Sauli Niinistön on vastattava sanoistaan ja teoistaan

Keskiviikko- ja torstai-iltojen television vaalikeskustelut avasivat varsinaisen vaalitaistelun. Omalta osaltani se jatkui jo perjantaina ja lauantaina käynnistyneillä puhetilaisuuksilla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Perjantain ohjelmassa oli myös Studia Generalia luento Turun yliopistossa (https://www.youtube.com/watch?v=uL7K-ms6ia4). Vielä ennen vuoden vaihdetta aion vierailla kaikissa muissakin Suomen maakunnissa.

Kaikkialla kuulijoita kiinnostaa erityisesti Sauli Niinistön rooli Suomen viemisessä Euroopan unioniin, euroalueeseen ja isäntämaasopimukseen Naton kanssa. Kysymyksiä synnyttävät myös Niinistön epämääräinen Nato-kanta ja hänen toimintansa Euroopan unionin yhteisen puolustuksen ajamisessa.

Jokioisissa minulta kysyttiin, eikö perustuslain rikkomisesta joudu mitenkään vastuuseen. Minun oli vastattava, että oikeudelliseen vastuuseen saattaa noista asioista viedä vain isäntämaasopimuksen hyväksyminen. Muulta osin vastuu toteutuu vain poliittisena, vaalien kautta.

                                                                         X  X  X

Suomen järjestelmässä perustuslain tulkinta on eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsissä. Keskeisissä Suomen itsenäisyyteen liittyneissä ratkaisuissa sen tulkinnat ovat olleet enemmän poliittisia kuin oikeudellisia.

Sauli Niinistön johtaman perustuslakivaliokunnan tulkinnoilla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että Suomi liittyi Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Euroalueeseen liityttäessä toimittiin suorastaan perustuslain vastaisesti.

Kaikissa keskeisissä ratkaisuissa perustuslakivaliokunta oli erimielinen. Jos olisi toimittu vähemmistöön jääneiden kannan mukaisesti, Suomi ei olisi liittynyt Euroopan unioniin eikä euroalueeseen.

Jos sopimus liittymisestä Euroopan unioniin olisi käsitelty perustuslain säätämisen järjestyksessä, se ei olisi tullut hyväksytyksi. Tällöin myös Suomi ja Ruotsi olisivat pysyneet Euroopan talousalueen (ETA) jäseninä ja sen puitteisiin olisi voinut muodostua Pohjolan yhteisö. Meillä olisi säilynyt itsenäisyys muiden muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, maatalouspolitiikassa ja aluepolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.

Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin  talous on kasvanut noin neljänneksen verran. Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita. 

                                                                          X X  X

Vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Sauli Niinistö puolusteli euro-ratkaisua. Vuotta myöhemmin hän kuitenkin totesi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroaluetta ja Suomen jäsenyyttä siinä. Aktiivista katumista Niinistö ei kuitenkaan ole osoittanut eikä valmiutta korjata tekemäänsä virhettä.   

Kesällä 2015 tein kansalaisloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa saadakseni nykyisen eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan ottamaan asiaan kantaa. Lähetekeskustelussa sitä kannattivat etenkin Perussuomalaisten kansanedustajat. Heidän johdollaan aloite kuitenkin haudattiin perustuslakivaliokuntaan.

Jotta Naton ja Suomen välinen isäntämaasopimus saataisiin eduskunnan käsiteltäväksi, olen ehdottanut, että eduskunnassa tehtäisiin ministerivastuulain mukainen muistutus niiden valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuudesta, jotka hyväksyivät sopimuksen eivätkä toimittaneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi. Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatoinen lainmukaisuus.

Toivon, että vaikkapa Laura Huhtasaari tekisi muistutuksen ja kokoaisi siihen tarvittavat kymmenen kansanedustajan allekirjoitukset.

                                                                            X  X  X

Sauli Niinistö näyttää jatkavan perustuslain ”luovaa tulkintaa” myös ajaessaan Suomen sotilaallista liittoutumista. Hän sanoo kyllä kannattavansa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä, mutta vihjailee kriisitilanteessa syntyvistä nopeista liittoutumista ja mahdollisuudesta, että eduskunta voisi päättää Nato-jäsenyydestä yksinkertaisella enemmistöllä. (https://www.youtube.com/watch?v=ptuiNvXoPPI kohdassa 33:25) Tämä ei tietenkään voi olla perustuslain mukaista. Liittymiseen tarvittaisiin sekä kansanäänestys että kahden kolmasosan eduskuntaenemmistö.

Kun euroaluetta koskeva kansalaisloitteeni haudattiin perustuslakivaliokuntaan ja kun Nato-kansanäänestyksen suhteen on esitetty huolestuttavia lausuntoja, tein marraskuun alussa kansalaisaloitteen perustuslain muuttamiseksi siten, että kansanäänestys olisi järjestettävä aina kun käsitellään sellaista kansainvälistä sopimusvelvoitetta, joka merkittävästi tai ratkaisevasti kaventaa Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Aloitteen voi allekirjoittaa täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2652

Sauli Niinistö ei näytä ymmärtävän sitä, että Eurooppa-politiikka ei kuulu tasavallan presidentin toimivaltaan, vaan siitä vastaavat pääministeri ja valtioneuvosto.

Tasavallan presidentillä on tietysti oikeus keskustella komission jäsenten kanssa omaan toimivaltaansa kuuluvista asioista, mutta Niinistö rikkoi sen rajat, kun hän neuvotteli Kultaranta-keskustelujen yhteydessä Frederica Mogherinin kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisestä. Vielä räikeämpi ylitys tapahtui vuonna 2015, kun Niinistö neuvotteli komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kanssa ja antoi vahvan tuen Euroopan unionin yhteisen armeijan muodostamiselle (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/niinisto-eu-n-yhteisesta-armeijasta-kannatan-ajatusta-vahvasti/4876476#gs.5ssbnhw ).

                                                                           X  X  X

Vuonna 2012 antamassaan tasavallan presidentin virkavalassa Sauli Niinistö vakuutti, että hän presidentintoimessaan vilpittömästi ja uskollisesti noudattaa tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistää Suomen kansan menestystä. Tammi-helmikuun vaaleissa kansan asiana on arvioida, kuinka hän on tässä onnistunut.

Mutta arvioitavina ovat myös meidän muiden ehdokkaiden tähänastiset edesottamukset ja tulevaisuuden tavoitteet.

Nyt vietetään kansanvallan juhlaa.