Cityvihreä ilmastopolitiikka johtaa kestämättömään talouskasvuun
Tänään julkaistiin Sitran laatima raportti, jonka mukaan ilmastotavoitteet voidaan yhdistää talouskasvun tavoitteiden kanssa. Epäilemättä voidaan, mutta toteutuva talouskasvu on suurelta osin luonnontaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestämätöntä.
Ilmastotavoitteet otetaan nykyisessä ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa annettuina. Ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä pitäisi nopeasti ja tuntuvasti kaikin keinoin vähentää.
On tärkeää, että fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvalla energialla. Olen ponnistellut tämän puolesta 1970-luvulta lähtien. Kivihiiltä ja öljyä on pyritty korvaamaan puulla, turpeella ja vesivoimalla. Nämä ovat luonnollisimmat tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa.
Nyt fossiilisia polttoaineita pyritään korvaamaan ennen muuta siirtymällä sähköiseen liikenteeseen ja lämmitykseen. Jopa suurkaupunkeja aiotaan ryhtyä lämmittämään sähköllä – lämpöpumpuilla.
Sähkön mittava tuottaminen aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia. Uusiutuvaksikin mainostettavaa sähköä tuotetaan kaivamalla maaperästä uusiutumattomia luonnonvaroja ja turmelemalla elävää luontoa.
x x x
Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys r.y. täyttää yleissivistää tehtäväänsä nyt myös etäopetusta tarjoamalla. Pohjantähti-keskus on ryhtynyt julkaisemaan Pohjantähti-lehteä ja ylläpitämään Polaris-TV -nimistä videokanavaa.
Ensimmäisten käsittelemiemme teemojen joukossa on ollut kestävä kehitys ja etenkin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.
Helmikuun 23. ja 24. päivinä Pohjanrantaan kokoontui joukko asiantuntijoita, jotka ovat tutkineet ilmastonvaihteluja ja niiden syitä. Mukana olivat metsäntukija, professori Kari Mielikäinen, lustotutkimuksia tehnyt metsänhoitaja Mauri Timonen, vanhoja lehtiä tutkinut Jyrki Itkonen ja aurinkotutkija, professori Kalevi Mursula.
Teimme haastatteluja, joita on julkaistu Polaris-TV:n kanavalla.
Aloitin sarjan toivottamalla vieraat tervetulleiksi ja kertomalla, mistä oli kysymys. Olin myös ensimmäinen haastateltava.
Oma asiantuntemukseni liittyy kestävään kehitykseen, jota olen ollut ministerinä, kansanedustajaa ja Euroopan parlamentin jäsenenä edistämässä. Viestini on, että nykyinen ilmastopolitiikka on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, mutta myös ympäristöllisesti kestämätöntä.
Tämän videon jälkeen on julkaistu Mielikäisen, Timosen ja Itkosen haastattelut, jotka osoittivat, että ihmiskunta on kokenut voimakkaita ilmastonvaihteluja jo paljon aikaisemmin kuin ilmakehään alettiin päästää merkittäviä määriä hiilidioksidia.
Tänään olemme julkaisseet professori Kalevi Mursulan kaksiosaisen haastattelun, jossa hän kertoo auringon vaikutuksista maapallon ilmastoon.
Professori Mursulan haastattelu päättää Pohjanrannan ”seminaarissa” kuvattujen videoiden sarjan. Jokainen voi sen perusteella itse päätellä, mikä vaikutus nykytiedon mukaan auringolla on ollut ja on maapallon ilmastoon.
x x x
Auringolla on joka tapauksessa ratkaiseva merkitys maapallon lämpötilaan. Itse asiassa kaikki kokemamme lämpö on peräisin auringosta. Tämän lisäksi saamme sitä hitusen maapallon kuumasta, sulasta ytimestä.
Kolmas ilmastomme lämpimyyteen vaikuttava tekijä on kasvihuoneilmiö. Siihen vaikuttaa hiilidioksidin määrä ilmakehässämme. Se ei kuitenkaan ole ainoa kasvihuonekaasu. Suuri merkitys näyttää olevan vedellä – vesihöyryllä ja pilvillä.
Kasvihuoneilmiöön Pohjantähti-lehti ja Polaris-TV paneutuvat tulevissa haastatteluissa.
Emme kiistä hiilidioksidin merkitystä ilmastonvaihteluun. Siihen vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät, jotka ilmastopolitiikassa olisi otettava huomioon.
Tämä on tärkeää, jotta – korona-ajan kieltä käyttääkseni – toimenpiteet olisivat vaikuttavia ja oikeasuhteisia. Toimenpiteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulisi suhteuttaa saavutettavaan hyötyyn ja aiheutettaviin vahinkoihin.
Pulma tässä on, että emme tiedä, kuinka paljon ihmisen toiminta vaikuttaa hiilidioksidin kokonaismäärään ja mikä vaikutus sillä on ilmastoon.
Emme myöskään tiedä kovin paljon siitä, mitkä muut tekijät vaikuttavat ilmaston muuttumiseen. Emme tiedä sitäkään mikä on eri tekijöiden kokonaisvaikutus. Edes siitä meillä ei ole varmuutta, onko ilmastomme eri aikaväleillä kaiken kaikkiaan lämpenemässä vai kylmenemässä.
Näitä asioita on tutkittava ja näistä on keskusteltava.
Tässä kirjoituksessa mainitut videot ovat katsottavissa Pohjantähti-lehden kautta. Sen arkistossa on arvokasta lisätietoa. Jakakaa videoita ja tulkaa Polaris-TV:n tilaajiksi!
SITRA on viimeinen, miltä kannattaa kysyä yhtään mitään. Kannattaa katsoa sen tilinpäätöksiä ja todeta, että pieleen on mennyt ja pahasti. 2018 tilinpäätös esim. kertoo investointien menemisestä kankkulan kaivoon, kun yhteistyökumppaneihin sijoitetuista rahoista yli 90 % on hävinnyt jo vuodessa.
Jollakin tutkivalla journalistilla olisi työsarkaa, jos sellaisia vielä meillä olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta suosittelisin käymään keskustelua myös ilmastotutkijoiden kanssa, jos asiasta olet oikeasti kiinnostunut. Saisit jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä tiedämme ja kuinka tarkasti.
Tällaisista kirjoituksista saa valitettavasti sen kuvan, ettei sinua niinkään itse tieto kiinnosta vaan keräät kannatusta tietyissä piireissä, jotka suhtautuvat tutkimukseen ja tietoon epäilevästi. Tämä myöskin herättää kysymyksiä siitä, minkälaiset asiat sinulla painavat päätöksenteon taustalla.
Ilmoita asiaton viesti
Anton, Paavohan nimenomaan päätti kirjoituksensa ”Näitä asioita on tutkittava ja näistä on keskusteltava”.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä asioita kyllä tutkitaan ja niistä keskustellaan. Kyse oli nyt siitä, että Väyrynen luo tässä ihan toisenlaista kuvaa, eikä toisaalta edes pyri keskustelemaan niiden kanssa, jotka asiaa tutkivat.
Ilmoita asiaton viesti
Todellisuudessa näistä Väyrysen kyseenalaistamista seikoista – kuinka paljon ihmisen toiminta vaikuttaa hiilidioksidin kokonaismäärään ja mikä vaikutus sillä on ilmastoon – tiedetään aivan riittävästi poliittisten päätösten pohjaksi. On tiedetty jo pitkään.
Ilmoita asiaton viesti
Siellä missä Paavon kaltaiset suuret muinaiset eivät hallitse ilmatilaa, tieto näkyy myös ihmisten äänestyskäyttäytymisessä. Saksassa vihreät saivat murskavoiton vaaleissa. Näyttääkö Baden-Württemberg suuntaa Euroopalle?
”Yli 20 miljoonan asukkaan alueilla äänestettiin saman trendin mukaisesti: vihreät nousivat, konservatiivit putosivat. Vihreistä tulee ennakkotietojen mukaan myös euroalueen finanssipääkaupungin Frankfurtin suurin puolue.”
”AfD on ajautunut sisäisiin riitoihin, ja poliittisesti se on tuuliajolla, kun siirtolaiskriisi ei ole enää päivänpolttavin ongelma.”
”Edes valtapoliittisestikaan se ei olisi järkevää. Oikeistopopulistinen AfD ei onnistunut näissä vaaleissa hyötymään konservatiivisen CDU:n ongelmista, vaan senkin kannatus laski.”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007860516.html?fbclid=IwAR1IKwZBN9dK1C-GXYPLF6cbVicPe_XW4YBDXZjk72P9XyHjmEk1hhEuo30
Ilmoita asiaton viesti
Se siirtolaiskriisi on heti päivänpolttava asia, jahka koronasta ensin päästään eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Mitään siirtolaiskriisiä ei ole, mutta ilmastokriisi on. Se on pahempi kuin koronakriisi mutta koska se ei ole äkillinen sitä ei oikein tajuta. Olemme kuin sammakko pikkuhiljaa lämpenevässä vedessä – emme älyä hypätä pois ennen kuin on myöhäistä. No, näinhän ei tarvitse olla. Jos vain olemme nimemme veroisia: homo sapiens (viisas ihminen).
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi, Wikipedia kertoo termin ”pelinkääntäjä, game changer” tarkoittavan henkilöä tai yritystä, joka muuttaa merkittävästi tapaa, jolla asiat tehdään kokonaisuutena. Yksittäiset pelinkääntäjät löytävät keinon erottua persoonallisuudellaan. … Pelkästään tekojensa ansiosta pelinkääntäjät voivat tehdä muutoksia, jotka muuttavat maisemaa kokonaisuutena. Onko mielestäsi PV: kommentaateissa havaittavissa, että jonkin kommentaattorin jälkeen aihe vaihtuu johonkin tuontaivaalliseen?
Ilmoita asiaton viesti
”…käymään keskustelua myös ilmastotutkijoiden kanssa…”.
Sitähän tässä on tehty jo vuosia ja aina vaan hullummaksi menee. Mitkään faktat eivät pure ”ilmastotutkijoihin” tai muihin kohkaajiin. Kauas taakse ulottuvat ilmastokäyrät hylätään ja käyttöön valitaan vain joku mailan lapa, koska se sopii kohkaajien teoriaan. Myöskään ei kelpaa tieto siitä, että ilmaston lämpötilan muutosta seuraava CO2-muutos tulee vasta 800 vuotta myöhemmin, jos silloinkaan. Hylätään myös se fakta, että suomalaisia on maapallolla vain alle promille, mutta silti suomalaisten pitää pysäyttää 3-4 MRD vuotta jatkuvasti jyllännyt ilmastonmuutos. Maksaa mitä maksaa. Tärkeintä on, että Suomi painetaan kivikaudelle.
Ilmoita asiaton viesti
”…ilmaston lämpötilan muutosta seuraava CO2-muutos tulee vasta 800 vuotta myöhemmin…”
Niin, tämänkin asian tiedät siksi että ilmastotutkijat ovat sen selvittäneet.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa. Miksi siis kohkata asiasta, joka tapahtuu 800 vuoden kuluttua, jos silloinkaan ? Tuossa ajassa saattaa tapahtua jotain muutakin.
Ilmoita asiaton viesti
Koska se, että ilmaston lämpenemistä seuraa CO2-pitoisuuden kasvu, ei poissulje sitä, etteikö CO2-pitoisuuden kasvusta seuraisi ilmaston lämpeneminen.
Ilmoita asiaton viesti
Siis 800 vuoden jälkeen. Miksi siis kohkata asiasta, joka tapahtuu 800 vuoden kuluttua, jos silloinkaan ? Aiotko olla paikalla mittamassa ?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ihmeen jankkausta tämä on? CO2-pitoisuuden kasvu ja siitä seuraava lämpeneminen ovat meneillään nyt.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/470c80e5-77c2-4b01-8fb5-6f9b8770343d?ref=newsletter:58e5&utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje
Artikkelin mukaan ”Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus korkeimmillaan 3,6 miljoonaan vuoteen –…”.
Siis vaivaiset 3,6 miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli liikaa autoja ja hiilivoimalaitoksia. Onhan tuo korkea pitoisuus ilman muuta ihmisten syytä, kuten nytkin. Onhan ?
Ilmoita asiaton viesti
Toisin sanoen, nyt muutamassa vuosikymmenessä tapahtuu samansuuruinen muutos johon luontaisesti on kulunut vuosimiljoonia.
Kaikella kunnioituksella, jos argumentointisi on tätä tasoa ei hirveästi kannattaisi syyttää toisia kohkaamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
No mikä mahtoi olla syynä silloiseen hiilimäärään ? Liikaa autoja ?
Eikö mikään kilauta ? Taitaa olla syytäkin kohkata ?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ihmeen merkitystä sillä on, ’mikä sen aiheutti’? Nykyinen elämä on sopeutunut nykyiseen (esiteolliseen) kasvihuonekaasupitoisuuteen ja siihen ilmastoon, mikä siitä seuraa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en ymmärrä ollenkaan. Jos, kuten näyttää autot tai hiilivoimalaitokset eivät olekaan syyllisiä silloiseen hiilimäärään 3,6 miljoonaa vuotta sitten miksi autot ja hiilivoimalat nyt olisivat ?
”Nykyinen elämä on sopeutunut nykyiseen (esiteolliseen) kasvihuonekaasupitoisuuteen ja siihen ilmastoon, mikä siitä seuraa”.
Lohdullista kuulla. Ei siis olekaan mitään syytä pitää kiinni uljaista ja kunnianhimoisista tavoitteista max. +1,5 astetta. Voimme sallia, että aurinko tai joku muu ihmisistä riippumaton saa lämmittää maapalloa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tämä kommenttisi on käsityksesi asiallisesta ja maltillisesta mielipiteen ja ajatuksen vaihdosta, voi keskusteluyhteyden puute tutkijoiden ja sinun välillä johtua kyllä ihan jostain muista kuin ”kouhkaavista tutkijoista”.
Ilmoita asiaton viesti
Väestön kasvu patistaa rakentamaan puitteita paremmiksi, että elinoloja olisi, kohtuullisina, tai että jokin elämänlaatu olisi mahdollista, tässäkin väestömäärätilanteessa.
Perusenergian tarve tällaisesen väestön elämäntavan ylläpidossa, on iso, ja vaihtoehtoina mm ydinvoima on houkutteleva. Toisaalta tiedetään, että ydinaseriski on jatkuva, ja realisoituu jossain vaiheessa, ja sitä varmemmin, mitä enemmän jalosteita on hajautettuna ympäriinsä (=saatavilla).
Jo pelkkä perusenergian tarve, luo valtavan kasvupotentiaalin, markkinoita ajatellen suoraan, ja epäsuorasti, ja on itsessään joillekin käytännössä vahva linjaperuste, vaikkei tule näin sanotuksi suoraan. Riittää seurata käytäntöä, seikan huomaamiseksi.
Kun iso sopeutuminen tulisi koskea nimenomaisesti energian käyttöä, ja sen tehokkuutta, ja panostaa hyötysuhteeseen, ts osuvuuteen siinä, mitä perustavimmilta osin tarvitsemme, ja miten voimme edetä tässä taloudellisuuden/kestävyyden ajatuksessa.
Hyvää hankaluuden hoksaamisessa on se, ettei oikeastaan tarvitse spekuloida sillä, onko ilmastonmuutos miten totta, tai missä määrin aiheutuu hiilidioksidista.
Ilmastonmuutos ei ole ainoa, kasvun kanssa ristiriidassa oleva asia. Nykyisen elämäntavan ylläpitäminen, ja sen vaatiminen on suoraan ongelma, ja seurauksia voi ilmetä rikkaasti, hankaluuspuolella.
Ei kannata odottaa sitä, millä tavoin vinksahtanut elämäntapa, ja sen vaihtoehtoinen edistämispyrkimys, voi alkaa tuottaa ongelmaa.
Oikealla asenteella löytää yhtä sun toista korjattavaa, eikä etenenminen vaadi potin räjäyttämistä, vaan jatkuva-aikaista paneutumista ja työtä, ja tolkun arvostamista.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kirjoituksessa nostettu esiin energiantarve ja kestävyys taloudessa ja ympäristössä, niin tähän on listattavissa varsin aksiomaattisia tekijöitä, jotka liittyvät tavoitteeseen.
Oletan, että tavoite on kestävässä elintavassa, ja siinä, että se turvaa elinoloja, myös ihmiselle elettäväksi.
Asiaa voisi lähestyä aksioomien kaltaisesta vinkkelistä, ja tosiaan paremmin kuin siitä, että törmätään jatkuvasti erilaisiin ongelmiin sen kanssa, mitä elämän tulee olla, ja mitä rakenteelta halutaan, vaikuttavana.
Yksi hyvin simppeli aksioomapala on se, että kun mennään kylmille alueille, ja lämpöä tarvitaan kylminä vuodenaikoina, niin tienoo tulee todeta peruslämpöenergian kannalta kuluttavaksi.
Kun lämmitys talvella, vaikka pääkaupunkiseudun kokoisella alueella, vie valtavasti, parmepi ajatella, että samaa massamäärää ylläpidetään tehokkaammin, jollain lauhkeammalla ilmastovyöhykkeellä.
Mitä tulee maan kokonaiskustannuksiin talouden puolella, iso väestömäärä keskittyneenä, luo superarvoa alueelle, ja samalla pumppaa asukasvuodon lisäksi paljon muutakin, reuna-alueilta.
Pääkaupunkiseudun kallis asuminen ja ylläpito, voi talouden puolesta aiheuttaa paljon kulutuspainetta, ja kestävyyden nakertamista. Hyvä ajatella ainakin oletuksena, merkittäväksi kuormitustekijäksi.
Kalliin asumisen tukeminen jollain alueella, ei ole samalla tapaa aksiomaattiseen päättelyyn kuuluva rakennepiirre. Tällainen on muuten ihmiselle aika selvänoloinen, ja kyseenalaiseksi arveltavissa oleva seikka, ilman seikkaperäistä jäljitystyötä.
Näitä ongelmakohtia voi ottaa kiinni, monella tapaa, ja ihan lähtömetreillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun taas puhutaan tuosta yksinkertaisesta aksiomaattisesta peruspalasesta, joka liittyy peruslämmitysenergiaan (A1), Maapallon sijaintia koskien, …
Niin paitsi että se voi tarkoittaa asukastiheyden kohdentamista säästävästi, niin toisaalta, seikka vaikuttavana, voi luoda rakennetta muillekin ratkaisuille.
Kun puhutaan tieteknistymisestä, verkoista ja palvelimista, ja yleensäkin jäädytystä tarvitsevista toimista, niin pohjoisessa kylmempi ilmanala, voi olla tätä ajatellen potentiaalisempi.
Millä tavoin tuotanto ja infrastruktuurin rakentaminen tulee palkituksi, johtaen kestävyyteen?
A1 voi merkitä jonkin verran, ja siinä on soveltuvuutta, eheämmän tuomiseen. Hyvää on selkeän ymmärrettävä ja fysikaalinen peruste.
A2 voisi olla esim liikenteen mininmoiminen. Tarkottaa liikkumisenergian minimointia, ja sen materiaalivirran pienentämistä, joka liittyy liikkumiseen.
Liikkumiseen liittyvä infra, on samalla tavoin miinusta pinta-alallisesti, pysyväluonteisena menetyksenä. Pinta-ala voisi olla A3. Samaan liittyy tietysti asumisrakenteet, ja liiketilat.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun lämmitys talvella, vaikka pääkaupunkiseudun kokoisella alueella, vie valtavasti, parmepi ajatella, että samaa massamäärää ylläpidetään tehokkaammin, jollain lauhkeammalla ilmastovyöhykkeellä”.
Eli suomalaiset pitää siirtää Suomesta pois etelään ? Kai tilalle muuttavien elatusvelvollisuus sentään jätetään suomalaisille siellä jossain ?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tilaisuutta on lähteä, niin mikä ettei. Näinhän tätä oikeastaan vähän jo toteutuu, ilman kenenkään määräyksiä, ja aktiivitoimia.
Mitä maahanmuuttoperusteisiin noin muuten tulee, niin ompahan yksi vaikuttava kohta tähän teemaan, kiisttomana. Jollain tapaa voi olla vaikuttamassa.
Ilmoita asiaton viesti