Haaviston, Halla-ahon, Niinistön linja?

Maanantaina julkaisemani kirjoitus Jussi Halla-aho uhkaa Suomea sodalla synnytti Uuden Suomen Puheenvuorossa yllättävän asiallista keskustelua.

Otsikko oli kieltämättä provosoiva, mutta sen sisältö kertoo totuuden.

Jussi Halla-aho ajaa kiivaasti Suomen nopeaa Nato-jäsenyyttä, vaikka hän kertoo sen ilmeisesti johtavan siihen, että Venäjä voisi ”ottaa haltuunsa” jonkin alueen Suomesta.

Outoa on, että hän ajattelee tämän voivan tapahtua laukaustakaan ampumatta. Näinkö kehnona hän pitää Suomen rajavalvontaa ja maanpuolustusta?

Kuitenkin Halla-aho kehottaa varautumaan sotaan ylläpitämällä jatkuvaa kahden viikon hätävaraa ja varaamalla muita välttämättömyyksiä kellariin.

Jussi Halla-aho ei ole lausuntoineen yksin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa 26.3., että Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyen Venäjä ottaisi lupaamiaan vasta-askelia, jotka voisivat olla ”ronskinpuoleisiltakin näyttäviä” – ”Ne voisivat olla rajaloukkauksia, alueloukkauksiakin ja sitten on tämä hybridimaailma”.

Kuinkahan Suomi vastaisi alueloukkauksiin ja Suomen alueiden haltuunottoon? Eikö niistä seuraisi sota Suomen ja Venäjän välille?

Kuinka Suomi puolustautuisi? Entä mikä olisi vastaus hybridihyökkäyksiin tai jopa mahdollisiin ohjusiskuihin?

Eikö sotilaallinen selkkaus Suomen ja Venäjän välillä merkitsisi sitä, että Nato-jäsenyys kävisi mahdottomaksi, kuten maanantain blogissani arvelin?

Näitä kysymyksiä ei ole julkisuudessa lainkaan käsitelty. Päällimmäisenä on kova kiire jättää jäsenyyshakemus.

Jos tämä Niinistön ja Halla-ahon maalailema uhkakuva toteutuisi, alkaisi syyllisten etsintä. Kuka vastaisi siitä onnettomuudesta, johon olisimme joutuneet?

x x x

Omalta osaltani olen pohtinut Ukrainan kriisin synnyttämiä riskejä muun muassa 22.3. julkaisemassani kirjoituksessa Vievätkö vihreät meidät sotaan?:

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on asettanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kovaan testiin. Yliotteen näyttää saaneen vihreiden johtama ihmisoikeusperustainen linja.

Hyökkäys ja siihen liittyneet ihmisoikeusloukkaukset ovat aikaansaaneet suuttumuksen, joka on vienyt Suomen niiden maiden kärkeen, jotka ovat ajaneet kovaa linjaa Venäjää vastaan.

Tähän on liittynyt muun muassa se, että Suomi on rikkonut ikiaikaisen periaatteensa ja hyväksynyt aseiden viennin Ukrainaan. Muutoinkin pakotepolitiikassa on jätetty huomiotta Suomen kansalliset edut.

Suomen linjaan on vaikuttanut muiden keskeisten maiden politiikka.

Yhdysvallat on Joe Bidenin johdolla omaksunut strategian, jonka mukaan se pyrkii kokoamaan ”länsimaiden” rintaman ”autoritaarisia” maita vastaan.

Kysymys on arvoista: ihmisten ja talouden vapaudesta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Poikkeuksiakin sallitaan, jos Yhdysvaltain omat kansalliset edut sitä edellyttävät. Tästä kirjoitin blogissani Joe Bidenin politiikasta Donald Trumpin strategiaan.

Yhdysvaltain linjan lisäksi Suomen politiikkaan on vaikuttanut Saksassa tapahtunut käänne. Sielläkin on nyt punavihreä hallitus, jossa ulkopolitiikkaa johtaa vihreä ministeri.

Saksan hallitus on päättänyt lisätä maan varustautumista. Nykyisessä tilanteessa tämä on ymmärrettävä ja hyvä ratkaisu.

Toinen ratkaiseva päätös on ollut aseiden toimittaminen Ukrainaan. Tämä on johtanut siihen, että myös EU:n linja on muuttunut. Äskettäin EU päätti nostaa Ukrainalle annettavan aseavun määrään 1000 miljoonaan euroon – suuremmaksi kuin USA:n tuki.

Yhä vakavammaksi nousee uhka, että olemme ajautumassa kohti suursotaa ja jopa maailmansotaa. Tästä varoitin 17.3.2022 julkaisemassani blogissa Olemmeko ajautumassa suursotaan?.

Suomessa vihreät ja vihreiden johdolla koko hallitus näyttävät olevan seuraamassa Saksan muuttunutta linjaa.

Linjan muutos näkyy myös siinä, että vihreät ovat ensimmäisten joukossa siirtymässä tukemaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Se kärjistäisi edelleen Euroopan jyrkkää kahtiajakoa ja lisäisi suursodan vaaraa.”

Nyt samassa rintamassa on eduskunnan ulkoasianvaliokunnan johtoon noussut Jussi Halla-aho. Häntä näyttää kuitenkin elähdyttävän pikemminkin Venäjä-vastaisuus kuin ulkopolitiikan yleinen ihmisoikeusperustaisuus.

x x x

Jos tämä Niinistön ja Halla-ahon maalailema uhkakuva toteutuisi, syntyisi vakava keskustelu siitä, kuinka onnettomuuksiin ajauduttiin. Esiin nousisi myös kysymys siitä, oliko Suomen perustuslakia prosessin aikana noudatettu.

Tästä kysymyksestä olen ollut viime viikkoina yhteydessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Viime vuosina minulla on ollut hyvin vähän henkilökohtaista yhteydenpitoa Niinistön kanssa.

Oikeampaa on todeta, että se on ollut yksipuolista. Olen lähettänyt Niinistölle tärkeimpiä blogejani. Hän ei ole niihin mitenkään reagoinut. Olen kuitenkin huomannut, että niillä on ollut ainakin välillistä vaikutusta hänen kannanottoihinsa ja toimintaansa – suuntaan tai toiseen.

Maaliskuun 12. päivänä 2022 Sauli Niinistö yritti yllättäen soittaa minulle. Kun en vastannut, hän lähetti lyhyen viestin sähköpostitse. Soitin takaisin ja kävimme asiasta puhelinkeskustelun.

Niinistö halusi kommentoida samana päivänä julkaisemaani blogia Valta ja vastuu kuuluvat presidentille ja valtioneuvostolle.

Kirjoituksessani arvostelin sitä prosessia, jolla Suomen Nato-jäsenyyshanketta vietiin eteenpäin:

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittelemiseksi on synnytetty prosessi, jossa eduskuntapuolueet ja eduskunta muodostaisivat yhteisen kannan, johon nojautuen tasavallan presidentti ja valtioneuvosto tekisivät myöhemmin muodollisen esityksen eduskunnalle. Lopullisen päätöksen tekisi eduskunta.”

Kirjoitin, että Euroopan unioniin liittyminen on varoittava esimerkki sitä päätöksentekoa ajatellen, joka koskee meidän mahdollista Nato-jäsenyyttämme.

Tarkoitan ensinnäkin sitä menettelyä, jota päätöksenteossa käytetään.

On toimittava perustuslain hengen ja kirjaimen mukaisesti.

Korkeimpiin valtioelimiin kuuluvien on otettava kanta esillä oleviin vaihtoehtoihin ja kannettava päätöksentekoon liittyvä vastuu. Eduskunnassa kunkin kansanedustajan on kannettava henkilökohtainen vastuunsa.

Toiseksi: päätöksenteossa tulee nojautua tosiasioihin ja siinä tulee noudattaa tiukasti Suomen kansallisia etuja. Ideologiset mieltymykset on jätettävä sivuun. Mielikuvien ei pidä antaa vaikuttaa päätöksentekoon.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt tilanteen, jossa sympatiat ja antipatiat saavat hyvin helposti yliotteen.

Omalta osaltani en voi ymmärtää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan antaisi meille perusteen luopua Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen linjalta. Meidän on viisasta säilyttää puolueettomuutemme ydin, sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen, uskottava puolustus.

Tällä tavoin me voimme harjoittaa sitä vakauspolitiikkaa, joka on ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdonmukainen linja. Tällä tavoin me voimme parhaimmin pysyttäytyä sotien ja selkkausten ulkopuolella, ja vaikuttaa suotuisasti koko Euroopan turvallisuuteen.”

x x x

Sauli Niinistö vastasi sähköpostitse, ettei tarkoitus ole, että eduskunta tällä selonteolla ottaisi kantaa, vaan saisi selvityksen vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen kansainväliseen sopimukseen liittyminen käynnistyisi hänen mukaansa selkeällä tasavallan presidentin johtaman hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kannanotolla, etenisi eduskuntaan ja päätettäisiin sitten siellä asianmukaisessa järjestyksessä.

Näin ei ole sen jälkeen kuitenkaan toimittu.

Ensiksikin mukaan prosessin keskiöön on otettu eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.

On muodostettu ikään kuin tasavallan presidentin johtama puolueiden puheenjohtajien ”johtoryhmä” viemään jäsenyyshanketta eteenpäin.

Puolueiden puheenjohtajat olivat olleet mukana jo 2. maaliskuuta, kun tasavallan presidentti tapasi eduskunnan puhemiehistöä ja avainvaliokuntien puheenjohtajia. Eduskuntaryhmien puheenjohtajia ei ollut kutsuttu.

Huhtikuun 4. päivänä tasavallan presidentti kutsui pelkästään puolueiden puheenjohtajat tapaamiseen, josta annettiin ”yhteislausunto”.

Kun eduskunnalle oli annettu selonteko turvallisuusympäristön muutoksista, tasavallan presidentti ilmoitti aikovansa ottaa varmasti puolueiden puheenjohtajat koolle ennen päätöksentekoa. (HS 14.4.2022)

Puolueiden puheenjohtajilla ei voi olla ratkaisevaa roolia jäsenyyshankkeen käsittelyssä. Perustuslaki ei edes tunne puolueita. Ne mainitaan vain siinä yhteydessä, kun on kysymys ehdokkaiden asettamisesta valtiollisiin vaaleihin.

Tasavallan presidentin johdolla järjestetyillä tapaamisilla on myös vaikutettu puolueiden kannanottoihin, kuten kokemukset Keskustan osalta osoittavat (Olisiko Keskustan ja SDP:n aika painaa jarrua?). Mitkähän ovat kokemukset muissa puolueissa?

Toiseksi tasavallan presidentin johdolla on päätetty muodostaa ”koordinaatioryhmä”, joka koostuu eduskunnan puhemiehistöstä, eduskuntapuolueiden puheenjohtajista ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista.

Koordinaatioryhmä toimii selonteon eduskuntakäsittelyn rinnalla ja pyrkii muodostamaan yhteisen kannan jäsenyyden hakemiseen. Puolueiden puheenjohtajilla on siinä ratkaiseva rooli.

Jos yhteisymmärrys jäsenyyden hakemisesta löytyy nopeasti, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta saattaisi kerrotun mukaan tehdä tasavallan presidentin johdolla siitä esityksen valtioneuvostolle jo selonteon eduskuntakäsittelyn aikana.

Valtioneuvosto puolestaan antaisi tämän jälkeen jäsenyyden hakemisesta eduskunnalle selonteon tai tiedonannon.

x x x

Viimeaikainen kehitys antaa aiheen entistä suurempaan huoleen siitä, että hakemus Suomen liittämisestä sotilasliitto Natoon aiotaan tehdä hyvin nopeasti ja tavalla, joka on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.

Tästä syystä harkitsin mahdollisuutta, että olisin kannellut valtioneuvoston oikeuskanslerille tasavallan presidentin toiminnan laillisuudesta jäsenyyshankkeen yhteydessä. Laadin jo luonnoksen kantelukirjelmäksi.

Tasavallan presidentti on aivan ilmeisesti ylittänyt mahdollista Suomen Nato-jäsenyyttä käsiteltäessä perustuslaissa määritellyt valtaoikeutensa.

Tasavallan presidentti kyllä perustuslain mukaan johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta johtamisessa on noudatettava perustuslain määräyksiä.

Perustuslain 57 § rajaa tasavallan presidentin tehtävät:

Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät.”

Perustuslain 58 § määrää, että ”tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta”.

Päätösten valmistelu ja ratkaisuedotusten tekeminen kuuluu siis eduskunnan luottamusta nauttivan valtioneuvoston tehtäviin.

Kantelusta tuskin olisi ollut apua.

Niinpä päädyin esittämään eilen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle vakavan vetoomuksen, että hän Suomen valtionpäämiehenä huolehtisi siitä, että maamme mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa käsiteltäisiin rauhallisella aikataululla ja perustuslakia hyvin tarkkaan noudattaen.

Tähän hän ei ole ainakaan toistaiseksi reagoinut.

Nato-jäsenyyttä on perusteltu muuttuneella turvallisuuspoliittisella tilanteella.

Kuitenkin tilanne Suomen lähialueilla on säilynyt rauhallisena ja vakaana, eikä Suomen geopoliittisessa asemassa ole tapahtunut mitään muutosta.

Ukrainassa käytävä sota on lisännyt Nato-jäsenyyden kannatusta suomalaisten keskuudessa. Muutos on ilmeisesti tilapäinen, ja mielialat muuttuvat, kun rauha Ukrainaan palautuu.

Nato-jäsenyyden kannattajat pyrkivät hyödyntämään yleisessä mielipiteessä tapahtuneen muutoksen ja kiirehtivät päätöstä jäsenyyden hakemisesta.

Suomalaisten mielipide Nato-jäsenyyden hakemisesta voidaan selvittää luotettavasti vain kansanäänestyksellä, jonka yhteydessä kansalaisille annetaan tarvittavat tiedot mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista.

Mahdolliseen Nato-jäsenyyteen on syytä suhtautua hyvin vakavasti, sillä tekeillä olisi päätös, joka muuttaisi ratkaisevalla tavalla ja pysyvästi Suomen kansainvälistä asemaa.

Suomeen ei kohdistu nyt eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa, eikä mahdollinen Nato-jäsenyys voisi nopeimmallakaan aikataululla kovin nopeasti astua voimaan.

Uhkan saattaa muodostaa se, että pyritään tekemään päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tilanteessa, jossa Ukrainassa on meneillään täysimittainen sota.

Aikaa on käytettävissä. Mahdollista jäsenyyttä on harkittava vakaasti ja rauhallisesti.

Perustuslain määräyksiä on ehdottomasti noudatettava.

 

+11

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu