Kansanäänestykset perustuslakiin
Kansanäänestykset perustuslakiin, isäntämaasopimus perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi
Olen ollut mukana valtiollisessa päätöksenteossa lähes puolet Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajasta.
Tärkein tehtäväni kuluneina lähes viitenä vuosikymmenenä on ollut Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaaminen.
Viime vuosina molemmat ovat vaarantuneet. Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa.
Vastustin Suomen liittymistä Euroopan unioniin ennen muuta siitä syystä, että meille oli tarjolla parempi vaihtoehto, jäsenyys Euroopan talousalueessa ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.
Suomen liittymistä euroalueeseen vastustin taloudellisten syiden lisäksi myös siksi, että näköpiirissä oli euroalueen muuttuminen unionin ylikansalliseksi liittovaltioytimeksi. Muut Pohjoismaat olivat lisäksi jäämässä euroalueen ulkopuolelle.
Kun EU:ssa julkaistiin kesällä 2015 niin sanottu viiden presidentin suunnitelma todellisen talousunionin muodostamiseksi euroalueelle, tein kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite haudattiin perustuslakivaliokuntaan.
Tämän kokemuksen perusteella olen tehnyt kansalaisaloitteen, jonka mukaan perustuslakia olisi muutettava siten, että Suomen suvereniteettia merkittävästi kaventavat kansainväliset velvoitteet olisi aina alistettava kansanäänestykseen. Aloite on nyt allekirjoitettavissa sivulla kansalaisaloite.fi.
Perustuslain muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla turvaisi sitä, että sekä EU:n sisäiseen kehitykseen että Suomen mahdolliseen sotilaalliseen liittoutumiseen liittyvät sopimukset alistettaisiin tulevaisuudessa kansanäänestykseen.
Kansanäänestysmenettely turvaisi huolellisen harkinnan Suomen suvereniteettia kaventavia ratkaisuja tehtäessä. Se täydentäisi perustuslain 94 §:n määräystä, jonka mukaan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa koskevat ratkaisut on tehtävä eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä.
Kaikki Suomen täysivaltaisuutta kaventavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole tulleet lainkaan eduskunnan käsiteltäviksi. Eniten keskustelua tässä suhteessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus Suomen ja sotilasliitto Naton välillä.
Tasavallan presidentin johdolla kokoontunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan eli niin sanotun isäntämaasopimuksen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti syyskuussa Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja. Sopimus on sisällytetty asetuskokoelmaan. Sitä ei ole tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.
Julkisuudessa on esitetty tulkintoja, joiden mukaan sopimus kaventaisi merkittävästi Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Jos nämä tulkinnat pitävät paikkansa, tasavallan presidentti ja päätöksentekoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat saattaneet toimia virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he ovat hyväksyneet sopimuksen eivätkä ole vieneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.
Kun sopimus joka tapauksessa koskee Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, sitä ei ole mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi aloitteen tai kansalaisaloitteen pohjalta.
Ainoa keino asian käsittelemiseksi eduskunnassa näyttää olevan sen vieminen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ministerivastuulain nojalla. Kun päätöksenteossa oli mukana myös tasavallan presidentti, hänenkin oikeudellinen vastuullisuutensa tulisi selvittää samassa yhteydessä.
Jotta isäntämaasopimuksen tulkinnoista ja sen velvoittavuudesta saataisiin täysi selvyys, eduskunnassa olisi pantava vireille muistutus päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden virkatointen lainmukaisuudesta. Tähän tarvitaan kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Ellei riittävää määrää kansanedustajia nykyisestä eduskunnasta löydy, seuraavassa heitä saattaa olla.
Minustakin Suomen itsenäisyyden säilyttäminen on kaikkein tärkein kansallinen tehtävä. Kokemuksesta tiedän että vain Venäjä voi uhata Suomea. Jo kaksi kertaa olen joutunut Venäjän sotatoimien takia evakkoon.
Istuskellessani uuden pääkaupunkimme Brysselin kahviloissa tunnen oloni turvalliseksi. Tunnen kuuluvani läntiseen yhteisöön joka osaltaan turvaa itsenäisyyttämme.
Ilmoita asiaton viesti
En luota sen enempää Brysselin kuin Moskovan valtaan valtakuntamme asioiden yli. En luota erityisesti Helsingin valtaankaan valtakuntamme asioissa, mutta Helsinkiä on helpompi valvoa kuin Brysseliä tai Moskovaa.
Oikeasti itsenäinen ei kumarra mihinkään suuntaan, mutta tekee (omien tarpeidensa vuoksi) yhteistyötä joka suuntaan. Yhteistyö on myös välttämätöntä tässä keskinäisriippuvuuksien maailmassa, jossa itsenäisyys ei ole eristäytymistä vaan (nykyisestä oletettavasti laajentuvaakin) yhteistyötä, mutta niin, että vain oma parlamenttimme säätää meitä koskevista asioista. ETA-sopimus riittää Unionin suhteen.
LM: ”Istuskellessani uuden pääkaupunkimme Brysselin kahviloissa tunnen oloni turvalliseksi. Tunnen kuuluvani läntiseen yhteisöön joka osaltaan turvaa itsenäisyyttämme.”
Viime aikoina olen istuskellut Comon, Saronnon ja Milanon sekä toisaalla Tukholman kahviloissa. Ennen kaikkea tunnen niissä oloni mukavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tulevan pankkiunionin kautta Suomea ujutetaan vaivihkaa koko ajan kohti EU:n liittovaltiokehitystä. Tämä toteutuneekin, jos siihen ei laita stoppia muut isot maat kuten Saksa. Suomen oman päätäntävallan säilyttäminen edes nykyisissä mittasuhteissa onkin kiinni paljon siitä, miten pitkälle Saksassa ollaan valmiita menemään tai ryhtyykö esimerkiksi EU:n entiset ns. itäblokin maat vastustamaan kehitystä ja mikä vaikutus Brexitillä on, joka ei nyt näyttäisi etenevän niin hyvin kuin sen piti.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen puuhaa siis Sauli Niinistöä valtakunnanoikeuteen. Pokkaa on ainakin! Hesarin pääkirjoituksessa muutama päivä sitten Väyrystä pidettiin vaarattomana: ”Kyllä siihen joukkoon vielä yksi Väyrynenkin mahtuisi väriä tuomaan.” Mutta niin pidettiin Trumpiakin ennen kuin oli liian myöhäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän provokaatioon oli median pakko puuttua:
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711172200540…
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemassasi Gandhi-prosessissa Paavo on nyt taisteluvaiheessa. Helmikuun 11 päivän iltana 2018 tiedämme tuliko voitto. Mahatma Gandhi oli viisas rauhan mies.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttaa siltä, että mitä enemmän Väyryselle ikää kertyy niin aina vaan hullumaksi nuo hänen ehdotukset tuntuvat menemään.
Ilmoita asiaton viesti
Onko hulluutta vaatia perustuslain rikkojat vastuuseen? Tai kansanäänestyksen pitäminen perustuslaillisista asioista. Näin muuten toimitaan demokraattisessa Tanskassa.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen nostaa otsikossa tärkeän asian pöydälle.
Kyllä kansanäänestys on edustuksellisen demokratian rinnalla hyvä lisä. Digitalisoinnin myötä kansanäänestyksen lisääminen olisi myös helppoa. Haluavatko poliittiset päättäjät tätä ?
No, eivät tietenkään. Valtahan voisi siirtyä suoraan nopeasti kansalle ja mm ssa puoluekoneistot saattaisivat jäädä täysin tyhjän päälle, koska puolueiden linjaukset ja suhmurointi eivät enää kiinnostaisi, vaan ainoastaan ne yksittäiset päätökset yli puoluerajojen. Edustuksellinen demokratiakin muuttaisi samalla olomuotoaan, jos kansanäänestyksellä voitaisiin suoraan päättää tärkeimmistä yhteisistä asioista.
Entäs sitten, jos / kun osa politiikoista jäisi virattomiksi ja mm ssa ilman mukavia suojatyöpaikkoja ?
Ilmoita asiaton viesti
”Onko hulluutta vaatia perustuslain rikkojat vastuuseen?”
Ei ole ,jos on pitävät todisteet perustuslain rikkomisesta ja rikkojista.
”Tai kansanäänestyksen pitäminen perustuslaillisista asioista?”
Jos tarkoitat Suomen turvallisuuspolttisia päätöksiä ja mahdollista Nato-jäsenyyttä, se ei ole perustuslaillinen asia. Perustuslakimme mukaan kansainvälisistä sopimuksista päättää lopullisesti Suomen eduskunta kuultuaan ensin presidenttiä, hallitusta ja alan asiantuntijoita. Jos halutaan tehdä vapaaehtoinen mielipidemittaus, niin OK, mutta Suomen laki ei tunne sitovia kansanäänestyksiä.
”Näin muuten toimitaan demokraattisessa Tanskassa.”
Tanskan demokraattisuudesta kenelläkään ei ole epäilystä. Se on läntinen demokratia, eurooppalainen sivistysvaltio ja Naton perustajajäsen, eikä liittoutumisesta ole koskaan vaadittu saatikka pidetty kansanäänestyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
tuplan poisto
Ilmoita asiaton viesti
”Kansanäänestykset perustuslakiin”
Järkevää ajatusta taas Väyryseltä. Federalistit taas näyttää etteivät kannata demokratiaa mutta Euroopan kansalaiset kaataa heidän liittovaltionsa ilman kyselyitäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaiset johtajat, jotka halveksivat perustuslakia- mikä on itsenäisen valtion kivijalka, joutavat historian peräkonttiin.
Ilmoita asiaton viesti
On yksi perustuslaki joka saisi päivittää globaalisesti muuttuvaan kieliympäristöön.
Koulutuspoliittisten vääristymien oikaisemiseksi peruskoululaki on otettava perustuslailliseen tarkasteluun ja ruotsipakko poistettava koko koulutusjärjestelmästämme. Myös kaikkia kieli- hallintolakeja tulee tarkastella kriittisesti ja poistaa ns. virkamiesruotsin vaatimus edellytyksenä julkisiin virkoihin. Kielivalinnan vapauttaminen lisäisi heti koulujen kielivalikoimaa nostaisi myös ruotsin kielen osaamistasoa opiskelumotivaation parantuessa.
Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansallisen kielistrategian turvaamaan koulujen monipuolisen kielitarjonnan ja nostamaan osaamistasoamme maailman valtakielissä. Osana kielistrategiaa suomen kieli tulisi myös määrätä maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi. Näin 100-vuotias Suomi juhlistaisi itsenäisyyttään merkittävällä kielipoliittisella askeleella kohti todellista demokratiaa. Lisäksi tämä rakennemuutos toisi valtiontaloudelle vuosittain usean miljardin säästöt.
Suosittelisin samankaltaista järjestelmää, mitä Ahvenenmaalla ja Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Martti, kyllä, historian peräkonttiin – ja oikeusturvansa vuoksi vastaamaan teoistaan laissa säädetyllä tavalla.
Valtiovarainministerinä Jyrki Katainen, pääministerinä Mari Kiviniemi ja koko muu kabinetti 2007-2011 oli ja yhä on vastuussa ministerivastuulain rikkomisesta. Sektoriministerinä valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli ja yhä on vailla teon vanhenemista erityisessä vastuussa valtakuntamme budjettivarojen myöntämisestä valtakunnasta ulos jonkin sellaisen perusteella, joka ei ollut voimassa oleva sopimus (vaikka sellaiseksi myöhemmin pääministeri Kataisen toimin runnottiin jatkokehitelmineen eli ERVV ja EVM – Kataisen jälkikäteinen toiminta täyttää rikoksen peittelyn tunnusmerkistön) eduskunnan budjettivallan ohi omin luvin. Jyrki Kataisen oikeusturvan toteutumiseksi tarvitaan hänen (ja mainittujen muiden) asiansa käsitteleminen asiasta säädetyllä tavalla eli valtakunnanoikeudessa.
Koska tiesin, että valtioneuvoston tuolloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei käsittele, koska ei uskalla käsitellä, asiasta jätettyjä kanteluita muutoin kuin suoraan hylkäämällä ne, laadin asiasta adressin, joka on ja pysyy auki, kunnes Jyrki Katainen (ja toiset vastuulliset) vastaa teostaan. Ks. alla:
—————————————————————————
https://www.adressit.com/katainen_ja_kiviniemi_toi…
Katainen ja Kiviniemi, toimien luvallisuus ja ministerivastuulaki
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Mari Kiviniemi lupasivat maaliskuussa Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) käyttöön noin kahdeksan miljardia Suomen verovaroja, syynä ns. Portugalin tukipaketti. Molemmat kielsivät tällaisen aluksi, mutta asia tuli sittemmin julki. Ministerit toimivat omin luvin, sillä he eivät pyytäneet eduskunnalta valtuutusta toimelleen. Suomessa eduskunnalla on budjettivalta, joten teko oli ja on yhä yksiselitteisen laiton.
Unionin perussopimus kieltää tällaisen jäsenvaltioiden keskinäisen takaamisen Maastrichtin sopimuksen 125 artiklassa. Koska tällainen on kiellettyä, mainittu ERVV perustettiinkin Unionin hallintorakenteiden ulkopuolelle osakeyhtiöksi, jonka omistajia tosin Unionin jäsenvaltiot ovat. ERVV:n on tarkoitus korvata myöhemmin Euroopan vakausmekanismi (EVM), jota koskee sama ongelma.
Suomen osalta siis kahden ministerimme toimi oli yksiselitteisen laiton. Toimitusministeristön (kunnes Suomella on uusi hallitus) pääministeri Mari Kiviniemi ei luvannut esitellä Portugalin tukipakettia. Hallitusneuvottelija Jyrki Katainen jätti sivuun tehtävänsä, johon hänet oli nimitetty, ja keskittyi hankkimaan jonkinnäköisen legitimaation, laillisen oikeutuksen, tälle kahdeksan miljardin euron siirtämiselle Suomen ulkopuoliseen käyttöön. On kyseenalaista, voiko hallitusneuvottelija menetellä näin ja samoin on kyseenalaista, voiko suuri valiokunta menetellä niin, että se yleensä käsittelee tällaisen asian, samoin on kyseenalaista, voiko vaaleissa luottamuksensa menettänyt vanha hallitus nyt toimitusministeristönä yleensä ajaa tällaista asiaa. Hallitusneuvottelija Jyrki Katainen kuitenkin järjesti asialle käsittelyn eduskunnan suuressa valiokunnassa, jossa tämä ns. Portugalin tukipaketti hyväksyttiin.
Tässä adressissa katsotaan, että Jyrki Katainen ja Mari Kiviniemi ylittivät valtuutensa ja toimivat budjettivallan haltija eduskunnan luvatta ja lisäksi salaa siltä. Lisäksi tässä katsotaan, että Jyrki Katainen on toiminut raskauttavalla tavalla, koska on jälkikäteen varmistanut, että maan verovaroja siirretään Suomen eduskunnan ja hallituksen ulottumattomiin useita miljardeja. Tässä katsotaan myös, että Jyrki Kataisen osalta lähtökohtaisesti laiton menettely on pyritty peittelemään hankkimalla sille jälkikäteinen legitimaatio ja laitonta tekoa on siten jatkettu. Koska tällaisena teko luvata Suomen verovaroja maan ulkopuoliseen käyttöön on lähtökohtaisesti laiton, huolimatta jälkikäteisestä lainmukaisuuden hankkimisesta, mutta väärin premissein, katsotaan tässä adressissa, että suuren valiokunnan lupaus siirtää ERVV:lle suomalaisia verovaroja on laiton ja siten sen tekemä päätös on kumottava.
Tässä adressissa vaaditaan ministerien Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen yllä kuvatun toimen käsittelyä ministerivastuulaissa säädetyllä tavalla eli valtakunnanoikeudessa. Tätä varten tarvitaan perustuslakivaliokunnassa asian alustava käsittely. Lisäksi vaaditaan, että kaikki tähän luvattomaan lupaukseen liittyvät verovarojemme siirtämistä koskevat päätökset eri hallintoelimissä kumotaan välittömästi.
Normaalisti ministerien toimien lainmukaisuutta valvotaan ministerivastuulailla ja ylin valvoja on eduskunnan oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Lisäksi eduskuntatyöskentelyn perustuslain mukaisuutta valvoo eduskunnan puhemies. Tässä tapauksessa valvonta ei ole toteutunut. Kuitenkin adressi luovutetaan ensisijaisesti oikeuskanslerille, koska ensisijaisesti vedotaan siihen instituutioon, jonka vastuulla asia on. Asian etenemisen varmistamiseksi eli lain toteutumiseksi adressi kuitenkin luovutetaan myös eduskunnan puhemiehistölle sekä tasavallan presidentille, jonka vastuulla ulkopolitiikka osaltaan on, ja tämä asia liittyy Suomen ulkosuhteisiin. Adressi voidaan myös luovuttaa näiden lisäksi harkinnanvaraisesti muuallekin, jos tämä edistää lain toteutumista.
Ilmoita asiaton viesti
Peräkonttiin joutuisi kaikki 200 -92-95 eduskunnan päättäjää.
EMU-suunnitelma hyväksyttiin osana Maastrichtin sopimusta, joka allekirjoitettiin helmikuussa 1992 ja tuli voimaan 1.11.1993. Sopimuksen mukaan talous- ja rahaliittoon edetään kolmen vaiheen kautta.
Väyrynen vei Suomen unioniin, ei Koivisto
12.2.2017
IL
Paavo Väyrynen teki helmikuussa 1992 uransa merkittävimmän ratkaisun. Väyrynen hyväksyi Suomen EY-jäsenhakemuksen jättämisen.
Siinä roolissa ei sovi muistuttaa kerran pitäneensä kädessään valtikkaa, jolla olisi voinut huitaista nurin koko jutun.
Eurooppalaiset ulkoministerit tiesivät Väyrysen aseman Suomen sen hetkisessä valtahierarkiassa.
Kun Väyrysen nimi oli saatu vekseliin, jo huhtikuussa Britannia alkoi tyrkyttää Suomelle jäsenyyttä Natossa.
Kirjoituksen lähteinä on käytetty mm. Suomen Keskustan työvaliokunnan ja puoluehallituksen pöytäkirjoja, ulkoministeriön salaisia ja erittäin salaisia asiakirjoja sekä presidentti George H.W. Bushin neuvottelumuistioita.
Ilmoita asiaton viesti
JK.
Miksi ei ”tarvita” kansanäänestystä esim. Jo -92 sovitulle EU/EMU jäsenyydelle? Lissabonin -sopimukselle?
1.)- Kansa antaa valtakirjan vaaleissa 200 päättää maan ja kansan asioista.
2)-eduskunnan enemmistö ,hallituspuolueiden eduskuntaryhmät päättää.
3.)-Kaikki menee perustuslain mukaan. Päättäjät (kansan tahto) itse valitsivat ne jotka käytti valtakirjaansa jonka kansa oli antanut.
lainaus:
tuli voimaan 1.11.1993. Sopimuksen mukaan talous- ja rahaliittoon edetään kolmen vaiheen kautta.
Kolmen vaiheen kautta.Luki sopimuksessa .Ei siis mitään äänestystä-98 koska oli jo sovittu asia.
”Nahkurinorret” muistutus Lipposelta mitä oli jo-92 sovittu.
Ei Kreikan-vippejäkään joka kerta erikseen kysytty.Ne kaikki oli sovittu jo-09
aina 2018 asti.
Vain summat vaihteli Tukipaketeissa-10-15
Ilmoita asiaton viesti
Ja edustuksellinen demokratia joutaa roskakoriin? Väyrynen pistää kansan päättämään kovista asioista, kansan joka keskivertona ei tiedä EU::ta tai NATO:sta höykäsen pöläystä.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen että Natokin ”keskusteltiin” jo -92-08 (Lissabnin-sopimus) ”valmiiksi”.Sekin ennen kansanäänestystä.
Nyt vain haetaan miten se ”tuodaan” kansan eteen. Pidetäänkö taas ”kansanäänestys” kuten -94 lokakuussa.
Vaikka sopimus allekirjoitettiin jo -94 kesäkuussa juhannuksena Korfulla .
Ilmoita asiaton viesti
Pelastakaa työmies Putkonen!
Näyttää siltä että Matti Putkosta on persujupakassa käytetty likaisen työn tekijänä todellisten suunnittelijoiden piileksiessä hänen selkänsä takana.
Petri Hirvimäellä olisi tässä kuninkaantekijän paikka, presidenttiehdokkaalla.Vaikka kyllähän kaikki tulee julki joka tapauksessa, ajan myötä.
Muistan hyvin shokin Hirvimäen alkaessa komennella minua kokoamaan esikuntaa näyttöruudun kautta kampaanjaansa varten. Jotakin samaa taisivat Timo Soinin porukat kokea puoluekokouksessa, päätellen viikonlopun Ilta-Sanomista.
Timo Soini näytti ottavan Rongan sonnin ”ilmoittautumisen” presidenttikisaan niin vakavasti, että heitti ilmoille ajatuksen miksipä sonni ei tulisi hänen ehdokkaakseen, eikä suinkaan ”toisten kukkarolla elävien demareiden”.
Junttauksen mestari Putkonen ilmoitti sitten Huhtasaaren tuovan kisaan värikkyyttä. Sitähän sonnikin oil kaipaillut.
http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2462…
Ilmoita asiaton viesti
Sormia syyhyäisi esiintyä historianhoitajana vaikka titteli on monopolisoitu Erkki Tuomiojalle joka on viime viikkoina luennoinut historian tutkimuksesta mm. Moskovassa, Roomassa ja New Yorkissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitan presidenttiaineshenkilöille itsenäisyyspäivän iltana lentoaseman kahvilassa (päivitetty 12.12.)
Lento Roomaan lähtee vasta illan hämärissä, joten kommentoin vielä Mauno Koivistoa, jonka Kalevi Sorsa-säätiön historiantutkija Mikko Majander on sanonut eläneen todeksi työläisen unelman.
Somessa on heitetty ilmaan ajatus Suomesta pohjoismaisen hyvinvointiyhteisön työläisosastona. Se ainakin selittäisi miksi miljoona Ruotsiin muuttanutta suomalaista on jättänyt sikäläiseen kulttuuriin aivan mitättömän vähän jälkiä- Kulttuurin hiljainen hautautuminen elävältä näyttäisi siellä todellisuudelta.
Toisaalta eihän kulttuuri nykykäsityksen mukaan olekaan poliittinen vientituote, paitsi tänään Colosseumin värityksessä.
Kulttuurin kaupallisuus taas on kuluttajan päätettävissä, niinpä Ruotsin tv on lopettanut valtiollisen tv:n ilmaislähetykset Suomeen. Rahalla niitä saa nyt ostaa eri palvelijoilta.
Ote kirjastani (6/2015) Rooma opettaa:
”On vahvistunut epäilys, että kaikkien totalitarismien slogan ”tarkoitus pyhittää keinot” on hämmentävän hyvin toteutunut Suomessa siten kuin Platon oli hahmotellut antiikin kolmijakoisessa ihannevaltiossa: 1) filosofit ajattelevat 2) sotilaat hoitavat turvapalvelut 3) rahvas tuottaa ruokaa.”
Puolen vuoden kuluttua kirjan julkaisemisesta Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari luki viikonlopun aikana Paavo Väyrysen koko tuotannon ja tenttasi HS-TV:n keskustelussa Väyryseltä, selittääkö Aristoteles’n praktinen syllogismi hänen toimintansa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Janne, linkistä. Allekirjoitettu.
Kehotus jokaiselle: muista että oma allekirjoituksesi on vasta puolikas teko. Viestikapulan eteenpäin toimittaminen on ehdoton edellytys asian edistämiseksi. Kun jokainen toimittaa linkin (muutamalla evästesanalla/lauseella) eteenpäin tutuille ja tuntemattomille sopiville ihmisille, pääsemme eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti