Juha Sipilä: yhteisestä velasta pitää järjestää kansanäänestys

Juha Sipilä valittiin Keskustan puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa kesäkuussa 2012.

Yle uutisoi puoluekokousta edeltäneestä Politiikan toimittajien aamiaistapahtumasta, että kaikki puheenjohtajaehdokkaat (Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen) ”ovat valmiita irrottamaan Suomen eurosta, jos niin sanotut eurobondit toteutetaan” (Yle Uutiset 5.6.2012).

Valintansa jälkeen Juha Sipilä toisti kantansa, että Suomessa tulee järjestää kansanäänestys, jos maamme on siirtymässä euromaiden yhteiseen velkaan. Hän sanoi olevan selvää, että ”suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään” ( Savon Sanomat 21.6.2012).

Euroopan parlamentin vaaleihin valmistauduttaessa keväällä 2014 Juha Sipilä painotti, että Keskusta vastustaa eurobondeja eli yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä (Helsingin Sanomat 14.4.2014) .

Eurovaalien edellä Sipilä vastusti muutoinkin vahvoin sanankääntein EU:n kehittämistä velkaunioniksi ja liittovaltioksi.

Helmikuun alussa 2014 Sipilä vaati Kaleva-lehden haastattelussa, että Suomessa pitää järjestää kansanäänestys jopa EU:sta eroamisesta, jos unioni siirtyy liittovaltion suuntaan.

Eurovaalien jälkeen pidetyssä Turun puoluekokouksessa hyväksyttiin uudistusohjelma, jossa otettiin selkeä kielteinen kanta velkaunioniin ja liittovaltioon:

”Keskustalle Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö. Emme hyväksy liittovaltiokehitystä.”

”Jokaisen jäsenmaan on noudatettava määrätietoista talouspolitiikkaa, huolehdittava kilpailukyvystään ja vastattava itse omista veloistaan. Keskusta haluaa asettaa tiukat rajat taloudellisen yhteisvastuun lisäämiselle.”

Nämä kannanotot ovat noudattaneet Keskustan perinteistä linjaa Suomen itsenäisyyden puolustamisessa ja terveen talouspolitiikan toteuttamisessa.

Vaaliohjelman ”kakkaraan” näitä kannanottoja ei enää sisältynyt.

x  x  x

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen Keskustan poliittinen linja muuttui. Tämä koski myös Eurooppa-politiikkaa.

Juha Sipilän johtama hallitus hyväksyi ensi töikseen euroalueen jäsenmaiden taloudellisen yhteisvastuun lisäämisen. Suomi lähti tukemaan Kreikan kolmatta tukipakettia, jolla estettiin Grexit, maan eroaminen euroalueesta.

Seurasin Kreikan ja muiden ylivelkaantuneiden jäsenmaiden tilannetta Euroopan parlamentista. Heinäkuussa kirjoitin kolme blogia – Virhe on korjattava, Kansanäänestys Suomen jäsenyydestä euroalueessa ja Euro hajottaa Eurooppaa -, joissa virittelin keskustelua Suomen eroamisesta euroalueesta. Kun kukaan ei tarttunut ehdotukseeni euro-kansanäänestyksestä, tein lopulta itse sitä koskevan kansalaisaloitteen.

Keskeinen syy kansalaisaloitteen laatimiseen oli se, että muutamaa viikkoa aikaisemmin oli julkaistu EU:n toimielinten puheenjohtajien laatima ns. viiden presidentin suunnitelma, jonka mukaan rahaliiton rinnalle luodaan täydellinen talousliitto, johon kuuluvat mm. yhteinen valtiovarainministeri, budjetti ja pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät.

Keskustan johto ryhtyi kovin ottein estämään puolueen kansanedustajien liittymistä aloitteen allekirjoittajiin, vaikka ennen eduskuntavaaleja suuri osa heistä oli vaalikoneessa ilmoittanut katsovansa, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella.

Kun kansalaisaloitetta seuraavan vuoden lopulla perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin, pääministeri Juha Sipilä painosti sen jäseniä uhkaamalla hallituskriisillä, jos yksikään hallituspuolueen kansanedustaja äänestäisi aloitteen puolesta. Tästä syystä valiokunta perussuomalaisten jäsenten johdolla tekaistuin perustein hautasi aloitteen, eikä sitä viety käsiteltäväksi ja äänestettäväksi täysistunnossa.

x  x  x

Nyt käsiteltävänä oleva EU:n elvytysrahasto on huima askel sen täydellisen talousliiton toteuttamisessa, jonka unionin toimielinten puheenjohtajat kesäkuussa 2015 lanseerasivat. Kysymys on paljon enemmästä kuin vain eurobondeista ja yhteisistä veloista.

Korona-kriisiä pyritään käyttämään verukkeena tämän syvällekäyvän muutoksen toteuttamiseen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on todennut, että kysymyksessä on pisin askel syvenevän integraation tiellä sen jälkeen kun rahaliitto oli saatu perustetuksi. Hänen mielestään on suuri periaatteellinen merkitys sillä, että unioni voi nyt ensimmäisen kerran rahoittaa toimintaansa velalla.

Suomessa elvytysrahastoa on markkinoitu sillä, että meidän vastuumme on saatu rajatuiksi. Käytännössä ne voivat kuitenkin jo tässä yhteydessä kaksinkertaistua. Lisäksi tulee Macronin vihjaamia uusia velkapaketteja nyt kun aikaisempi periaate saadaan rikotuksi.

Yhteistä velkaa käytetään mittavaan varainsiirtoon jäsenmaiden kesken. Sen maksamiseen aiotaan käyttää myös EU:n keräämiä veroja, jotka tähän mennessä on tiukasti torjuttu.

Tämä on vastoin EU:n perussopimusta, ja Suomen osallistuminen tähän olisi vastoin omaa perustuslakiamme.

x  x  x

Suomen Keskustalla on kunniakkaat perinteet Suomen itsenäisyyden puolustamisessa. Usein olemme valitettavasti jääneet päätöksenteossa alakynteen.

Paha häpeätahra Keskustan historiassa on Jyväskylän puoluekokous vuonna 1994, jolloin puheenjohtaja Esko Aho erouhkauksillaan painosti kokousedustajien enemmistön hyväksymään EU-jäsenyyssopimuksen viemisen kansanäänestykseen. Sen tulos oli silloisessa poliittisessa ilmapiirissä ennakolta selvä.

Tarjolla oli parempi vaihtoehto: itsenäinen Suomi osana Euroopan talousaluetta ja Pohjolan yhteisöä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa Keskustan edustajat vaativat sopimuksen käsittelemistä perustuslain säätämisen järjestyksessä. Tällöin sopimuksen lopullinen hyväksyminen olisi siirtynyt muutamalla kuukaudella maalisvaalien jälkeiseen aikaan. Uudessa eduskunnassa sopimus tuskin olisi tullut hyväksytyksi. Keskustan edustajat jäivät valiokunnassa vähemmistöön.

Suomen liittymistä euroalueeseen Keskustan eduskuntaryhmä vastusti. Perustuslakivaliokunnassa edustajamme edellyttivät päätöksen tekemistä perustuslain säätämisen järjestyksessä tai sen alistamista neuvoa-antavaan kansanäänestykseen. Jos näin olisi toimittu, Suomi ei olisi euroalueeseen liittynyt. Edustajamme jäivät vähemmistöön.

Nyt Keskusta on ratkaisijan paikalla. Elvytysrahasto tulee käsitellä eduskunnassa perustuslain säätämisen järjestyksessä. Se ei voi mitenkään riittää, että elvytysväline hyväksyttäisiin vain 2/3 enemmistöllä. Lisäksi tarvittaisiin ehdottomasti neuvoa-antava kansanäänestys.

Tälle vaatimukselle Keskustan Oulun puoluekokouksen tulee antaa täysi tukensa.