Voiko presidentti toimia yrittäjänä?

22.10.2011

 

Presidenttiehdokkaiden
ensimmäinen yhteisesiintyminen Seinäjoen valtakunnallisten yrittäjäpäivien
yhteydessä onnistui hyvin. Kohtaaminen sujui hyvässä hengessä, mutta
näkemyserotkin alkoivat tulla esiin.

Paavo
Lipponen oudoksui jo ensimmäisessä puheenvuorossaan sitä, että keskustelun oli
tarkoitus painottua arvokysymyksiin, kun presidentinvaaleissa valitaan johtajaa
Suomen ulkopolitiikalle. Yhdyin Lipposen näkemykseen. Kerroin myös lähettäneeni
ennakkoon asiasta sähköpostia tilaisuuden järjestäjille.

Tilaisuuden
juoksutusta ei kuitenkaan muutettu. Presidentin tärkeimpiin tehtäviin palataan
siis myöhemmissä keskusteluissa.

Olin
tietysti valmis keskustelemaan myös arvokysymyksistä, mutta presidentin tärkein
tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston
kanssa. Tähän presidentin tärkeimpään tehtävään liittyy runsaasti asioita,
jotka ovat elintärkeitä suomalaisten yritysten menestymiselle. Ne myös
kiinnostavat yrittäjiä – tämän havaitsin, kun kävin pari vuotta sitten
puhumassa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Rovaniemen valtakunnallisilla
yrittäjäpäivillä.

Ulkopolitiikkaan
liittyvät arvot ovat erityisen tärkeitä sekä kaikille suomalaisille että
varsinkin yrittäjille. Tällaisia asioita ovat muiden muassa:

GLOBAALI
KEHITYS. Tasavallan presidentti Tarja Halonen johtaa parhaillaan yhdessä
Etelä-Afrikan presidentin kanssa korkean tason asiantuntijapaneelia, joka
valmistelee Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin 20-vuotisseurantakokousta.
Mauno Koivisto osallistui Rion konferenssiin, ja uuden presidentin tulee olla
mukana ensi kesän huippukokouksessa. Ympäristö- ja kehityspolitiikan ratkaisut
ovat tärkeitä suomalaisille yrityksille. Esillä ovat myös globaalin
finanssijärjestelmän kehittämiseen liittyvät kysymykset, jotka vaikuttavat
Eurooppaan ja Suomeen.   

EUROOPAN
UNIONI. Lissabonin sopimuksen nojalla ollaan parhaillaan luomassa EU:n
ulkosuhteiden strategiaa. Esillä on kaksi perusvaihtoehtoa. Yhden mukaan
ulkosuhdepolitiikka painottuisi kapea-alaisesti ymmärrettyyn ulko-,
turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Toinen vaihtoehto on, että EU kehittää
kauppa-, kehitys- ja ympäristöpolitiikkaan nojautuvan kestävän kehityksen
globaalistrategian. Ehdokkaiden tulisi ottaa tähän kantaa.

Toinen
tärkeä Euroopan unioniin liittyvä teema on mahdollinen perussopimusten
muuttaminen. Perussopimukset ovat valtiosopimuksia, joten niiden muuttaminen
kuuluu presidentin toimivallan piiriin. Ehdokkaiden tulisi keskustella
euroalueen velkakriisistä ja siitä, olisiko perussopimuksia sen vuoksi
muutettava, kuten on esitetty.

SUOMEN
KEHITYSPOLITIIKKA. Ainakin edellisen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma
käsiteltiin tasavallan presidentin johtamassa UTVA:ssa. Presidenttiehdokkaiden
tulisi keskustella Suomen kehityspolitiikasta ja mm. siitä, mitä
mahdollisuuksia suomalaisilla yrityksillä on osallistua sen suunnitteluun ja
toimeenpanoon. Kysymys on jo yli miljardin euron vuotuisesta määrärahasta.

KAUPPAPOLITIIKKA.
Kauppapolitiikka kuuluu EU:n toimivaltaan, mutta tätäkin osaa Suomen
ulkopolitiikasta johtaa tasavallan presidentti. Ehdokkaiden tulisi ottaa kantaa
siihen, kuinka suomalaisten yritysten edut voidaan turvata EU:n
kauppapolitiikassa.

YRITYSTEN
KANSAINVÄLISTYMISEN JA VIENNIN EDISTÄMINEN. Presidentti on Suomen järein
myyntitykki. Hänen toteuttamiinsa vierailuihin liittyy usein
yritysvaltuuskunnan mukanaolo. Tätä toimintaa on mahdollista tehostaa.
Ehdokkaiden tulisi kertoa, miten.

SUHTEET
VENÄJÄÄN, LÄHIALUEYHTEISTYÖ. Venäjällä on erityisasema Suomen ulkosuhteissa.
Yhteistyöpotentiaali on valtava ja markkinat kasvavat nopeasti. Vladimir Putin
on todennäköisesti siirtymässä takaisin presidentin virkaan, jolloin tärkeimmät
Suomen ja Venäjän väliset neuvottelut käydään presidenttien tasolla. Ehdokkaiden
tulisi keskustella myös lähialueyhteistyön kehittämisestä, joka tarjoaa
mahdollisuuksia nimenomaan pk-yritysten toiminnan
kehittämiseen.

Nämä
ovat vain esimerkkejä. Muitakin Suomelle ja pk-yrityksille tärkeitä asioita
liittyy presidentin päätehtävään ulkopolitiikan johtamisessa.

Seinäjoen
tilaisuudessa ehdokkaiden ei sallittu juurikaan kommentoida toistensa
kannanottoja. Niinpä en päässyt tarttumaan Paavo Lipposen puheenvuoroon, jossa
hän kertoi vieneensä Suomen yhdessä Sauli Niinistön kanssa ainoana Pohjoismaana
euroalueeseen. Tähänkin herkulliseen aihepiiriin palataan myöhemmin.

Minun
ehdokkuuteni myötä on noussut esiin myös kysymys, voiko tasavallan presidentti
tai edes hänen vaimonsa toimia yrittäjänä. Aikaisemmista presidenteistä ainakin
Pehr Evind Svinhufvud, Kyösti Kallio ja Juho Kusti Paasikivi ovat toimineet
maatalousyrittäjinä.

Olemme
Vuokon kanssa maatalous- ja tilaviiniyrittäjiä, mutta lisäksi meillä on
nuorisokoti ja siihen liittyvää nuorten mielenterveyskuntoutusta, majoitus- ja
ravintolatoimintaa, tanssikeskus ja paanukirkko.

Tuskinpa
toimintaamme liittyy sellaisia sidonnaisuuksia, jotka estäisivät meitä
jatkamasta yrittäjinä sen jälkeen kun olen tullut valituksi tasavallan
presidentiksi.

Paavo Väyrynen

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu