EU-jäsenyys on aiheuttanut suuret taloudelliset tappiot
Perussuomalaisten masinoimalla eduskunnan puhemaratonilla on ollut se hyvä puoli, että vuoden 1994 jarrutuskeskustelua on ryhdytty julkisuudessa käsittelemään ymmärtäväiseen ja jopa arvostavaan sävyyn.
On myönnetty, että silloisella keskustelulla oli järkevä tarkoitus, joka myös toteutui. Jarrutuksen ansiosta eduskunta päätti Suomen jäsenyydestä vasta sen jälkeen, kun olimme saaneet tietää Ruotsissa toteutettavan sitovan kansanäänestyksen tuloksen.
Sekin olisi hyvä vielä myöntää, että jarrutuksella oli toinenkin järkevä ja tärkeä tarkoitus. Halusimme estää sen, että eduskunnan päätöksellä vaikutettaisiin Ruotsin sitovan kansanäänestyksen tulokseen.
Kerrotaan, että Suomen hallitus oli luvannut nopealla eduskuntakäsittelyllä ”auttaa” Ruotsin hallitusta. Siellähän kansan enemmistö oli oman maansa jäsenyyttä vastaan.
Tähän hallitusten keskinäiseen ”domino-peliin”ei jarrutuskeskustelulla kuitenkaan voitu vaikuttaa. Ruotsalaisille ei kerrottu, että Suomessa oli ollut vain neuvoa-antava kansanäänestys ja että eduskunta odotti Ruotsin ratkaisua.
Niinpä Ruotsin kansan harhaanjohdettu tilapäinen enemmistö saatiin tukemaan maansa liittymistä EU:n jäseneksi.
Tämä ratkaisi Suomenkin liittymisen unioniin.
x x x
Viime päivinä olen julkaissut kaksi blogikirjoitusta, joissa käsittelin vuoden 1994 tapahtumia (Jarrutuskeskustelu 1994 ja 2021 ja Esko Aho ja Keskusta ne olivat jotka kuoppaan putosivat).
Kirjoituksissani muistutin siitä tosiasiasta, että EU-jäsenyydestä syksyllä 1994 päätettäessä Suomi oli jo päässyt unionin sisämarkkinoille.
Elvytyspaketin kannattajat puolustivat tätä Suomelle taloudellisesti hyvin epäedullista sopimusta sillä, että olemme hyötyneet ja hyödymme kovasti EU:n sisämarkkinoista.
Puheenvuoroissa jopa vertailtiin sisämarkkinoiden euromääräisiä hyötyjä niihin taloudellisiin menetyksiin, jotka olemme EU:n jäsenmaana kokeneet ja joita olemme jälleen kokemassa. Tällä perusteella on väitetty, että olemme EU-jäsenyydestä valtavasti hyötyneet.
Olimme kuitenkin neuvotelleet yhtenä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenmaana EU:n kanssa sopimuksen Euroopan talousalueen (ETA) muodostamisesta. Sopimus oli astunut voimaan vuoden 1994 alussa. Tämä sopimus oli jo taannut pääsymme sisämarkkinoille.
Yhtä perusteeton ja suorastaan järjetön on väite, että Suomen jättäytyminen elvytysvälineen ulkopuolelle johtaisi meidän erottamiseemme EU:sta tai sen sisämarkkinoilta.
x x x
Kun keskustellaan EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, pitäisi yleensäkin jättää kokonaan huomiotta sisämarkkinoista saadut hyödyt. Ne olimme saavuttaneet jo ennen jäsenyyspäätöstä.
Jäsenyyden hyötypuolelle jäävät ne edut, joista pääsemme osallisiksi, kun osallistumme päätöksentekoon, jolla on vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön. Tähänkin on ulkopuolella oleville ETA-maille luotu hyvät vaikutusmahdollisuudet.
Jäsenyyden aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat valtavat.
Itse jäsenyyssopimus oli meille epäedullinen.
EU:n maatalous- ja aluepolitiikassa olemme nettomaksaja, vaikka meidän olisi pitänyt arktisen ilmastomme ja harvan asutuksemme ansiosta olla nettosaaja.
Lisäksi EU:ssa päätettävä alue- ja maatalouspolitiikka soveltuu huonosti Suomen oloihin.
Sanotaan, että Norjakin osallistuu EU:n koheesiorahoitukseen. Niin osallistuu, mutta sillä on itsenäinen alue- ja maatalouspolitiikka.
Jäsenyyttä perusteltiin erityisesti turvallisuudella.
On vaikea nähdä, miten turvallisuutemme olisi EU-jäsenyyden vuoksi parantunut. Sen sijaan tiedämme, että olemme kärsineet eniten niistä Venäjän vastaisista kauppapakotteista, joita olemme joutuneet EU:n jäsenenä toteuttamaan.
Sellaisiin itsenäinen Suomi olisi tuskin ryhtynyt.
x x x
Pahimmat taloudelliset tappiot olemme kokeneet sen vuoksi, että Suomi liittyi ainoana Pohjoismaana euroalueeseen.
Olemme kokeneet kansantalouden menetetyn vuosikymmenen, jolloin taloutemme ei ole lainkaan kasvanut. Ruotsin kansantalous kasvoi samoina vuosina noin 25 prosentilla. Näistä syistä Ruotsin taloudellinen ja työllisyystilanne on ratkaisevasti meitä parempi ja valtion velka paljon alhaisempi.
Euromaana olemme joutuneet perussopimuksen vastaisesti tukemaan muita jäsenmaita. Tältä Ruotsi välttyi.
Pahimmat kansantaloudelliset tappiot olemme kärsimässä EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vuoksi. Tulevaisuudessa näköpiirissä on vielä pahempaa.
Elpymispaketti on meille taloudellisessa mielessä hyvin epäedullinen. Pahinta on se, että tässä yhteydessä harjoitetaan perussopimuksen ”luovaa” tulkintaa eli sitä rikotaan. Tätä kautta avataan tie velkaunionille ja EU:n verotusoikeudelle.
Tähän menetysten ja tappioiden luetteloon ei voida vastata, että olemme hyötyneet sisämarkkinoista.
Edellä esitetyn pitäisi osoittaa jokaiselle suomalaiselle, että Euroopan unioniin liittyminen oli paha virhe ja olemme maksaneet siitä kovan hinnan.
Tällä tiellä ei pitäisi enää edetä.
x x x
Vuoden 1994 jarrutuskeskustelun taustaan ja tapahtumiin voi perehtyä teoksestani ”Itsenäisen Suomen puolesta”. Se on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Jarrutuskeskustelua käsittelen sivuilla 187-219.
Teos on kuunneltavissa äänikirjana tämän linkin kautta:
https://soundcloud.com/user-44459804/sets/itsenaisen-suomen-puolesta-1999.
Suosittelen myös Polaris-TV:ssa julkaistua haastatateluani:
https://www.youtube.com/watch?v=85VId3_K3us.
Halutessanne voitte tulla Polaris-TV:n tilaajiksi. Se ei maksa teille mitään. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee.
Mikäli tämä paketti menee läpi toivoisin että kaikki sitä vastustavat kansanedustajat jättäisivät ero pyynnön ja välittömästi myös toimeenpantavaksi.
Tämän jälkeen olisi hyvä sitten perustaa se suorademokratia ja hylätä kaikki pakettiin suostuvat pois poliittisista asioista.
Jos tässä nyt kerran suomen asioista sitten vakavasti ajatellaan niin ottakaapa tämä kansalaisen asia sitten edes mietintäänne.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Paavo Väyryselle asiaa perinpohjin valottavasta ja järkevästi kantaa ottavasta kirjoituksesta. Älä anna minkään lannistaa vaan jatka hyvää työtäsi.
Ilmoita asiaton viesti
Blogikirjoitus alkaa mielenkiintoisesti valitulla sanalla!
Ilmoita asiaton viesti
Totisesti. Korjataan pian.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kiirettä! Oletin, että kirjoittaja oli harkinnut asiaa, eikä pelkästään lipsautellut vähän sinne päin.
Ilmoita asiaton viesti
En ehtinyt nähdä alkuperäistä versiota, mutta näin villinä arvauksena: oliko se ”perssuomalaisten”? Kuvaisi erinomaisesti tuota porukkaa, täytyykin ottaa käyttöön 😀
Ilmoita asiaton viesti
Sana oli ”Perustuslaillisten”. Ei niin kaukana oikeasta.
Facessa joku otti esiin kauppapolitiikan ja väitti, että olisimme siinä hyötyneet EU-jäsenyydestä.
Tämä ei ole totta. ETA-maana meillä olisi säilynyt oma kauppapolitiikka, mistä olisimme suuresti hyötyneet.
Ja EU:n sisämarkkinoilla meillä olisi ollut sama asema kuin EU:n jäsenmailla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos eroaisimme EU:sta, tuskin säilyttäisimme samoja oikeuksia kaupankäyntiin EU:n sisämarkkinoilla? Käsittääkseni britit yrittivät neuvotella näiden oikeuksien säilymisestä, huonoin tuloksin.
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Ilman eujäsenyyttä, olisimme säilyttäneet vapaakaupan EU:n sisämarkkinoilla ja jäsenyys on aihetutta vain tappiota taloudellemme. Onko tuo tappio tullut pelkästään nettomaksamisesta, vai lasketko siihen ”direktiivien” aihettamat kustannuksetkin mukaan ja hallinnolliset kustannukset (eurokansanedustajat).
Hyödykkeisiin liittyvät direktiivit koskevat käytännössä kaikkia, jotka käyvät vientikauppaa EU:n jäsenten kanssa. Ne ovat pakollisia standardeja. Ei-EU-jäsenen vientikauppa EU:n jäsenmaahan aikeuttaa paljon enemmän byrokratiaa ja kustannuksia kuin sisämarkkinoiden jäsenen. Tämän olet kai ottanut huomioon kun arvioit jäsenyyden aihettamaa tappiota?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä nyt on teoreettista keskustelua, mutta vastaan kuitenkin.
1. Britannian kohdalla ongelmana oli se, että se nimenomaan ei halunnut osallistua sisämarkkinoihin ja niiden sääntelyyn. Jos Suomi pyrkisi eroon unionista, me varmaankin haluaisimme pysyä sisämarkkinoilla.
2. En maininnut hallinnollisia kuluja. Nekin ovat huomattavat.
3, Jos Suomi eroaisi EU:sta, pyrkisimme pysyttäytymään sisämarkkinoilla ja siinä varmaankin onnistuisimme.
Ilmoita asiaton viesti
Voisihan sitä tuulettaa vaikka täällä, kun yölliset puheet eduskunnassa taukosivat:
”En äänestä ketään, joka äänestää EU-elpymispaketin puolesta” -adressiin tästä:
https://www.adressit.com/signatures_with_comments.php?petition_id=324514
Jotain kauttahan tätä ”elvytyshöyryä” olisi hyvää päästää pihalle
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta EU-jäsenyys on ollut Suomelle tappiollista, koska Suomi on ollut lähes joka vuosi jäsenyytensä nettomaksaja.
Miksiköhän eliitti tanssii joka vuosi itsenäisyyspäivän juhlia presidentin linnassa, vaikka ylin päätösvalta Suomenkin asioissa on EU-komissiolla?
”Suomen EU-jäsenmaksut”
https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/
Ilmoita asiaton viesti
EU-jäsenyys on paljon muutakin kuin sitä kuka on nettomaksaja ja kuka ei.
Tavaran vienti EU-maihin on yhtä helppoa kuin myynti Helsingistä Porvooseen. Osoitetarra paketin kylkeen ja paketti postiin. SIllä selvä.
Vaikka ETA-vaihtoehtoa kuinka korostettaisiin, niin se ei ole sama asia. Norjaan ja Sveitsiin sekä nyt myös Englantiin joudutaan tavarat tullaamaan, mikä aiheuttaa paljon ylimääräistä byrokratiaa vientiyrityksissä. Ja tässä puhun aivan omasta kokemuksesta.
Kukaan ei pysty laskemaan kuinka paljon enemmän kauppaa Suomi on saanut siitä, että olemme aidosti sisämarkkinoilla. Eikä se eurovaluutta ainakaan mikään haitta ole, kun yhteisellä valuutalla voimme kauppaa käydä.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n jäsenmaksut paljastavat perustavaa laatua olevan typeryyden.
Taloutensa kunnolla hoitaneita jäsenmaita EU rankaisee korotetuilla nettojäsenmaksuilla, ja taloutensa huonosti hoitaneita jäsenmaita EU palkitsee maksamalla niille.
EU:n tasapäistämispolitiikka on omiaan jarruttamaan koko EU:n taloudellisen kehityksen.
Historia toistaa itseään ja virheitään.
Keskusjohtoista yhteisvastuullista talousjärjestelmää kokeiltiin Neuvostoliitossa huonoin seurauksin.
Ilmoita asiaton viesti
Sisämarkkinoilla joko ollaan tai ei olla. Norja ja Sveitsi ovat. Englanti ei ole.
Yhteisestä valuutasta on hyötyä sisämarkkinoilla, mutta vielä paremmassa asemassa ovat ne maat, jotka ovat sisämarkkinoilla, mutta joilla on lisäksi oma valuutta ja keskuspankki.
Kaupassa kolmansien maiden kanssa omasta valuutasta on suuri hyöty. Tämän osoittaa vertailu Ruotsiin.
Suomi on kärsinyt vaihteluista euron ja dollarin välisissä kursseissa.
Kun euroon siirryttiin, sen kurssi oli Suomea ajatellen liian alhainen ja taloutemme ylikuumeni. Sitten siirryttiin hyvin vahvan euron aikaan, joka vei osaltaan Suomea kymmenen vuoden mittaisen lamaan, ”menetettyyn vuosikymmeneen”.
Ruotsi selviytyi paremmin ennen muuta oman valuuttansa ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat:”Pahimmat kansantaloudelliset tappiot olemme kärsimässä EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vuoksi. Tulevaisuudessa näköpiirissä on vielä pahempaa.”
Liikenteen osalta kyseinen ei päde. Suomi ei ole vielä edes aloittanut toteuttamaan EUssa sovittua Liikennestrategiaa sen suurimman vaikutuksen osalta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/valtioneuvoston-faktantarkastus-pettanyt-virheita-19-yhdeksalla-sivulla/
Vaan on ajanut omaa linjaansa, ilman liikennemuotosiirtymiä rekka liikenteestä vesille, niiden tutkimisen tai toteuttamisen aloittamista.
Liikennejärjestelmämme kehittäminen juontuu pitkälti 80 luvun meriliikenteen ja meriklusteri kehittämisille.
Jolloin koko merenkulun ja meriklusterin alasajo käytännössä alkoi.
Sillä, että meidän telakat yhdistettiin ensin valtion tuella ja avustuksilla tuottamaan pääasiassa matkustaja- aluksia.
ja
Kotimaan vienti ja tuonti liikenteen käyttäjät sanoutuivat irti kotimaan laivatilauksista ja varustamotoiminnoista yksi toisensa jälkeen.
Tarkoitti 1990-luvun alusta jatkuvaa joko telakkojen lopettamista ja telakkateollisuuden myyntiä ulkolaisille yrittäjille (Kotkan telakat ,Valmet – Helsingin telakat ja Turku ) ja sen jälkeen varustamojon intressit ja mahdollisuudet tilata kotimaisia aluksia loppui (valtioomistajaiset mukaanluettuina kuten enso neste jne )
Tuloksena tästä kaikesta samanaikaisesta kehittämisestä – liikenne linjojen ja volyymien siirroista sekä Suomen omasta liikennemalli-kehittämisisestä oli että konventionaalinen kotimaan laivoilla tapahtunut valtameriliikenteen kuljetus loppui ja kaiken vienti ja tuonti volyymien siirto itämeren liikenteeseen ja ulkolaisiin kilpailijoihin oli faktaa ja aiheutti jopa FÅAn ja Finnlinesin yhdistymisen ja lopulta Finnlinesin siirtymisen kokonaan italialaiseen omistukseen.
+++
Lopullinen niitti oli 2000 luvun alku, kun Helsinki keskeistä ”Suomi on Saari” liikennemallia vahvistettiin Vuosaaren satamalla, ja se aiheutti tavaraliikenteen valtakunnan tason siirtymistä Vuosaareen. Ja Itämeri Eurooppa ja valtameren takaista kauppaa aloitettiin palvella suorien valtameri liikenne laivojen sijaan Itämeri liikenteellä,
Edellämainittu tarkoitti, että omaa itämeren alueen jakelu ja keräily toimien hubia aloitettiin kehittämään ja asiakkaita palvelmaan , – ei suora jakelu mallilla vaan itämeren laivaliikenteen mahdollistamilla maksimisiirroilla Suomen rannikko satamiin.Ja jätettiin EUssa sovittu liikennemuoto siirtymä – suoraliikenne mahdollisuus tutkimatta mahdollisiin sovittuihin volyymisiirtoihin. https://ec.europa.eu/transport/themes/european-strategies/white-paper-2011_en
Jolloin Helsingistä kehittyi ylimääräinen liikenne hubi (noin neljän miljardin vuotuisilla tuloilla ),kun jätettiin suoraliikenteen (noin 30% valtakunnan tavaraliikenteestä) mahdollisuudet Vuosaaren takia -Järvi Suomeen käyttämättä. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITT%C3%84MINEN.pdf .
Eli Nesteen miehitys ongelma on pieni yksityiskohta, josta voidaan pitää meteliä.
Mutta suurin käsittelemäätön ongelma on se, että ulkomaiselle pääomalle siirretyt vienti ja tuonti liikenteen (+Öljy) merikuljetukset ja telakkateollisuuden ehdot ovat määrävässä asemassa(valtion Liikenne 12 suunnitelma vuoteen 2032 asti) kun edelleen kehitetään koko Suomen koko liikennejärjestelmää tietoisesti vastoin kaikkea liikennemaantieteellistä, ilmasto ja energia poliittista tietoutta.
Jossa päämalliksi on otettu raideliikenteen 60-100 miljardin panostukset sen infraan jolla pidetään em meriliikennettä yllä ja jätetään suoraliikenne ja Järvi Suomen alue Helsingin ja muun rannikkosatama alueiden takamaiksi. Tätä 60-100 miljardia kutsun kyllä kustannukseksi mihin EU:lla ei ole osaa eikä arpaa. vaan se on tehty ihan kotimaisin voimin…
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/valtioneuvoston-faktantarkastus-pettanyt-virheita-19-yhdeksalla-sivulla/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/valtioneuvoston-faktantarkastus-pettanyt-virheita-19-yhdeksalla-sivulla/
Ilmoita asiaton viesti
Vesiliikenteen suosiminen myös sisävesillämme on joka suhteessa järkevää.
Ilmoita asiaton viesti
On syytä mennä EU:n alkuperäiseen tarkoitukseen Saksan perustuslakituomioistuimen v.1993 määrittelemänä.
Tässä on viite siihen, kuinka Saksassa perustuslakituomioistuin määritteli EU:n:
Staatenverbund | bpb
Tässä on Wikipediasta määrittely saksaksi:
Europäische Union – Wikipedia
Siinä käytetään termiä Verbund eli EU on Staatenverbund ei siis Bundesstaat tai Bund.
Verbund on löyhä liitto, yhtymä tms.
Suomen perustuslaki kieltää vallan siirtämisen pois Suomesta EU:lle. EU ei ole valtaa pitävä elin, vaan edunvalvontajärjestökorporaatio. Jos kansanedustaja äänestää elvytyspaketin puolesta, rikkoo hän perustuslakia.
Ilmoita asiaton viesti