Suomen linja ratkeaa eduskuntavaaleissa

Sauli Niinistön asettautuminen ehdolle nimenomaan kansalaisliikkeen ehdokkaana neutraloi presidentinvaalin.

 

Niinistö esiintyy vaaleissa koko kansan presidenttinä, joka välttää ottamasta kantaa kiistanalaisiin linjakysymyksiin. Kokoomuspuolueella ei ole omaa presidenttiehdokasta. Muiden puolueiden ehdokkaat voivat profiloitua vain toisiaan vastaan. Presidentinvaaleissa ei synny keskustelua, jossa Suomen ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan linja selkiintyisi.

 

Nykyisellä hallituskaudella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja on muuttunut. Suomi on liukunut sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Tämä on tullut ilmi ennen muuta Suomen innokkuutena kehittää Euroopan unionin yhteistä puolustusta ja sotilaallisten harjoitusten lisääntymisenä myös Suomen ilmatilassa, maaperällä ja vesialueilla.

 

Oma tulkinani on ollut ja on, että linjanmuutos on johtunut valtioneuvostosta.

 

Kokoomus on, varsinkin Alexander Stubbin puheenjohtajakaudella, ajanut avoimesti Suomen sotilaallista liittoutumista ja jopa maamme Nato-jäsenyyttä.

 

Perussuomalaiset ministerit, Timo Soini ja Jussi Niinistö, ovat tätä politiikkaa tukeneet. Perussuomalaisten puheenjohtajan vaihtuminen saattaa vahvistaa tätä suuntausta, kun molemmat johtavat ehdokkaat ovat Nato-jäsenyyden julkisia kannattajia.

 

Keskusta on jopa muita innokkaammin ajanut EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä.

 

Suomen ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan suunta ratkaistaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Niiden merkitys korostuu senkin vuoksi, että Suomi on vaalivuoden loppupuoliskon ajan EU:n puheenjohtajamaa.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu