Euro tuhoaa Suomen, Olli Rehn

Helsingin Sanomat julkaisee tänään Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin haastattelun. Lehti tiivistää jutun sisällön otsikkoihin ”Työn hinta nousee Suomessa nyt enemmän kuin muualla euroalueella” ja Suomen Pankin Olli Rehn: ”Vientiteollisuuden tilanne on kriittinen” ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006616265.html?share=7e817a73bf2026a53ce0c0db883e7f8a).

Olli Rehnillä on ollut keskeinen rooli Suomen viemisessä Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Hänellä on siten suuri vastuu niistä ongelmista, joiden kanssa nyt joudumme kamppailemaan.

Ensimmäinen vaihe oli, että Rehn vaikutti osaltaan minun luopumiseeni Keskustan puheenjohtajuudesta vuonna 1990. Hän muistutti tästä Helsingin Sanomien 3.8. julkaisemassa mielipidekirjoituksessa. Siinä hän paisutteli omia ”ansioitaan”, kuten 12.8. julkaisemassani blogissa (Tuhotaanko Keskusta Matti Vanhasen ”doktriinilla”?) totesin. Se on kuitenkin totta, että eroamiseni avasi tien Suomen liittymiselle EU:n jäseneksi ja lopulta euroalueeseen.

x  x  x

Merkittävämpään rooliin Olli Rehn kohosi, kun hänet valittiin eduskuntaan vuoden 1991 vaaleissa ja Esko Aho otti hänet avustajakseen pääministerin kansliassa.

EU-neuvottelujen lähestyessä ja niiden aikana pyrin virittelemään keskustelua niistä ongelmista, joita Suomelle euroalueen jäsenmaana aiheutuisi. Olen kertonut tästä seikkaperäisesti vuonna 1993 ilmestyneessä teoksessani ”On muutoksen aika 2” ja erityisesti sen luvussa ”Suomesta pieni talousmahti” (ss. 149 – 225). Teos on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

Käydyssä keskustelussa ehdotin, että Suomen tulisi varata itselleen pysyvä oikeus pysyttäytyä euroalueen ulkopuolella – samanlainen kuin Iso-Britannia oli itselleen hankkinut. Lisäksi esitin ajatuksiani siitä, millaisia työmarkkinoihin liittyviä, finanssipoliittisia ja EU:n tukijärjestelmiä koskevia ratkaisuja tarvittaisiin, jotta Suomi voisi talous- ja rahaliiton jäsenenä selviytyä (erityisesti ss. 170 – 175).

Teos ilmestyi keskellä valmistautumista seuraavan vuoden presidentinvaaleihin. Tämä vaikutti siihen, että monet tahot pyrkivät siinä kerrotulla tavalla sabotoimaan asiallista keskustelua. Minun perustellut puheenvuoroni leimattiin devalvaation ajamiseksi ja pyrkimykseksi kaataa hallitus.

Myös Esko Ahon esikunta toimi ”sylttytehtaana” ja Olli Rehn yhtenä sen johtajista. Aholla oli haaveita omasta presidenttiehdokkuudestaan siihen saakka, kun minut oli tähän tehtävään nimetty.

Tästä kaikesta kerron kirjassani. Kannattaa lukea!

x  x x

Seuraavan kerran otimme Ollin kanssa yhteen Euroopan parlamentin jäseninä. Meidät molemmat nimettiin sinne Keskustan edustajiksi.

Vuoden 1995 alussa alkaneen toimikautemme yksi keskeisistä tehtävistä oli ottaa kantaa esitykseen siirtymisestä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, yhtenäisvaluutta euroon.

Parlamentissa oli tuolloin viisi Suomen Keskustan edustajaa ja Ruotsista kaksi Keskustapuolueen edustajaa. Kuusi meistä vastusti yhtenäisvaluuttaan siirtymistä. Ehdotimme, että euro olisi otettu käyttöön yhteisenä rahana, jonka rinnalla kansalliset valuutat olisivat säilyneet.

Olli Rehn kannatti ainoana meistä yhtenäisvaluuttaan siirtymistä. Syksyn 1996 eurovaaleissa Olli jäi valitsematta.

Taustalta Olli vaikutti vahvasti siihen, että Suomi päätti liittyä myös euroalueeseen.

Vuodesta 1998 lähtien Olli Rehn toimi jonkin aikaa Euroopan komissiossa Erkki Liikasen kabinettipäällikkönä. Sittemmin hänestä tuli ensin vuonna 2004 yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava komissaari, sitten laajentumiskomissaari ja lopulta vuoden 2010 alussa talous- ja raha-asioista vastaava komissaari.

Olli Rehn oli tässä tehtävässä, kun tiemme seuraavan kerran kohtasivat. Rehn ajoi väellä ja voimalla tukipaketteja kriisimaiden pelastamiseksi. Tässä työssä hän jakoi neuvoja erityisesti meille Keskustan ministereille. Mauri Pekkarisen kanssa emme niihin taipuneet.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien lähestyessä neuvoja sateli myös julkisuuden kautta. Tämä pahensi Keskustan muutoinkin roimaa vaalitappiota.

Näistä asioista löytyy lisätietoa kirja-arkistossa olevasta teoksestani ”Huonomminkin olisi voinut käydä” (ss. 207 – 214 ja 233 – 235).

x  x  x

Vuoden 2014 eurovaaleissa Olli Rehn tuli valituksi. Äänimäärässä hän peittosi niukasti minutkin.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Olli valittiin eduskuntaan ja hänestä tuli Sipilän hallituksen elinkeinoministeri. Tästä tehtävästä hän nousi syksyllä 2016 Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi ja keväällä 2018 sen pääjohtajaksi.

Ministerinä ollessaan Olli Rehn joutui kohtaamaan ne ongelmat, joihin Suomen jäsenyys euroalueessa oli johtanut. Kilpailukyky oli menetetty, ja sitä jouduttiin palauttamaan sisäisen devalvaation keinoin.

Vaikeudet alkoivat heti sen jälkeen kun Suomi oli siirtynyt euroon.

Aluksi euro devalvoitui voimakkaasti, mikä johti taloutemme ylikuumentumiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Sitten euro revalvoitui, mikä oli heikon hintakilpailukyvyn vuoksi meille kohtalokasta. Lisäksi tehtiin tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka nosti palkkamenoja tuntuvasti.

Ja sitten syöksyttiin kansainväliseen lamaan.

Muistan erityisen elävästi yhden keskustelun, jonka kävin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kanssa eduskunnan ministeriaitiossa jonkin kyselytunnin yhteydessä. Kysyin, kuinka selviydymme, kun kansantulo laskee kymmenellä prosentilla ja palkat nousevat samaan aikaan kymmenellä prosentilla. Jyrki kohautteli hartioitaan.

Euron vuoksi lama iski Suomeen muita maita pahemmin. Vahva euro romahdutti vientimme. Ruotsin kokema isku oli lievempi, ja se nousi oman valuuttansa ansiosta nopeasti.

Sipilän hallituksen toteuttaman rankan talouskuurin ja hyvän suhdanteen ansiosta kansantulomme nousi vaalikauden lopulla vihdoin sille tasolle, jolla se oli ollut kymmenen vuotta aikaisemmin.

x  x  x

Nyt tilanne on samankaltainen kuin runsas vuosikymmen sitten.

Olemme joutuneet kansainväliseen lamaan, joka koettelee meitä viennin romahtaessa muita maita enemmän. Palkkoja on juuri päätetty tuntuvasti nostaa. Rehnin mukaan palkat joustavat monissa kilpailijamaissa alaspäin.

Ja vahva euro aiheuttaa meille kilpailuhaitan erityisesti Ruotsiin verrattuna. Metsäteollisuus sulkee taas tehtaitaan juuri Suomessa.

Euro uhkaa tuhota Suomen talouden ja maamme itsenäisyyden.

Jos Olli Rehn, Esko Aho ynnä muut olisivat ottaneet aikanaan varteen ne ajatukset, joita allekirjoittanut monien muiden kanssa esitti, olisimme saattaneet pelastua joutumasta ainoana Pohjoismaana tähän kurjuuteen. Jos meitä olisi kuultu, olisi edes luotu sellaiset tulo- ja finanssipoliittiset välineet joiden avulla olisimme saattaneet maailmantalouden myllerrysten keskellä jotenkin selviytyä.

Nyt Suomen ainoa pelastus on irrottautuminen euroalueesta. Siihen meitä ollaan kuitenkin mm. pääjohtaja Olli Rehnin johdolla entistä tiukemmin sitomassa.

Eilisessä blogissani (Sauli Niinistön tärkeä puhe) annoin vahvaa tukea niille ajatuksille, joita tasavallan presidentti Sauli Niinistö äskettäisillä suurlähettiläspäivillä esitti.

Toistan sen. minkä eiliseen blogiini kirjoitin: ”elvytysrahastoa käsitellessään eduskunnan tulee ottaa vakavasti varteen sekä perustuslakivaliokunnan kannanotot että tasavallan presidentin selväsanainen puhe”.

Ne tulee pääjohtaja Olli Rehninkin omassa toiminnassaan ottaa huomioon.

 

paavovayrynen

Valtiotieteen tohtori <a href="http://www.paavovayrynen.fi" title="www.paavovayrynen.fi">www.paavovayrynen.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu