Varo näppejäsi, Henna!

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on pätevä ja sympaattinen nuori kokoomuspoliitikko. Siksi haluan varoittaa häntä poliittisesta miinasta, johon hän on parhaillaan astumassa.

Kahdessa edellisessä hallituksessa Keskusta teki pahan virheen ryhtyessään ajamaan PARAS -hankkeena tunnettua palvelurakenneuudistusta. Lähidemokratian ja pienten kuntien olemassaolon puolustajana tunnettu puolue alkoi ajaa uudistusta, joka johti palvelu- ja kuntarakenteen keskittymiseen.

Pahinta uudistuksessa oli mielivaltaisesti määritelty 20 000 asukkaan väestöpohja, joka johti keinotekoisiin kuntaliitoksiin ja yhteistoiminta-alueisiin. Tosiasiassa noin 10 000 asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue pystyy järjestämään kunnalliset peruspalvelut.

Keskusta maksoi PARAS -hankkeesta kovaa hintaa sekä vuoden 2008 kuntavaaleissa että viime kevään eduskuntavaaleissa.

Kataisen hallituksen kaavailema kuntauudistus on paljon PARAS -hanketta pahempi. Kokoomus ja SDP tulevat kokemaan sen vuoksi karvaita tappioita. Kipeimmin näppinsä polttaa asiaa hoitava kuntaministeri.

Henna Virkkusen kannattaisi miettiä vielä ainakin seuraavia näkökohtia ennen kuin pistää päänsä hirttosilmukkaan:

Työssäkäyntialue ei ole kestävä kuntajaotuksen perusta. Suomalaisten kuntien tärkein tehtävä on huolehtia paikallisten peruspalvelujen järjestämisestä. Kuntajaotuksen tulee perustua asumiseen ja asutusrakenteeseen. Tietyllä luontevaan yhdyskuntarakenteeseen perustuvalla alueella asuvat ihmiset muodostavat kuntayhteisön, joka perii asukkailtaan verot ja huolehtii palvelujen järjestämisestä – tarvittaessa yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa.

Keskuskaupungit saavat jo verotulot ja muun taloudellisen hyödyn alueellaan sijaitsevien yritysten, laitosten ja muiden työnantajien toiminnasta. Hallitusohjelmassa sovittu malli johtaisi siihen, että myös kehyskunnissa asuvien työntekijöiden verotulot käytettäisiin kaupunkikeskusten kehittämiseen, jolloin kehyskuntien palvelut heikkenisivät.

Kuntahallinnon keskittäminen tuhoaisi myös kehyskuntien lähidemokratian. Nyt kehyskuntien asukkaat päättävät itse oman alueensa kehittämisestä. Kokoomuksen ja SDP:n kuntamallissa keskuskaupunkien asukkaat alkaisivat päättää kehyskunnissa asuvien asioista.

Kun varsin väkirikkaissa kehyskunnissa asuvat ihmiset pääsevät perille Kataisen hallituksen ajaman suuren kuntauudistuksen vaikutuksista, monet heistä kääntävät selkänsä Kokoomukselle ja SDP:lle.

Kuntaremontti ei paranna julkisen talouden kestävyyttä. Kuntaliitokset aiheuttavat aluksi kustannuksia. Ajan oloon saadaan aikaan säästöjä, mutta ne ovat vaatimattomia. Kokemus osoittaa lisäksi, että suuret kunnat hoitavat hallintoaan ja palvelujaan muita tehottomammin.

Hallintorakenteiden muuttamisen sijasta kuntaministerin pitäisi keskittyä kuntapalvelujen tuottavuuden parantamiseen. Mittavimmat säästöt voidaan saada aikaan suurimmissa kaupungeissa.

Kataisen hallituksen ajamalta kuntaremontilta puuttuu poliittinen oikeutus, legitimiteetti. Eduskuntavaaleissa kuntahallinnon keskittämistä ajoivat vain Kokoomus ja SDP, jotka kärsivät 9 eduskuntapaikan menetyksen ja saivat yhteensä vain 86 kansanedustajaa. Hallituksen muodostamisen yhteydessä ne saivat suunnitelmansa taakse niukan ja osittain vastahakoisen tilapäisen eduskuntaenemmistön.

Kataisen hallituksen kuntaremontti ei ole sopusoinnussa Suomen perustuslain kanssa. Kuntien itsehallinto on turvattu perustuslain 121 §:ssä. Kuntajaon perusteista voidaan säätää lailla, mutta kuntarajojen piirteleminen valtiovarainministeriön virkamiesten pöydillä ei ole perustuslain mukaista. Kuntien yhteistoiminnasta ja mahdollisista kuntaliitoksista päättävät kunnat ja kuntalaiset itse.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu