IPCC ja EU ovat erehtyneet
Ehdotukseni kivihiilen korvaamiseksi turpeella (paavovayrynen.fi/Blogit) osui arkaan paikkaan. Sitä seurasi vaivautunut hiljaisuus.
Ehdotuksellani on vahvat perusteet, mutta se on ristiriidassa nykyisen ilmastopolitiikan kanssa. Ehkä tämä on syynä siihen, että monet eivät halua siitä julkisuudessa keskustella.
Turpeen energiakäyttö työllistää nykyään noin 4300 naista ja miestä eri puolilla Suomea. Jos turpeen energiakäytöstä luovutaan, tämä määrä työpaikkoja menetetään. Jos taas kivihiili korvataan turpeella, syntyy nykyisten lisäksi suunnilleen sama määrä uusia työpaikkoja. Nämä työpaikat ovat pysyviä ja tuottavia työpaikkoja, joita Suomi kipeästi tarvitsee.
Jos kivihiili korvataan turpeella, voidaan käyttää nykyisiä voimalaitoksia, jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Suuria investointeja ei tarvita. Turve voidaan kuljettaa pääosin vesiteitse olemassa oleviin satamiin.
Kivihiilen korvaamiseen muulla tavoin ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole järkevää vaihtoehtoa.
Puun energiakäyttöä voidaan jonkin verran lisätä, mutta ainespuuta ei pidä missään tapauksessa ryhtyä polttamaan.
Pienydinvoimaloita ei ole käytettävissä – ei ainakaan hyvin pitkään aikaan, jos koskaan.
Julkisuudessa esillä ollut Kilpilahden hukkalämmön käyttö voisi selvitysten mukaan korvata neljäsosan pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta, mutta tämä edellyttäisi mittavia investointeja.
Lisäksi Kilpilahdesta tuleva lämmin vesi pitäisi kuumentaa lämpöpumppujen avulla, mihin tarvittaisiin runsaasti sähköä. Millä tämä sähkö tuotettaisiin? Ja millä korvattaisiin se sähkö, joka poistuisi tuotannosta hiilivoimaloiden sulkemisen yhteydessä?
Myös metsätalous hyötyisi turpeen käytön lisääntymisestä.
Metsähakkeen kuljettaminen yhdessä turpeen kanssa parantaisi sen käytön kannattavuutta. Taimikoiden harvennuksiin saataisiin vauhtia. Turpeen ja puun paluukuljetuksilla voitaisiin niiden polttamisesta syntyvä tuhka siirtää maakuntiin, missä se voitaisiin käyttää metsien lannoittamiseen.
En ole keksinyt eikä kukaan muukaan ole kyennyt esittämään ainuttakaan perustetta sitä vastaan, että kivihiili korvattaisiin turpeella.
Ongelma on siinä, että IPCC ja EU ovat tosiasioiden vastaisesti määritelleet turpeen uusiutumattomaksi luonnonvaraksi ja fossiiliseksi polttoaineeksi. Tällä perusteella se on myös otettu EU:n päästökaupan piiriin.
Turve on kotimainen uusiutuva luonnonvara. Sitä ei tule rinnastaa kivihiileen, vaan puuhun.
Metsistämme voidaan hakata sellainen määrä puuta, että niihin sitoutuneen hiilen kokonaismäärä ei vähene. Soiden suhteen tulee toimia samoin. Niihin sitoutuu kaiken aikaa monin verroin enemmän hiiltä kuin sitä turpeen energiakäytössä poistuu.
Myös metsien osalta on kuitenkin syntynyt Suomelle kohtuuton tilanne, kun hiilen kiertoa mitataan liian lyhyellä tähtäyksellä. Tästä syystä hakkuita pyritään liiaksi rajoittamaan. Tarkastelujakson pitäisi olla ainakin sata vuotta.
Kaiken kaikkiaan nykyinen ilmastopolitiikka on johtanut tilanteeseen, joka on Suomen kannalta kohtuuton ja joka on lisäksi syvässä ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Suomella on hyvät perusteet pyrkiä muuttamaan EU:n ilmastopolitiikkaa.
Lisää perusteluja olen esittänyt blogeissani ”Uusiutuvat luonnonvarat yhteiskunnan perustaksi” (paavovayrynen.fi/Blogit) ja ”EU:n ilmastopolitiikkaa pitää muuttaa” (paavovayrynen.fi/Blogit). Laajemmin olen käsitellyt ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa kirjassani ”Yhteinen vuosisatamme”. Sen voi hankkia kirjakaupoista, kirjaosastoilta ja Pohjanrannan verkkokaupasta. Teoksen voi lukea ilmaiseksi kotisivuni sähkökirja-arkistosta (paavovayrynen.fi/Sähkökirjat).
Aika mielenkiintoista, että uudet työpaikat eivät anna aihetta keskustelulle. Työpaikkojen lisäksi turpeen lisäkäyttö tukee meidän vaihtotasetta, joka on pitkään ollut negatiivinen ja todennäköisesti on taas heikkenemään päin. Turpeen polton sanotaan tuottavan päästöjä 12% enemmän kuin kivihiili. Se tuskin on maata kaatava luku, jos verrataan saatuja hyötyjä.
Turpeen käytöstä saadaan suoranaisia taloudellisia hyötyjä. Tuulienergian on IN, mutta se on kansantaloudelle kohtuuttoman kallista syöttötariffeineen ja säätövoiman tarpeineen. Eikä ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan taida kovin kaksiset olla. Kotimaisuusastekin on kehnon lainen.
Luulisi turpeen nyt hallitustakin kiinnostavan, kun työpaikat puheista huolimatta näyttävät olevan entistä enemmän kiven takana. Jos hallituksella olisi oikeasti keinoja, niistä olisi jo moneen kertaan kuultu.
Ilmoita asiaton viesti
”Aika mielenkiintoista, että uudet työpaikat eivät anna aihetta keskustelulle”
Mistä löydät yksityisiä sijoittajia, jotka lähtisivät mukaan näihin turvebisneksiin? Siitä kivihiilestäkin ollaan luopumassa.
”Tuulienergian on IN, mutta se on kansantaloudelle kohtuuttoman kallista syöttötariffeineen ja säätövoiman tarpeineen.”
En minäkään tajua, miksi sitä tuulivoimaa niin hehkutetaan, mutta kyllä tuolle turpeellekin annetut veroedut ovat omaa luokkaansa.
https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&lang=fi&maindoc=/2019/aky/aky.xml&opennode=0:1:11:21:23:43:51:
Ilmoita asiaton viesti
Turpeen tuet kiertävät kotimaassa, joten raha vain vaihtaa omistajaa. Tuulivoiman tuet ovat aika tavalla eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa aika mielettömälle, että Kilpilahdesta alettaisiin siirtää hukkalämpöä pääkaupunkiseudulle. Eikös tarkoitus ole luopua fossiilisista, niin silloinhan investointi saattaa mennä hukkaan.
Toisekseen, on aika varmaa, että prosessin hukkalämpöä pystytään kaiken aikaa pienentämään. Tällaisen katoavan resurssin varaan ei kannattaisi rakentaa kallista linjaa. Todellista ideaa olisi ollut toteuttaa Loviisan ydinvoimalaitoksesta linja pääkaupunkiseudulle, mutta se idea ei kelvannut. Siihen liittyen myös uusi ydinvoimalaitos olisi luontevimmin kuulunut Loviisaan.
Otsikon perusteella olisin toivonut, että Paavo olisi todennut IPCC:n ja EU:n olevan muutenkin aivan hakoteillä kiinnittäessään huomiota harmittomaan ja ilmastomielessä vähävaikutteiseen hiilidioksidiin.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus: ”En ole keksinyt eikä kukaan muukaan ole kyennyt esittämään ainuttakaan perustetta sitä vastaan, että kivihiili korvattaisiin turpeella.”
Onhan niitä perusteita esitetty mutta ilmeisesti sitten ei olla luettu: energiaturpeen päästöt ilmakehään sekä luonnon ja vesistöjen turmeltuminen.
Kivihiiltä ei korvata turpeella vaan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella, siirtymäajan kuluessa myös maakaasulla. Kaukolämpöä saadaan geotermisistä voimaloista ja tehtaista. Rakenteilla olevat ydinvoimalatkin saattavat valmistua joskus.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea kohta on tuo uusiutuva luonnonvara. Jotenkin pitäisi saada esimerkiksi numerotietoja siitä, että minkäverran hitaampaa se uusiutuminen on kuin puiden kohdalla. Joku kummallinen asiantuntijatöppäys tässä pilkistelee.
Ilmoita asiaton viesti
Numeroita: turvesuon palautuminen ennalleen kestää 10 000 vuotta. Tämän voi suhteuttaa saunapuiksi kaadetun koivun ikään, 50 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Palautuminen lähtötasoon vie varmaan 10000 vuotta. Ei kai siitä ole kysymys. Hyödynnetylle alalle syntyy muutaman vuoden sisään uusi kasvusto, joka sitoo hiiltä niinkuin ennenkin. Mikä sitomisen teho on metsään verrattuna on toinen asia. Määräytynee suon ravinteisuuden perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Suon hyödyntämisen jälkeen sidonta alkaa alusta jos ennallistaminen onnistuu, mutta 10 000 vuoden aikainen hiilivarasto on menetetty. Eli siitä juuri on kysymys. Polttaessamme turvetta poltamme hiilivarastoja, aivan kuten kivihiiltäkin poltettaessa. Ero metsään on myös siinä, että koskematon suo sitoo hiiltä jatkuvasti, kun taas metsässä sitominen loppuu kun metsä saavuttaa kliimaksivaiheen (jollaisia metsiä meillä sivumennen sanoen on erittäin vähän), joten voidaan ajatella että puuhun sitoutunut hiili päätyy lahoamisen kautta ilmakehään joka tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, netissä on kertomus:Hiilipörssi, turve parhaimpia hiilen sitojia ilmasta, hiilen sitojana kärjessä. Eihän sitä uusia asioita ihan tunnissa keksitä
Ilmoita asiaton viesti
Mietippäs Härkönen uudelleen tuota 10 000 vuoden aikajanaa. Jääkausi oli juuri päättynyt ja taisipa eteläisin suomi olla aika paljasta maata.
Joka ikinen läntisen suomen ja oulun seudun suo on nuorempi kuin 7000 vuotta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ancylusj%C3%A4rvi
Ja mikään suo ei kasva loputtomiin, sillä veden pinta ei nouse loputtomiin.
Voin uskoa ihan arkijärjellä, että suo voi kasvaa 1000 vuotta mutta tuskin pidempään tai ainakin kasvu pysähtyy, vaikka suo itsessään säilyisikin olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuhansia vuosia vanhan suon hiilensidonta hidastuu mutta ei pysähdy. Kts Geologian tutkimuskeskuksen Turvetutkimusraportti 443
Ilmoita asiaton viesti
Kasvuhan riippuu pitkälti vesitaseesta.
Ja kyllä siellä on todella vanhoja soita, eli soistuminen on alkanut kauan sitten.
Mutta eipä se suo itsestään kuole, ellei satu palamaan pinnastaan, jolloin se voi kasvaa lisää.
Katsoitko yhtään, kuinka nuoria olivat nuorimmat suot?
Reilusti alle 1000 vuotta, mikä osoittaa pointtini.
Eli jos turvetta nostetaan ja noston lopettamisen jälkeen vesitase saatetaan kuntoon, alkaa uusiutuminen, eli suon uudelleen muodostuminen.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että suo jätetään yksikseen, vaan pidetään sen olosuhteet sopivina muutama vuosikymmen, niin soistuminen jatkuu omillaan.
Toisin sanoen suo uusiutuu, kuten metsäkin.
Puustolla uusiutumisnopeus on suurempi mutta soiset paikat eivät ole kovin hyviä metsälle.
Toisaalta metsät eivät myöskään kasva rajattomasti, puustollakin on käytännön elinkaari, kuten soillakin.
Tosin tuossa raportissa pisti silmään joidenkin soiden kasvun kiihtyminen viimeisen tuhannen vuoden aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan omasta kokemuksesta kerron, että 2018 alkukesästä poistamani sammal on 2019 kesän aikana kasvanut takaisin, jättämättä mitään viitettä, että olin poistanut sammalta kyseisistä kohdista.
Samaten 2014 tehdyn hakkuiden jäljet ovat kadonneet maapohjasta. Ainoastaan oksajätettä on juoruamassa, hakkuista. Joka sekin alkaa peittymään kosteissa kohdissa sammaleeseen.
Vuoden 2006 hakkuiden kaikki jätepuu on hävinnyt paksun sammal-kerroksen alle. Ainoastaan joitakin kannon tynkiä on kertomassa, että paikassa on suoritettu hakkuita.
Suokin palautuu, jopa hämmentävän nopeasti, kunhan vesitase on kunnossa.
Ja ihan vihjeenä, 50-vuotias puu on kyllä ihan jotain muuta kuin polttopuuta.
Sillä on nimittäin sen verran halkaisijaa, ettei sellainen pölli mahdu sirkkeliini, jossa terän halkaisija on kuitenkin metrin verran.
Täytyykin laskea muutaman pöllin vuosilustoja, kun seuraavan kerran menen mökille.
Ottasin kairanäytteen eräästä tontin reunalla kasvavasta kuusesta ja laskisin vuosilustot mutta välineiden puute estää näytteenottamisen.
Kyseinen kuusi on halkaisijaltaan reilusti yli metrin metrin korkeudelta mitattuna. Se elinikä lasketaan jo varmuudella kolmella numerolla.
Toki metsän kasvuun vaikutta suuresti kasvupaikka.
Ilmoita asiaton viesti