Esko Aho ja Keskusta ne olivat, jotka kuoppaan putosivat

Julkaisin Snellmanin päivänä blogikirjoituksen, jossa palautin mieleen vuonna 1994 käymämme jarrutuskeskustelun.

Silloin Esko Ahon johtama hallitus yritti kovalla kiireellä hyväksyttää eduskunnassa Suomen EU-liittymissopimuksen ennen Ruotsin kansanäänestystä. Tällä pyrittiin vaikuttamaan siellä toteutettavan kansanäänestyksen tulokseen. Lisäksi pyrittiin varmistamaan se, että Suomi liittyisi unioniin siinäkin tapauksessa, että Ruotsi jäisi ulkopuolelle.

Me silloiset jarruttajat onnistuimme, ja päätöksentekoa lykättiin.

Valitettavasti Ruotsissa pelattiin samankaltaista mediapeliä kuin Suomessakin. Ruotsalaisille ei kerrottu, että Suomessa asia oli vielä auki. Toisin kuin Ruotsissa meillä oli ollut neuvoa-antava kansanäänestys. Päätösvalta oli eduskunnalla, joka odotti Ruotsin ratkaisua.

Harhaan johdettu ruotsalaisten niukka tilapäinen enemmistö hyväksyi EU-jäsenyyden. Mahdollisuus vahvaan Euroopan talousalueeseen ja Pohjolan yhteisöön menetettiin.

Tästä kerroin blogissani 12.5.2021 Jarrutuskeskustelut 1994 ja 2021.

                                                                                       x  x  x

Tapani mukaan jaoin blogini kaikkien tiedotusvälineiden käytettäväksi. Eivät käyttäneet.

Iltalehden Lauri Nurmi käytti sitä oman päinvastaisen viestinsä tueksi. Linkkiä blogiini hän ei tietenkään lukijoille tarjonnut.

Näkökulma-kirjoituksensa Lauri Nurmi otsikoi: ”Perussuomalaiset kaivavat itselleen samaa EU-kuoppaa kuin Paavo Väyrynen”.

Nurmi kirjoitti, että ei ollut suuri yllätys, kun jarruttajaveteraani Väyryseltä saapui keskiviikkona ”nostalgiaa tihkunut tiedote”. Hän lainasi blogistani yhden kappaleen:

”Silloisella jarrutuskeskustelulla ja nyt toteutetulla on vahva yhtymäkohta. Elvytyspaketin kannattajat puolustavat tätä Suomelle taloudellisesti hyvin epäedullista sopimusta sillä, että olemme hyötyneet ja hyödymme kovasti EU:n sisämarkkinoista”.

Nurmi kommentoi, että vuonna 1994 Väyrynen oli sitä mieltä, että ennen EU-jäsenyyttä hyväksytty ETA-sopimus olisi yksinään taannut Suomelle riittävän pääsyn maanosan läntisille sisämarkkinoille.

Hänen mukaansa ”lähikuukausien ja -vuosien kiinnostavimpia asioita on suomalaisessa politiikassa se, kaivoivatko Halla-aho ja hänen johtamansa perussuomalaiset elpymispakettiväittelyssä itselleen samanlaisen kuopan kuin Väyrynen itselleen marraskuussa 1994.

Väyrysen EU-vastaisuus käänsi hänen poliittisen tähtensä pitkään mutta vääjäämättömään laskuun.”

                                                                                                             x  x  x

En minä tainnut kuoppaan pudota, eikä tähteni ole omasta mielestäni laskenut.

Vuoden 1996 eurovaaleissa sain suurimman äänimäärän, jota kukaan ei ole sittemmin kyennyt ylittämään.

Vuosiksi 2007-2011 palasin valtioneuvoston jäseneksi. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa palautin Keskustan vuoden 2011 murskatappion jälkeen suurten puolueiden joukkoon.

Kesäkuussa kannatustani punnitaan Kemin kuntavaaleissa.

En tietenkään vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä siinä tarkoituksessa, että lisäisin kannatustani kansan keskuudessa. Taistelin Suomen kansallisten etujen ja itsenäisyyden puolesta.

Olin oikeassa. Jäsenyyttä ajaneet olivat väärässä, mitä heidän on tietysti vaikea myöntää.

Euroalueeseen liittymisen useimmat ekonomistitkin myöntävät nykyään virheeksi. Siihen vei liittyminen Euroopan unioniin.

EU-jäsenyyttä vielä puolustellaan, mutta valheellisin perustein. Myönnetään kyllä, että olemme kokeneet ja koemme suuria taloudellisia menetyksiä, mutta jäsenyyttä puolustellaan sisämarkkinoiden tuomilla hyödyillä.

Tällöin valehdellaan itselle ja muille. Kun eduskunta päätti Suomen liittymisestä unioniin, maamme oli Euroopan talousalueen (ETA) jäsenenä jo päässyt sisämarkkinoille.

                                                                                       x  x  x

Kuoppaan putosivat Keskusta ja Esko Aho henkilökohtaisesti.

Kävi juuri niin kuin Keskustan kannasta päättäneessä vuoden 1994 Jyväskylän puoluekokouksessa ennustin.

Vietyään Suomen Euroopan unioniin, Keskusta kärsi vuoden 1995 eduskuntavaaleissa tappion. Puolue joutui kahdeksi vaalikaudeksi oppositioon.

Oppositioasema ja tappio vuoden 2000 presidentinvaaleissa turhauttivat puheenjohtaja Esko Ahon. Hän lähti opintomatkalle Harvardiin ja luopui sen jälkeen puheenjohtajan tehtävästä.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Keskusta nousi Anneli Jäätteenmäen johdolla jälleen suurimmaksi.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleista käynnistyi alamäki, joka on johtanut nykyiseen runsaan 10 prosentin kannatukseen.

Keskeinen syy Keskustan alamäkeen on ollut se, että puolueen EU-kriittiset voimat on vaiennettu.

Eduskunnassa elpymispakettia paimentavat johtavat keskustapoliitikot. Ainoa tiedossa ollut vastustaja on yritetty nujertaa.

Vuonna 1994 Keskustan pelasti se, että vastustajat rohkenivat taistella jopa jarrutuskeskusteluun saakka.

Vuonna 1997 Keskusta rohkeni vastustaa Suomen jäsenyyttä euroalueessa.

Nyt puoluetta jyrätään linjalle, jota puolueen perinteisen äänestäjäkunnan enemmistö ei ole hyväksynyt eikä hyväksy.

Tämä näkyy surkeissa kannatusluvuissa.

x  x  x

Vuoden 1994 jarrutuskeskustelun taustaan ja tapahtumiin voi perehtyä teoksestani ”Itsenäisen Suomen puolesta”. Se on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Jarrutuskeskustelua käsittelen sivuilla 187-219.

Teos on kuunneltavissa äänikirjana tämän linkin kautta: Itsenäisen Suomen puolesta 1999.

Suosittelen myös Polaris-TV:ssa julkaistua haastatteluani:

Suomen ei tule osallistua EU:n elpymispakettiin.

Halutessanne voitte tulla Polaris-TV:n tilaajiksi. Se ei maksa teille mitään. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu