Presidentinvaalit 2018

Ensi vuoden presidentinvaaleihin asetetut ehdokkaat ottivat eilen mittaa toisistaan Porin Suomi-Areenassa. Yhtä mieltä he olivat ainakin siitä, että tasavallan presidentti Sauli Niinistönkin olisi pitänyt ja pitäisi osallistua vaalitoimintaan jo nyt.

Niinistön päätös aloittaa kampanja vasta vuoden lopulla on mielestäni ymmärrettävä ja perusteltu. Samoin ovat presidentit ja jotkut muutkin ehdokkaat aikaisemminkin toimineet.

Vuoden 1982 vaaleihin valmistauduttaessa virkaa tekevänä presidenttinä toiminut Mauno Koivisto osallistui vaalikeskusteluihin melko myöhään ja varsin vähän. Johonkin tilaisuuteen hän lähetti avustajansa Paavo Lipposen, jota ryhdyttiin tämän vuoksi kutsumaan Vara-Manuksi.

Vuoden 1988 vaalien edellä Mauno Koivisto kävi hyvin lyhyen vaalitaistelun. Hän oli mukana vain yhdessä ehdokkaiden yhteisessä paneelikeskustelussa. Sen järjesti Paasikivi-seura 15. joulukuuta 1987.

Vuoden 1994 presidentinvaalien edellä syntyi erikoinen tilanne, kun SDP:n ehdokas Martti Ahtisaari järjesti itselleen melkein koko kampanja-ajaksi kansainvälisen tehtävän Geneveen. Tämä menettely oli hyvin kyseenalainen, mutta se tuotti toivotun tuloksen.

Säästeliäästi kampanjoi myös Tarja Halonen, kun hän tasavallan presidenttinä tavoitteli jakokautta vuoden 2006 presidentinvaaleissa.

Omalta osaltani mahdollinen ehdokkuus on vasta harkittavana. Kun olin Kultaranta-keskustelujen jälkeen ilmoittanut, että en voi enää tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa, olen saanut runsaasti pyyntöjä asettua itse ehdolle. Olen luvannut pohtia asiaa.

Jos lähtisin mukaan, olisin vain valitsijayhdistyksen ehdokas. Jos kansanliike syntyisi ja jos se saisi taakseen riittävän kannatuksen, saattaisin ryhtyä sen ehdokkaaksi joskus itsenäisyyspäivän tienoilla.

Kampanjointi voisi alkaa samoihin aikoihin Sauli Niinistön kanssa. Siihen saakka keskittyisin työhöni Euroopan parlamentissa.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu