Eurovaaleista Keskustan pesänselvitys

Suomen päätös liittyä Euroopan unioniin rikkoi pahasti Keskustan rivit.

Aluksi siirtyminen kylmän sodan kaudesta uuteen Eurooppaan näytti sujuvan ongelmitta, kun saimme yhdessä muiden EFTA-maiden kanssa solmituksi Euroopan yhteisön (EY) kanssa sopimuksen Euroopan talousalueen (ETA) muodostamisesta. Sillä saimme turvatuksi pääsymme EY:n sisämarkkinoille. Jäsenmaille jäi itsenäisyys ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa. Lisäksi säilytimme kansallisen alue- ja maatalouspolitiikan.

Kesällä 1991 Ruotsi yllättäen haki jäsenyyttä Euroopan yhteisössä. Suhtauduin hyvin epäillen Suomen jäsenyyteen yhteisössä, jota oltiin muuttamassa vahvasti ylikansalliseksi unioniksi. Ulkopuolelle jääminen olisi kuitenkin Ruotsin liittyessä ollut hyvin vaikeaa.

Tapasin ulkoministerinä kaikkien EU-maiden kollegat ja selvitin, olisiko Suomen mahdollista EY:n jäsenenä säilyttää puolueettomuusasemansa ja saada aikaan kohtuullinen sopimus maatalous- ja aluepolitiikasta. Kun vastaus oli myönteinen, hyväksyin jäsenyyden hakemisen. Olin mukana neuvotteluissa toukokuuhun 1993 saakka.

Neuvottelutulos valmistui keväällä 1994. Maatalouden osalta se oli paha pettymys. Lisäksi kävi ilmi, että Ruotsissa kansan selvä enemmistö vastusti oman maansa jäsenyyttä. Näytti ilmeiseltä, että Ruotsikaan ei liittyisi unioniin, jos Suomi hylkäisi neuvotellun sopimuksen.

Ryhdyin vastustamaan liittymissopimuksen hyväksymistä kesäkuussa 1994 järjestetyssä Keskustan Jyväskylän puoluekokouksessa. Esitin Suomen pysyttäytymistä Euroopan talousalueessa ja Pohjolan yhteisön muodostamista sen puitteisiin.

Keskustan äänestäjäkunnan ja jäsenten enemmistö vastusti jäsenyyttä. Puolueen johto ajoi kuitenkin kovin ottein puoluekokouksessa läpi päätöksen, jolla liittymissopimus vietiin kansanäänestykseen. Esko Aho uhkasi erota, jos esitystä ei hyväksytä.

Sopimuksen tultua hyväksytyksi kansanäänestyksessä hallitus yritti hyväksyttää sopimuksen eduskunnassa ennen Ruotsin kansanäänestystä. Järjestin jarrutuskeskustelun, jolla lopullinen äänestys saatiin lykätyksi sen yli. Ruotsissa kansan tilapäinen enemmistö kuitenkin hyväksyi sopimuksen.  

Syksyn 1994 jarrutuskeskustelussa Keskustan kansanedustajista olivat lisäkseni mukana Timo Järvilahti, Juha Korkeaoja ja Kyösti Virrankoski. Arvokasta taustatukea antoi Markku Vuorensola. Puolueen johdon painostuksesta huolimatta jäsenyyttä vastusti 24 Keskustan 55 kansanedustajasta.

Euroalueeseen Suomen veivät jopa perustuslakia rikkoen Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. Esko Aho auttoi hallitusta keplottelemalla Keskustan ylimääräisen puoluekokouksen pidettäväksi vasta syksyllä 1997, jolloin puolueen vastustavalla kannalla ei ollut enää vaikutusta.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja euroalueeseen ovat jäytäneet Keskustaa kautta vuosikymmenten. Tämä on heijastunut myös eurovaaleihin.

Vuoden 2014 vaaleissa puolueen johto ajoi Olli Rehnin ALDE:n toiseksi kärkiehdokkaaksi ja tuki voimakkaasti hänen nousuaan Keskustan äänikuninkaaksi. Koin niukan tappion. Kuningasmukistakaan ei ollut riittävää apua.

Keskustan vaalimenestystä turvasi se, että lisäkseni ehdolla oli toinen tunnettu Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden puolustaja, Hannu Takkula. Rehnin tultua ministeriksi hän nousi varamiehenä parlamentin jäseneksi. Muodostimme Takkulan kanssa Keskustan valtuuskunnan enemmistön ja vedimme kirkasta alkiolaista linjaa.

Toukokuun eurovaaleissa on aivan uudet asetelmat. Niistä tulee Keskustan Eurooppa-politiikan pesänselvitys.

Keskustan kärkiehdokkaissa ei ole ainuttakaan, joka olisi Eurooppa-politiikassa poikennut puolueen federalistiselta linjalta. Kaikki ehdolla olevat entiset kansanedustajat ovat sitä päättyneellä vaalikaudella tukeneet. Mauri Pekkarinen oli ”kriittinen”, kun päätöksiä unioniin ja euroalueeseen liittymisestä tehtiin, mutta tuki lopulta täysin Esko Ahon ratkaisuja ja toimintaa.

Eurooppa-politiikka oli keskeinen syy siihen, että vetäydyin vuoden 2016 alussa sivuun Keskustan puolue-elinten työskentelystä ja perustin lopulta uuden puolueen. Eurosta ei saanut edes keskustella ja Juha Sipilä alkoi ajaa EU:n kehittämistä sotilasliitoksi. Maahanmuuttopolitiikka oli holtitonta.

Johdan nyt Tähtiliikkeen eurovaalikampanjaa. Kaikki puolueen ehdokkaat tukevat sitä Eurooppa-politiikan linjaa, jonka puolesta olen Keskustassa taistellut.

Tähtiliike onkin ainoa puolue, joka eurovaaleissa puolustaa johdonmukaisesti Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta ja joka ajaa tinkimättömästi Suomen kansallisia etuja.