Markka ja itsenäisyys takaisin

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa, menetimme olennaisen osan itsenäisyydestämme. Taistelin tätä vastaan, sillä meille oli tarjolla parempi vaihtoehto: Euroopan talousalue (ETA) ja Pohjolan yhteisö.

Suomi oli jo ETA:n jäsen, ja sen kautta olimme päässeet EU:n sisämarkkinoille. Jos Suomi ei olisi liittynyt unioniin, ei olisi liittynyt Ruotsikaan. Silloin olisimme voineet ryhtyä rakentamaan Pohjolan Yhteisöä. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme: oman ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikan ja kansallisen maatalous- ja aluepolitiikan, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

EU:n jäsenenä Suomi on menettänyt edelleen itsenäisyyttään. Pahinta on, että Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö veivät Suomen jopa perustuslakia rikkoen euroalueeseen. Euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä eikä siitä annettu eduskunnalle edes lakiesitystä, vaan ainoastaan tiedonanto.

Ainoana Pohjoismaana Suomi luopui omasta rahastaan ja samalla taloudellisesta itsenäisyydestään. Tästä olemme maksaneet kovan hinnan, kuten vertailu Ruotsiin osoittaa.

Kun Suomen kansantalous ei ole kymmeneen vuoteen lainkaan kasvanut, meillä on ollut jättityöttömyys ja alhainen työllisyysaste. Valtio ja kunnat ovat saaneet liian vähän verotuloja, ja menoja on jouduttu kovalla kädellä leikkaamaan. Silti valtio ja kunnat ovat pahasti velkaantuneet. Olemme joutuneet ottamaan velkaa myös tukeaksemme Kreikkaa ja muita euroalueen kriisimaita.

Ruotsin kansantalous on samaan aikaan kasvanut noin neljänneksen ja kansan elintaso on noussut. Valtio ja kunnat ovat saaneet lisää verotuloja ja ovat voineet kehittää toimintaansa. Ruotsin ei ole ollut tarpeen tukea euroalueen kriisimaita.

Nyt euroalueella varaudutaan uusiin kriiseihin muuttamalla Euroopan vakausmekanismia siten, että jäsenmaiden taloudellista yhteisvastuuta lisättäisiin ja pienten maiden vaikutusvaltaa vähennettäisiin. Sipilän hallitus lykkäsi päätöksentekoa yli vaalien, mutta niiden jälkeen se aiotaan tehdä. 

Tähtiliike suljettiin eduskuntapuolueiden vaalikeskustelujen ja -ohjelmien ulkopuolelle sen vuoksi, että niissä ei haluttu keskustella Suomen Nato-jäsenyydestä ja EU:n kehittämisestä sotilasliitoksi. Samalla vältettiin keskustelu myös Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Tämä olisi ollut kiusallista kaikille muille puolueille.

Markasta luovuttiin kaikkien muiden puolueiden paitsi Keskustan voimin. Keskusta taas ei halua muistuttaa siitä, että se vastusti euroon siirtymistä.

Liikemiehenä Juha Sipilä kannatti markasta luopumista. Poliitikkona hän ei salli edes keskusteltavan euron aiheuttamista vahingoista eikä mahdollisuudesta, että euroalueesta erottaisiin. Hänen mahtikäskystään eduskunnan perustuslakivaliokunta hautasi tekaistuin perustein minun kansalaisaloitteeni kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Tähtiliike ei hyväksy Euroopan vakausmekanismiin suunniteltuja muutoksia. Me pyrimme siihen, että Suomi voisi irrottautua euroalueesta.

Suurta vahinkoa jäsenmaille ja koko EU:lle aiheuttanut euroalue tulisi purkaa. Tähän on kaksi mahdollisuutta, joita professori Vesa Kanniaisen työryhmä on ehdottanut: joko kaikki jäsenmaat ottaisivat euron rinnalla käyttöön kansallisen valuutan tai osa niistä eroaisi. Jos tällainen mahdollisuus avautuu, Suomen tulisi Tähtiliikkeen mielestä ottaa käyttöön oma raha ja palauttaa taloudellinen itsenäisyytensä.

Muut puolueet eivät ole ottaneet kantaa Suomen euroeroon eivätkä edes Euroopan vakausmekanismin muuttamiseen.

Kun kansalaisaloitettani käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa, OP-ryhmän entinen pääjohtaja professori Antti Tanskanen sanoi, että vaihtoehdot ovat euro ja liittovaltio tai markka ja itsenäisyys.

Juuri tästä on kysymys.