Suomen pakolaiskiintiötä ei tule korottaa, mieluummin alentaa

Suomen hallitus on tekemässä päätöksiä Afganistanin kriisiin liittyen.

Esillä on ajatus pakolaiskiintiömme korottamisesta. Eilen tehtiin jo periaatepäätös aseistetun joukon lähettämisestä Afganistaniin turvaamaan Suomen kansalaisten ja maahamme tulevien afganistanilaisten evakuointia.

Molemmat ratkaisut synnyttävät kysymyksiä siitä, onko Suomi jatkamassa samankaltaisia virheitä, joita on aikaisemmin tehty.

x  x  x

Kun Yhdysvaltain johtaman liittoutuman tuen varassa toiminut Afganistanin hallinto romahti, kirjoitin 12.8. blogin ”Suomi palaa sotaretkeltä Afganistanista”.

Muistutin siinä, että olin syksyllä 2001 – jo ennen Yhdysvaltain hyökkäystä Afganistaniin – kirjoittanut, että Suomen tulisi pysyttäytyä alkamassa olleen ”kolmannen maailmansodan”, terrorismin vastaisen taistelun, ulkopuolella eli puolueettomana siihen nähden.

Kirjoitin:

”Terrorismin suhteen Suomi ei tietenkään voi olla puolueeton; sitä on päättäväisesti vastustettava.

Mutta olisiko Suomen osallistuttava suoraan tai välillisesti sotatoimiin?

Suomen asemaan, meidän poliittiseen perinteeseemme ja kansamme syvimpiin tuntoihin sopii parhaimmin se ajatus, että pyrkisimme pysyttäytymään myös nyt syntyneen uusimuotoisen sodan ulkopuolella eli puolueettomana siihen nähden.”

Näitä neuvoja ei kuunneltu.

Pääministeri Paavo Lipposen johdolla Suomi vietiin alusta lähtien mukaan Afganistanissa toteutettavaan kansainväliseen kriisinhallintaan.

Suomi lähetti Afganistaniin kriisinhallintajoukkoja. Useat muut Suomen kaltaiset maat osoittivat tukensa vain osallistumalla esikuntatehtäviin.

Vuosien varrella Suomen osallistuminen kriisinhallintaan kasvoi ja sen luonne muuttui. Rauhanturvaoperaatio muuttui kovaksi aseelliseksi kriisinhallinnaksi.

Omalta osaltani olin Vanhasen II hallituksen ministerinä mukana päättämässä joukkojen lisäämisestä. Vastustin tätä, mutta jäin yksin. Tuolloin Nato-maa Tanska päätti vetää joukkonsa pois Afganistanista.

Näistäkin asioista edellisessä blogissani kerroin.

x  x  x

Päätös sotilasosaston lähettämisestä Afganistaniin tuntuu oikealta. Sanotaan, että pitäähän Suomen auttaa omia kansalaisiaan ja huolehtia kansainvälisistä velvoitteistaan.

Päätös herättää kuitenkin monia kysymyksiä.

Miksi apua ei saada niiltä ISAF-operaatioon osallistuneilta Nato-mailta, joilla on meneillään mittavampia evakuointeja ja paikalla runsaasti joukkoja?

Ollaanko nyt tehtävällä päätöksellä luomassa uusi lain tulkinta ja käytäntö, jolla samankaltaista sotilaallista toimintaa voidaan tulevaisuudessa toteuttaa muuallakin?

Tällä tavoin toimittiin, kun Suomi jatkoi osallistumistaan ISAF-operaatioon, vaikka se muuttui rauhanturvaamisesta kovaksi kriisinhallinnaksi ja osallistumiseksi sotaan, kuten edellisessä blogissani kirjoitin.

Tällainen ”hivuttaminen” on meille tuttua myös EU:n puitteissa. ”Laveat tulkinnat” muuttavat toiminnan luonnetta.

Oikeudellisesti päätös näyttää olevan kyseenalainen, kuten muiden muassa Charly Salonius-Pasternak on todennut.

Päätös olisi tullut joka tapauksessa käsitellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Sitä ei saada missään tapauksessa hyväksyä, että vastaisuudessa voitaisiin toimia samalla tavoin.

x  x  x

Pakolaiskiintiön korottamisesta on käyty sekavaa keskustelua. Tässä suhteessa ei ole näköjään mitään syksyn 2015 tapahtumista opittu.

Kun Suomeen päästettiin Ruotsin kautta noin 30 000 turvapaikanhakijaa, syntyi keskustelua, että meidän tulisi lisäksi nostaa vuotuista pakolaiskiintiötämme. Suurimman tarjouksen taisi tehdä pääministeri Juha Sipilä, joka esitti kiintiöksi 10 000.

Silloin monet eivät ymmärtäneet, eivätkä näköjään ymmärrä vieläkään, mikä pakolaiskiintiö on.

Pakolaiskiintiöt ovat YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) piirissä kehitetty järjestelmä, jolla jäsenmaat ottavat sen ylläpitämiltä pakolaisleireiltä vastaan turvapaikan saaneita pakolaisia. Etusija on annettava erityisen haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, naisille ja vammaisille.

Suuri osa EU:n jäsenmaista ei ota vastaan lainkaan kiintiöpakolaisia. Suomen kiintiö on pitkään ollut 750, mikä on ollut väkilukuun suhteutettuna yksi EU:n ja koko maailman korkeimmista. Tätä perusteltiin aikanaan sillä, että Suomeen oli tullut suhteellisen vähän turvapaikanhakijoita.

Vuonna 2015 tämä perustelu poistui. Tästä huolimatta alkoi huutokauppa kiintiön korottamisesta.

Parina viime vuotena kiintiötä on korotettu, ja se on nyt 1050. Ei olisi pitänyt.

Nyt näyttää olevan samankaltainen tilanne kuin vuonna 2015.

Aiomme joka tapauksessa antaa turvaa sadoille Afganistanista tuleville. Turvapaikan hakijoidenkin määrä saattaa tuntuvasti nousta.

Tässä tilanteessa Suomen ei tulisi nostaa pakolaiskiintiötään, vaan mieluummin sitä alentaa.

 

 

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu