Hivuttaako Sauli Niinistö Suomea Natoon?

Viikko sitten (15.3.) Polaris-TV julkaisi videon ”Ihmisoikeudet ja kansalliset edut”, jossa olin Pohjantähti-keskuksen johtajan Susanna Junttilan haastateltavana.

Tässä haastattelussa puolustin voimakkaasti tasavallan presidentti Sauli Niinistön harjoittamaa, kansallisiin etuihimme perustuvaa, realistista ulkopolitiikkaa.

Ilmaisin syvän huoleni sitä, että valtioneuvoston piirissä on vahvoja voimia – ennen muuta pääministeri Sanna Marin ja ulkoministeri Pekka Haavisto -, jotka pyrkivät viemään Suomen ulkopolitiikkaa ihmisoikeusperusteiseen suuntaan tavalla, joka ei ota riittävästi huomioon maamme kansallisia etuja.

Tänään Polaris-TV on julkaissut haastatteluni toisen osan ”Sauli Niinistön oudot ulkopoliittiset lausunnot”. Siinä joudun arvostelemaan Niinistön turvallisuuspoliittisia kannanottoja.

Nekin näyttävät liittyvän siihen yleisempään ilmiöön, että ulkosuhteisiimme uhkaa tulla idealistisia ja jopa ideologisia piirteitä.

x  x  x

Ensimmäisen haastatteluni pohjalta syntyi Uuden Suomen Puheenvuoron keskustelupalstalla seuraavana päivänä hieman keskustelua, joka tarjosi minulle mahdollisuuden täydentää sanomaani.

Minulta kysyttiin kärjekkäästi, mitä Suomi hyötyi kylmän sodan kauden realistisesta ulkopolitiikasta.

Vastasin väitöskirjani kieltä käyttäen. Suomi kykeni säilyttämään itsensä, itsenäisyytensä, ja sitä vahvistamaan. Maamme kykeni säilyttämään turvallisuutensa ja vahvistamaan sitä.

Kansallisia etuja ajavasta realistisesta politiikasta huolimatta – ja jopa sen ansiosta – Suomi kykeni tehokkaasti edistämään ihmiskunnan yhteisiä etuja ja ihanteita.

Kirjoitin, että Suomi on ”hyötynyt” tästä poliittisesta linjasta myös kylmän sodan kauden päätyttyä.

Varoitin siitä, että nyt Suomi uhkaa liukua ulkosuhteissaan kolmella tavalla idealistiselle tai jopa ideologiselle linjalle.

Ensiksikin monet ovat alkaneet siirtyä ihmisoikeusperustaiseen politiikkaan tavalla, joka ei perustu Suomen omien kansallisten etujen ensisijaisuuteen.

Toiseksi: Eurooppa-politiikassa monet ovat federalisteja ja unohtavat unionin yhteisiä etuja ja ihanteita ajaessaan helposti Suomen omat kansalliset edut

Kolmanneksi: turvallisuuspolitiikassa ideologinen ”länsimaisuus” saa monet unohtamaan geopoliittiset tosiasiat.

Länsimaisuutta on muuten käytetty avoimesti Nato-jäsenyyden perusteena. Martti Ahtisaarikin sanoi aikanaan, että Suomen tulee kuulua kaikkiin lännen järjestöihin.

Monilla suomalaisilla näyttää olevan kovin heikko itsetunto. Suomi on aina ollut länsimaa – silloinkin kun kuuluimme autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan.

x  x  x

Sauli Niinistö on kiitettävällä tavalla yhdistänyt toisiinsa yhtäältä Suomen kansalliset edut ja toisaalta ihmiskunnan yhteisten etujen ja ihanteiden toteuttamisen. Ihmisoikeuksia on ajettu tavalla, joka on ollut sopusoinnussa maamme omien etujen kanssa.

Eurooppa-politiikan ja turvallisuuspolitiikan osalta Sauli Niinistön kannanotot ja toiminta synnyttävät kysymyksiä.

Ennen presidenttikauttaan Sauli Niinistö osoittautui intomieliseksi federalistiksi.

Niinistö ajoi Suomen liittymistä Euroopan unionin jäseneksi, vaikka Suomi oli jo huolehtinut tärkeimmistä kansallisista eduistaan turvaamalla Euroopan talousalueen (ETA) kautta pääsynsä EU:n sisämarkkinoille. Hän vei yhdessä Paavo Lipposen kanssa Suomen ainoana Pohjoismaana euroalueen jäseneksi. Tämän ratkaisun tiedettiin vievän maamme osaksi EU-liittovaltiota.

Tasavallan presidenttinä Niinistö on ottanut varovaisesti kantaa Eurooppa-politiikkaan. Turvallisuuspolitiikan osalta hän on kuitenkin ajanut voimakkaasti EU:n kehittämistä sotilasliitoksi ja jopa sotilaalliseksi suurvallaksi. Viime aikoina äänenpainoihin on tosin tullut varovaisuutta.

Turvallisuuspolitiikassa Sauli Niinistö on torjunut ajatukset Suomen liittymiseksi sotilasliitto Natoon. Tässä suhteessa hän on pitänyt kurissa entistä omaa puoluettaan.

Tammikuussa Sauli Niinistö antoi kuitenkin Iltalehdelle turvallisuuspoliittisen haastattelun, joka antoi aiheen moniin kysymyksiin. Kirjoitin asiasta tuoreeltaan blogit ”Sauli Niinistön outo haastattelu” (18.1.) ja ”Sauli Niinistö uhmaa eduskunnan tahtoa” (29.1.).

Polaris-TV:n julkaisemassa toisessa haastattelussa vastaan tätä Niinistön haastattelua koskeviin kysymyksiin.

Tässä yhteydessä tulevat esille myös viime presidentinvaalien keskustelut, joissa olimme molemmat ehdokkaina mukana. Niiden valossa herää kysymys, onko Niinistö ryhtynyt hivuttamaan Suomea sotilasliitto Naton jäseneksi.

Kirjoituksessa mainitut Polaris-TV:n haastattelut löytyvät Pohjantähti-lehden kautta, blogit Uuden Suomen blogiarkistosta.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu