Tähtiliikkeen syrjiminen tukahduttaa keskustelun

(Paavo Väyrysen avoin kirje Sauli Niinistölle)

Olet ryhtynyt twiittailemaan. Minulta tämä viestinnän muoto ei luonnu. Mieluimmin kirjoitan blogeja.

Tällä tavoin osallistun myös keskusteluun, jonka käynnistit eilisillä twiiteilläsi. Kirjoitan blogin muodossa Sinulle avoimen kirjeen (virallisissa yhteyksissä teitittelen, mutta twitter-viestittelyyn sinuttelu sopii paremmin).

Kommentoit twitter-viesteilläsi Ilta-Sanomien Timo Haapalan kolumnia, jossa hän kirjoitti. 

”(Vaalikeskusteluissa) ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ollaan vielä enemmän hiljaa kuin talous- ja työllisyyspolitiikasta. Poliitikot eivät aiheesta puhu, eivätkä vaalitenttien vetäjät – esimerkiksi Ylellä – siitä mitään kysy.

Ero reilun vuoden takaisiin presidentinvaaleihin on huikea.

Silloin jankattiin Natosta samaan tyyliin kuin nyt ilmastonmuutoksesta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päivänpolttavia aiheita on yllin kyllin: Brexit seurauksineen, eurooppalaiset turvallisuusaloitteet (Ranska), Itämeren tilanne, Venäjän uhka, maailmantilanne yleisesti, Naton tulevaisuus ja Yhdysvaltain sitoutuminen sen toimintaan, monikansalliset Nato-vetoiset sotaharjoitukset etc. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Kaiken lisäksi Suomi aloittaa keskellä eurooppalaista kaaosta EU:n puheenjohtajana heinäkuun alusta!”  

Ensin twiittasit: ”Tätä onkin kaivattu!”. Sitten lähetit hieman pidemmän viestin: ”Eduskunta määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjat selonteossaan. Niitä noudatetaan. Siksi vaalien alla olisi hyvä keskustella mitä linjaa kukin tavoittelee.”

Muistat varmaankin Haapalan esille ottamat viime vuoden presidentinvaalien keskustelut. Niidenkin yhteydessä ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikka olivat sivuosassa siihen saakka, kun mukaan tuli kahdeksas ehdokas.

Nytkin ongelma on siinä, että vaalikeskusteluihin ja –ohjelmiin kutsutut eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikasta keskenään – vaalikonekieltä käyttääkseni – ”jokseenkin samaa mieltä”.  

Keskustelua olisi syntynyt, jos kaikki eduskuntapuolueet olisivat päässeet vakiintuneita pelisääntöjä noudattaen niille tarkoitettuihin Yleisradion järjestämiin vaalikeskusteluihin ja -ohjelmiin.

Yleisradiossa valtaa pitävät muut eduskuntapuolueet ovat kuitenkin mielivaltaisin perustein sulkeneet yhden eduskuntapuolueen, Tähtiliikkeen, niiden ulkopuolelle.

MTV ja monet muut tiedotusvälineet ovat noudattaneet Ylen antamaa esimerkkiä. Timo Haapalankin sopisi katsoa peiliin. Meidät kutsuttiin Ilta-Sanomien 14.3. järjestämille vaalimessuille, mutta myöhemmin kutsu peruutettiin.

Tähtiliikkeen puheenjohtajana haluaisin keskusteltavan mm. seuraavista ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

1. Suomen pyrkimys muuttaa Lissabonin sopimuksen tulkintaa siten, että se velvoittaisi EU:n jäsenmaita antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua; unionia ei tule muuttaa sotilasliitoksi, joka olisi käytännössä Naton eurooppalainen pilari.
2. Suomen pyrkimys kehittää EU:lle kykyjä kovaan kriisinhallintaan alueensa ulkopuolella; tätä harjoiteltiin Lapissa toteutetussa kriisinhallintaharjoituksessa, johon osallistui 100 hävittäjää; EU:n ja Suomen tulee pitäytyä perinteiseen kriisinhallintaan.
3. Suomen ja Naton välisen ns. isäntämaasopimuksen täsmentäminen siten, että siihen sisällytettäisiin samat rajaukset, joista Ruotsin valtiopäivät on oman maansa osalta päättänyt; muutettu sopimus olisi käsiteltävä eduskunnassa.
4. Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan; pitäytyminen kriisinhallintaan, jossa ei osallistuta taistelutoimintaan; pääpaino YK-vetoisissa operaatioissa.
5. Suomen osallistuminen kansainvälisiin sotaharjoituksiin; on pidettävä huolta Suomen puolueettomuuden, sotilaallisen liittoutumattomuuden, uskottavuudesta; on korostettava sitä, että emme salli aluettamme käytettävän vihollisuuksiin mitään muuta maata kohtaan.
6. Hävittäjähankinnat; on selvitettävä mahdollisuudet lykätä hankintaa ja saada aikaan mittavia säästöjä jatkamalla nykyisten koneiden elinkaarta ja hankkimalla ulkomailta käytettyjä koneita; tämä antaisi mahdollisuuden käyttää enemmän varoja ohjusilmapuolustukseen, maavoimien vahvistamiseen ja merivoimien kehittämiseen.
7. Euroopan vakausmekanismin muuttaminen; Suomen ei tule hyväksyä taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä euroalueella, eikä pienten maiden vaikutusvallan kaventamista.
8. Euroalueen hallittu purkaminen siten, että kaikki jäsenmaat tai ainakin osa niistä ottaa euron rinnalla uudelleen käyttöön kansallisen valuutan; Suomen on pyrittävä irrottautumaan maamme taloudellista itsenäisyyttä kaventaneesta ja maallemme suurta taloudellista vahinkoa tuottaneesta jäsenyydestä euroalueessa.
9. Brexit; Suomen tulee EU:n puheenjohtajamaana ryhtyä valmistelemaan sellaisen hallitusten välisen konferenssin järjestämistä, joka tekee mahdolliseksi Britannia pysymisen EU:n jäsenenä tai ainakin merkittävästi helpottaa uuden suhteen rakentamista EU:n ja Britannian välille.
10. YK-politiikka; Suomen toiminta köyhyyden poistamiseksi ja ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi; kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen annettujen sitoumusten mukaisiksi.

Haapala kirjoitti, että poliitikot eivät ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikasta puhu. Yhdyit twiitissäsi tähän toivomalla, että keskusteltaisiin siitä, mitä linjaa kukin tavoittelee.

Mielelläni keskustelisin osallistumalla vaalikeskusteluihin muiden eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa.

Olen valmis keskustelemaan ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikasta myös muilla foorumeilla, mutta valtamediassa ei näytä olevan siihen mielenkiintoa – ei Ilta-Sanomissakaan.

Ehkä Sinun twiittisi sysää keskustelun liikkeelle.

Parhain terveisin

Paavo