Esittelen sen ja vastaan sitä koskeviin kysymyksiin.

Viikonloppujen ohjelmaan sisältyy myös musiikkia ja lausuntaa, jota itsekin esitän. Lisäksi tarjolla on allasjumppaa uudessa kylpylässämme, tanssia elävän musiikin tahdissa ja muuta liikuntaa. Esittelemme viinitilamme ja järjestämme viinien maistajaiset. Hartaushetken järjestämme omassa paanukirkossamme.

”Urho ja hänen kisällinsä” liittyy historiaan, mutta myös Suomen ja koko Euroopan ajankohtaisiin ongelmiin ja tulevaisuuteen.

Kylmän sodan kaudella Urho Kekkonen joutui taistelemaan Suomen pysyttämiseksi Snellmanin, Mannerheimin ja Paasikiven linjalla, jolta oikeistovoimat Väinö Tannerin, Väinö Leskisen ja Veikko Vennamon johdolla yrittivät maamme suistaa.

Meille olisi käynyt surkeasti, jos he olisivat onnistuneet – jos olisimme luopuneet Paasikiven linjasta ja lähteneet seikkailupolitiikan tielle. Sotien jälkeen länsimaat olivat jättäneet Suomen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Kun Neuvostoliitto kukisti verisesti Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja kun se miehitti Tshekkoslovakian vuonna 1968, länsimaat eivät antaneet minkäänlaista tukea. Yllyttivät seikkailupolitiikkaan, mutta jättivät aivan yksin.

Urho Kekkosen johdolla Suomi kykeni vahvistamaan itsenäisyyttään ja luomaan itselleen arvostetun puolueettomuusaseman ja -politiikan.

Kylmän sodan kauden päätyttyä Suomen linja muuttui.

Meille oli vihdoinkin tarjolla aito itsenäisyys ja puolueettomuus osana Euroopan talousaluetta ja Pohjolan yhteisöä. Suomi vietiin kuitenkin nimenomaan turvallisuuspoliittisin perustein Euroopan unioniin. Lopulta Suomi luopui myös omasta rahastaan ja taloudellisesta itsenäisyydestään. Tämän politiikan johdossa olivat ne poliitikot ja poliittiset voimat, joiden ulkopoliittiseen harkintakykyyn Urho Kekkonen ei luottanut.

Nyt Euroopassa on meneillään murrosvaihe, jonka yhteydessä Suomelle saattaa avautua mahdollisuus palauttaa ainakin osa menetetystä itsenäisyydestään.

Tästä aion syksyn ”Eurooppalainen Suomi” -puhetilaisuuksissani ja Pohjanrannan ”Kekkosen kisälli” -tapahtumissa puhua. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi esillä ovat erityisesti euroalueen ongelmat, maahanmuutto ja Britannian EU-ero.

Puhetilaisuuksista löytyy tietoa kotisivultani (http://www.paavovayrynen.fi/) ja viikonlopputapahtumista Pohjanrannan kotisivulta (http://www.pohjanranta.com/fi).

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu