Kaikkien puolueiden hätätilahallitukseen

Katri Kulmunin päätös erota valtiovarainministerin tehtävästä on synnyttänyt erikoista uutisointia ja julkista keskustelua. Keskustan sisäisiä asioita puidaan taas julkisuuden kautta.

Kaikki lähti liikkeelle, kun tiedotusvälineisiin syötettiin tietoa Katri Kulmunin koulutuksesta syntyneistä kustannuksista. Tämä ”sattui” samaan aikaan kun Yle julkaisi murskaavat luvut Keskustan kannatuksesta.

Kun Kulmuni oli ilmoittanut eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä, julkisuuteen syötettiin tulkinta, että puolueen puheenjohtajan tulee ehdottomasti olla hallituksessa. Tällä perusteella väitettiin, että myös puolueen puheenjohtaja vaihtuu.

Seuraavana päivänä toimittajat pitivät sitten hyvin yllättävänä sitä, että Kulmuni ilmoitti olevansa käytettävissä puheenjohtajaa valittaessa. Eihän tämän olisi pitänyt yllätys olla, kun Katri oli ministerierosta tiedottaessaan itse ilmoittanut, että hän aikoo jatkaa puheenjohtajana.

Uusin vaihe julkisuuspelissä ovat puolueen piiristä julkisuuteen syötetyt väitteet, että Kulmuni aikoisi kaataa hallituksen ja viedä Keskustan oppositioon. Vastaväite on ollut, että Katrin vastustajat aikoisivat vaihtaa puheenjohtajan ja kaataa hallituksen myöhemmin syksyllä.

Suunnitelmien mukaan Keskusta aikoo alkuviikosta valita uuden valtiovarainministerin. Tämä olisi outoa sen vuoksi, että ensi lauantaina järjestetään korona-viruksen vuoksi lykätty puoluevaltuuston kevätkokous.

Eikö näissä oloissa olisi järkevää lykätä ministerin valintaa muutamalla päivällä, jolloin puoluevaltuustossa voitaisiin keskustella ja tehdä päätöksiä hallitusyhteistyön jatkamisesta?

Yhteistyölle voitaisiin asettaa uusia ehtoja nyt kun olosuhteet ovat täysin muuttuneet ja puolueen kannatus romahtanut. Harkittavana voisi olla jopa hallituksesta vetäytyminen.

x x x

On muistettava, että heti eduskuntavaalien jälkeen Keskustan piirissä oli laaja yksimielisyys siitä, että puolueen ei olisi tullut mennä hallitukseen.

Osallistumispäätös syntyi omituisen prosessin kautta.

Puoluevaltuuston 28.4.2019 hyväksymässä kannanotossa todetaan:

”Vastuu uuden toimintakykyisen hallituksen muodostamisesta on nyt vaalien voittajilla. Keskustan vaalitulos osoittaa puolueelle suunnan oppositioon. Puoluevaltuuston mielestä kynnys hallitukseen osallistumiselle tässä tilanteessa on korkea.”

Puoluevaltuuston selväsanaisesta tahdonilmaisusta piittaamatta puolueen johto kuitenkin taivutteli eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen enemmistön hallitukseen osallistumisen kannalle.

Tässä oli suuri apu siitä, että Keskusta sai peräti viisi ministerinsalkkua ja eduskunnan puhemiehen paikan. Tämä oli melkoinen saavutus rökäletappion kärsineelle puolueelle.

Lisäksi suurelle joukolle aikaisemmin avustajan tehtävässä toimineita tarjoutui edelleen töitä ja toimeentuloa. Mukaan pääsi myös eduskunnasta pudonneita tai muutoin syrjään vetäytyneitä poliitikkoja.

Monet puolueen johtoon, puoluehallitukseen ja eduskuntaryhmään lukeutuvat vastustivat hallitukseen osallistumista. Tällä kannalla oli myös Keskustan nykyinen puheenjohtaja.

Hyväksyessään 5.6.2019 Keskustan osallistumisen hallitukseen puoluevaltuusto tähdensi, että sovittujen uudistusten toteuttaminen ja Suomen kestävän kehityksen turvaaminen edellyttivät työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Kannanoton mukaan ”Keskusta pitää kaikissa olosuhteissa kiinni siitä, että tavoite toteutuu. Mitään keinoja ei suljeta pois, jos tehdyt toimet eivät näytä riittävän.”

Nyt tiedämme, että työllisyystavoite ei toteudu. Itse asiassa ainuttakaan merkittävää päätöstä sen saavuttamiseksi ei ole saatu vielä aikaan, eikä niitä ole näköpiirissäkään.

Valtion menoja on surutta paisutettu. Varainkäytössä näkyy hallituksen punavihreän enemmistön vahva ote. Yhteisvastuuta euroalueella ja EU:ssa aiotaan lisätä. Keskittämispolitiikkaa jatketaan.

x  x  x

Omalta osaltani olen ottanut kantaa hallituspolitiikkaan jo pari viikkoa sitten julkaisemissani blogeissa ”Suomeen on saatava kaikkien puolueiden hätätilahallitus” (21.5.) ja ”Hätätilan uhatessa ei ole varaa politikointiin” (22.5.).

Eilisessä blogissani ”Kulmunin ero saattaa pelastaa Keskustan” kehotin keskustaa harkitsemaan osallistumistaan hallitukseen. Kirjoitin, että vaihtoehtona nykyhallitukselle ei olisi vastuun vältteleminen, vaan sen jakaminen, kuten olin aikaisemmissa blogeissani esittänyt.

Julkisuuteen syötetyt väitteet puolueen sisäisten ryhmittymien aikomuksista kaataa Sanna Marinin hallitus osoittavat, että Keskustan piirissä on laajaa tyytymättömyyttä puolueen asemaan hallituspolitiikassa. Tämä on heijastunut myös puolueen kannatukseen. Harvat näyttävät enää uskovan siihen, että yhteistyö kestäisi syksyä pitemmälle.

Eikö näissä oloissa olisi viisasta harkita sitä, että Keskusta päättäisi vetäytyä nykyisestä hallituksesta ja avaisi tätä kautta tien kaikkien puolueiden hätätilahallitukseen? Tämä olisi poikkeuksellista, mutta hätätilan uhatessa perusteltua.

”Mitään keinoja ei suljeta pois, jos tehdyt toimet eivät näytä riittävän”, päätti puoluevaltuusto vuosi sitten.

Suurimman puolueen SDP:n edustajana Sanna Marin jatkaisi pääministerinä. Muut ministerinpaikat jaettaisiin eduskuntaryhmien koon perusteella, kuten toukokuussa julkaisemissani blogeissa ehdotin.

Ne puolueet, jotka kieltäytyisivät osallistumasta hätätilahallitukseen viime vuoden eduskuntavaalien tuloksen perusteella, saisivat kantaa vastuun muunlaisen uuden hallituksen muodostamisesta.

paavovayrynen

Valtiotieteen tohtori <a href="http://www.paavovayrynen.fi" title="www.paavovayrynen.fi">www.paavovayrynen.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu