Kirja on valmistumassa, Pohjanportti kohoaa
Viime kuukausina olen ahkeroinut uuden kirjan parissa. Se käsittelee Suomen poliittista elämää viimeksi kuluneiden viiden vuosikymmenen ajalta. Pääpaino on kuitenkin tulevaisuudessa. Kirja ilmestyy ensi vuoden alussa.
Myös yrityksemme ovat meitä työllistäneet.
Keminmaalla olemme rakentamassa Jäämerentien varteen Pohjanportin. Se on taukopaikka, jossa voi virkistäytyä ja ladata sähköautonsa. Polttonesteitä emme ryhdy myymään.
Pohjanportti on opastuskeskus kahteen Pohjanrantaan.
Pohjanranta on synonyymi Peräpohjolan maakunnan nimelle. Historiankirjoituksessa on kerrottu Pohjanrannan asuttamisesta, millä on tarkoitettu jääkauden jälkeistä muuttoliikettä Pohjanlahden pohjoisrannalle.
Pohjanporttiin tulee näyttelyosasto, jossa kerrotaan Peräpohjolan historiasta ja nykypäivästä. Esille tulee myös se tosiasia, että Peräpohjolassa ja Lapissa on ollut noin 10 000 vuotta sitten päättyneen viimeisen jääkauden jälkeen paljon nykyistä lämpimämpiä aikakausia. Tätä käsittelen myös kirjani ilmastopolitiikkaa käsittelevässä osiossa.
Noin 5000 vuotta sitten Peräpohjolan ja Lapin maakunnissa kasvoivat niiden pohjoisimpia osia myöten sankat tukkimetsät. Sen jälkeen ilmasto on kylmentynyt, mutta vaihtelut molempiin suuntiin ovat olleet suuria.
Uudempaan historiaan kuuluu 1920- ja 1930-lukujen lämpökausi, jolloin eteläisellä Peräpohjolassa ja Lapissa viljeltiin yleisesti vehnää. Talvikaudella 1929-30 Kemin seudulla kynnettiin peltoja talven keskellä tammikuussa. Sotien jälkeen koettiin kylmempi jakso, jonka jälkeen ilmasto on lämmennyt.
Ilmastopaneeleilta on kysyttävä, mistä nämä ilmastonmuutokset ovat johtuneet ja kuinka niiden kaltaisten vaihtelujen ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessa.
Pohjanportti ohjaa ihmisiä myös Pohjanrannan tilalle ja kylpylähotelli Pohjanrantaan.
Alkujaan tilan nimi oli Niemi. Annoimme sille nimen ”Pohjanranta” sen vuoksi, että sillä on ollut keskeinen asema Peräpohjolan historiassa. Tästäkin Pohjanportin näyttelyissä kerrotaan. Kylpylähotellin lisäksi Pohjanrannan tilalla on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, mm. tanssikeskus, viinitila ja paanukirkko.
Samalla kun rakennamme uutta, on jostakin myös luovuttu ja luovutaan.
Meillä on kaksi lastensuojeluyritystä, Pohjankodit Keminmaalla ja Temakodit Keski-Uudellamaalla. Niissä hoidettavina ja kasvatettavina olevien lasten ja nuorten vapaa-ajan viettoon hankittuja tiloja on järjestelty ja järjestellään uudelleen.
Pohjankotien lasten ja nuorten käyttöön hankimme aikanaan Ranualta Portimon entisen koulun. Siellä on käynyt lomavieraita myös Temakodeista. Koulu on ollut vähäisessä käytössä, joten olemme myyneet sen.
Viron Pärnusta hankimme muutama vuosi sitten lähinnä Temakotien lasten ja nuorten lomakäyttöön hotelli Inge Villan. Pärnussa on ollut lomavieraita myös Pohjankodeista.
Viime vuosina Inge Villa on ollut kesäkaudet vuokrattuna Ikaalisten matkatoimistolle. Se on ollut matkailijoiden suuressa suosiossa.
Inge Villa on nyt pantu myyntiin. Hankimme sen tilalle Pärnusta tai Tallinnasta huoneiston, jota voimme käyttää ympäri vuoden lasten ja nuorten vapaa-ajan viettoon.
Myynnissä on myös entinen Keminmaan asuntomme Koivuranta. Talo sijaitsee historiallisesti arvokkaan Keminsuuntien ja Kemijoen välissä.
Kun muutimme viisi vuotta sitten uuteen kotiimme Pohjanrannan rantatörmälle, Koivurannan talo jäi tyhjilleen. Sen jälkeen se oli Pohjankotien käytössä työsuhdeasuntona. Kun Koivurantaa ei enää tähän käyttöön tarvita, myymme sen.
On ollut lämpimiä ja kylmiä jaksoja aina. Nyt tällä lämpö pelottelulla tehdään bisnestä. Tosiasia tietenkin on että ihmisiä on liikaa, mutta siitä ei juuri keskustella…
”Keskiajan lämpökausi
oli ilmastollisesti lämmin kausi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suunnilleen 100 vuotta vuoden 1000 molemmin puolin. Grönlannissa lämpökausi alkoi jo ilmeisesti 600-luvulla. Suomessa Keskiajan lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980 – 1250 j.Kr. Talvet olivat silloin erityisen lauhoja ja lumettomia Keski-Suomessa. Keskiajan lämpökausi ei kuitenkaan ole ollut maapallon laajuinen, vaan enemmän paikallinen ilmiö. Norjassa viljakasveja kasvatettiin huomattavasti pohjoisempana kuin nykyään. Islanti ja Grönlanti asutettiin Keskiajan lämpökaudella.” – The medieval climatic optimum
(Ilmatieteenlaitos)
Ilmoita asiaton viesti
Denialistien harhoja.
1. Keskiajan lämpökausi oli alueellinen ilmiö.
2. Siitä, että ilmasto on muuttunut (hitaasti) menneinä aikoina ei voida päätellä, ettei nyt ihminen olisi aiheuttamassa (nopeaa) muutosta.
3. Bisnestä tekee vain fossiilinen teollisuus, joka tukee miljoonilla denialistien hömpän jakelua.
Ilmoita asiaton viesti
Eli Laurin mielestä Ilmatieteenlaitoksen tutkimus on höpö juttu.
Ilmoita asiaton viesti
En kommentoinut mitään tutkimusta, vaan tiivistetysti denistien yleisiä harhoja.
Ilmoita asiaton viesti
Hohhoijaa. Paneelit eivät tee tiedettä:
” Uudempaan historiaan kuuluu 1920- ja 1930-lukujen lämpökausi, jolloin eteläisellä Peräpohjolassa ja Lapissa viljeltiin yleisesti vehnää. Talvikaudella 1929-30 Kemin seudulla kynnettiin peltoja talven keskellä tammikuussa. Sotien jälkeen koettiin kylmempi jakso, jonka jälkeen ilmasto on lämmennyt.
Ilmastopaneeleilta on kysyttävä, mistä nämä ilmastonmuutokset ovat johtuneet ja kuinka niiden kaltaisten vaihtelujen ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessa.”
Ilmoita asiaton viesti
Keskiajan lämpökausi oli maailman laajuinen, tätä osoittavat lukuisat co2science sivustolle kerätyt tutkimukset. 😎
Ilmoita asiaton viesti
Osoittavat sitä sun tätä.
Ilmoita asiaton viesti
Kanavien ja studioiden oville tulossa uutuuskirjojen myynninedistäjien jonoja ja jonoissa Paavon lisäksi mm. fammikuun alkuolella julkistettavan populismikirjansa kanssa myös kuntapoliitikko Soini.
Ilmoita asiaton viesti