Suomen talouden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan rohkeita ratkaisuja

18.7.2011
 
Euroalueen velkakriisiä on tarkasteltu aivan liian kapeasta näkökulmasta. Kansantalouksien ja pankkien kestävyyttä on arvioitu mahdollisen toisen laman valossa. Huomaamatta on jäänyt, että länsimailla on edessään portaittainen pitkäaikainen sopeutuminen maailmantalouden rakennemuutokseen.
 
Vuoden 2008 loppupuolella alkanut lama toi esiin länsimaiden heikon kilpailukyvyn nouseviin talouksiin nähden. Meidän yrityksemme menettivät markkinoita ja kansantaloutemme jopa supistuivat samaan aikaan kun nousevat taloudet jatkoivat rajua kasvuaan. Tämä kehitys jatkuu tulevaisuudessa, vaikka pyrimmekin kohentamaan kilpailukykyämme.
 
Länsimaiden velkakriisien perussyy on siinä, että julkiset taloutemme ovat ylimitoitetut suhteessa hitaasti kasvaneisiin tai jopa supistuneisiin kansantalouksiin. Vajeet on katettava veroja korottamalla ja/tai menoja supistamalla.
 
Euroopassa ongelmia on syventänyt liian laajan ja liian erilaisista kansantalouksista koostuvan euroalueen epäonnistuminen. Osa euroalueen maista on muiden jäsenmaiden tuen varassa. Maksajien velkataakkaa ovat kasvattaneet lamaan liittyvät julkisen talouden elvytystoimet ja velkamaille järjestetty tuki.
 
Kun ehdotin äskettäin Suomen hallittua irrottautumista euroalueesta, mielessäni oli tämä laajempi kokonaisuus. Suomen olisi alun perin tullut jättäytyä euroalueen ulkopuolelle. Siitä olisi päästävä eroon heti kun se on mahdollista.
 
Jos jäämme euroalueeseen sen jälkeen kun jokin tai jotkut kriisimaat ovat irtautuneet siitä, joudumme kantamaan kasvavaa taakkaa jäljelle jäävien tukemisesta. Samalla kietoudumme euroalueelle rakennettaviin ylikansallisiin rakenteisiin, jotka johtavat sen kehittymiseen EU:n liittovaltio-ytimeksi. Tämä olisi tuhoisaa Suomen globaalille kilpailukyvylle.     
 
Suomella on suhteellisen hyvät edellytykset selviytyä maailmantalouden myllerryksistä, jos huolehdimme kilpailukyvystämme ja tasapainotamme nopeasti julkisen taloutemme.
 
Kilpailukyvyn turvaamiseksi meidän on irrottauduttava euroalueesta. Tällöin voimme yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa muodostaa Pohjolan valuuttakurssimekanismin, jolla voimme vakauttaa omaa valuuttaamme kruunutalouksiin ja euroon nähden. Tämä voisi johtaa vähitellen Pohjolan yhteisön muodostumiseen, joka olisi olennainen osa Euroopan eriytyvää yhdentymistä. Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa voisimme luoda kasvustrategian, jolla voisimme kohdata maailmantalouden haasteet ja turvata hyvinvointiyhteiskuntamme kehittymisen.
 
Suomen oman talouden vakauttamisessa Kataisen-Urpilaisen hallituksen ote on aivan liian lepsu. Nykyoloissa verotuksessa olisi tullut toteuttaa sekä, että -politiikkaa sen sijaan että turvauduttiin ei, eikä –ratkaisuihin. On siis sekä korotettava arvonlisäveroa että kiristettävä tuloverotusta. Lisäksi tarvitaan päätettyä tuntuvampia valtiontalouden säästöjä ja rohkeita päätöksiä työurien pidentämiseksi. Kuntien osalta on luovuttava voimavaroja tuhlailevista rakennemuutoksista ja keskityttävä kuntapalvelujen tuottavuuden nopeaan parantamiseen.
 
Nyt tarvitaan rohkeutta maamme talouden ja hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamiseksi.
 
Paavo Väyrynen