Ilmastokeskustelussa on kahdenlaista ”denialismia”

Viime viikolla toimintansa käynnistäneen Polaris-TV:n tunnuslause on – Ludvig Wittgensteinia mukaillen – ”Polaris-TV puhuu siitä, mistä on vaiettu”.

Annamme tilaa sellaisille tieteellisissä tutkimuksissa esille tulleille tosiasioille ja niihin perustuville näkemyksille, jotka eivät pääse julkisuuteen valtamedian kautta.

Yksi ensimmäisinä käsiteltävistä teemoista on kestävä kehitys.

Olin viime viikolla ensimmäinen haastateltava ennen muuta sen vuoksi, että olen ministerinä, kansanedustajana ja europarlamentaarikkona ollut keskeisellä tavalla kehittämässä ja toteuttamassa kestävän kehityksen politiikkaa sekä Suomessa, EU:ssa että YK:n puitteissa. Lisäksi olen perehtynyt tähän aihepiiriin myös omassa tieteellisessä työssäni.

Totesin haastattelussani, että nykyinen cityvihreä ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei ole taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, mutta ei myöskään ympäristöllisesti kestävää. Se on irrottautunut laajemmasta kestävän kehityksen kokonaisuudesta.

Lupasin, että lähiviikkoina julkaisemme eturivin asiantuntijoiden haastatteluja, joissa osoitetaan, että ilmastonvaihteluihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin hiilidioksidin määrä ilmakehässä. Nekin pitäisi ottaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa huomioon.

x  x  x

Ilmastopolitiikka on herkkä aihe. Tätä osoittaa sekin, että siitä väiteltäessä on käytetty ja käytetään äärimmäisen kovaa kieltä.

Nykyisen cityvihreän ilmastopolitiikan kannattajat nimittelevät ”denialisteiksi” niitä, jotka rohkenevat epäillä vallalla olevaa teoriaa hiilidioksidin vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen. Sama leima isketään niihin, jotka julkaisevat sen kanssa ristiriidassa olevia tutkimustuloksia.

Sana ”denialisti” on otettu keskustelusta, joka koskee toisen maailmansodan aikana toteutettua holocaustia, juutalaisten joukkotuhoamista. Holocaustin kieltäjiksi leimataan usein niitäkin, jotka pyrkivät käymään asiallista keskustelua siitä, kuinka paljon holocaustin uhreja oli, keitä he olivat ja ketkä tuhoamiseen osallistuivat.

Omalta osaltani olen todennut, että en ole denialisti. Uskon siihen, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Siitä lähtien kun olin lukenut vuonna 1972 ilmestyneen Rooman klubin raportin ”Kasvun rajat”, olen toiminut ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Kiistanalaista on, kuinka suuri vaikutus hiilidioksidilla on, ja mikä osuus sen määrästä on peräisin ihmisen toiminnasta.

Selvää on, että ilmastonvaihteluun vaikuttavat hiilidioksidin lisäksi monet muut tekijät. Tieteellistä tutkimusta niiden selvittämiseksi tulisi voimakkaasti lisätä, jotta voisimme ennakoida tulevaa kehitystä ja ottaa ne ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa huomioon.

x  x  x

”Denialistin” leimakirvestä käyttävät eivät ole muistaneet lapsuudessa saamaansa oppia, että he itse ovat sitä, miksi toista sanovat. Peiliin pitäisi osata katsoa.

Nämä ”denialistit” kieltävät sen tosiasian, että ilmasto on vaihdellut voimakkaasti jo paljon aikaisemmin kuin ihminen alkoi vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Nämä denialistit kieltävät muun muassa sen, että keskiajalla oli voimakas lämpökausi ja että sen jälkeen koettiin ns. pieni jääkausi. He väittävät näitä muutoksia paikallisiksi, vaikka on vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että nämä Euroopassa koetut ilmiöt liittyivät globaaleihin ilmastonvaihteluihin.

Nämä denialistit eivät myönnä sitäkään, että Suomessa koettiin pienen jääkauden jälkeen hyvin lämmin kausi 1920- ja 1930-luvuilla, minkä jälkeen koettiin usean vuosikymmenen mittainen kylmä kausi. Se kielletään, että olemme olleet nyt palaamassa vajaan sadan vuoden takaisiin lämpötiloihin.

Olen jo saanut esimakua siitä, että Polaris-TV:n julkaisemat haastattelut herättävät intohimoja. Sähköpostiini on ilmestynyt viestejä, joissa vähätellään ja mustamaalataan niitä asiantuntijoita, joiden on arveltu videoillamme esiintyvän.

Ensimmäisenä julkaisemme haastattelun, jossa keskustelen metsänhoitaja Mauri Timosen kanssa hänen tekemistään lustotutkimuksista.

Haastattelusta käy ilmi, että lustotutkimus on kansainvälisesti merkittävä tieteenala. Timonen on tämän tutkimusyhteisön arvostettu jäsen.

Timosen tutkimukset osoittavat, millaisia ilmastonvaihteluja Lapissa on vuosituhansien, vuosisatojen ja vuosikymmenten mittaan koettu.

x  x  x

Mauri Timosen haastattelu tehtiin pari viikkoa sitten Keminmaan Pohjanrannassa.

Timonen kävi vieraanamme jo pari vuosikymmentä sitten, jolloin olimme Vuokon kanssa ostaneet entisen Kemin kaupungin vanhainkodin.

Lustotutkimuksen avulla hän määritteli tilan vanhan päärakennuksen todennäköiseksi rakentamisvuodeksi 1826 tai 1827. Se on siis yhtä vanha kuin keisari Aleksanteri I:n lahjoittamin varoin rakennettu ja Carl Ludvig Engelin piirtämä Keminmaan kirkko.

Mauri Timosen lisäksi tapasin Pohjanrannassa kolme muuta asiantuntijaa, jotka olivat suostuneet haastateltaviksi.

Tänään Polaris-TV julkaisee videona puheen, jolla toivotin vieraani tervetulleiksi. Siitä käy ilmi, mitä ovat Pohjanranta, Pohjantähti-opisto ja Pohjantähti-keskus. Siinä esittelen vieraille myös Polaris-TV:n.

Lisää tietoa Pohjanrannan ja Pohjantähti-opiston varhaisemmista vaiheista löytyy vuonna 2005 julkaisemastani Pohjanranta-kirjasta, joka on nyt kuunneltavissa kotisivuni kirja-arkistosta. ”Pohjanranta” on kaunis kuvateos. Se on ostettavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu