Matti Vanhasen esittämää uutta veroa ei tarvita

Suomella on henkeä kohden laskien Euroopan unionin rikkaimmat uusiutuvat luonnonvarat. Niillä voisimme korvata lähes kokonaan maassamme käytettävät uusiutumattomat tuontipolttoaineet. Vientiinkin niitä riittäisi.

Luonnontaloudellisista tosiasioista erkaantunut Suomen ja Euroopan unionin ympäristö- ja energiapolitiikka on kuitenkin tehnyt tämän vaikeaksi.

Julkaisin tämän vuoden alussa useita kirjoituksia (muun muassa 9.2.2020 ja 19.2.2020), joilla pyrin palauttamaan suomalaiseen ympäristökeskusteluun ymmärrystä siihen, mikä on ero uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen välillä.

Kerroin niissä, kuinka Suomessa on ajan oloon luovuttu luonnontaloudellisesti kestävästä energia- ja ympäristöpolitiikasta.

x  x  x

Kirjoitin, että ajattelua on vienyt harhaan muun muassa puhe turpeesta ”hitaasti uusiutuvana” luonnonvarana.

Hehtaarilla suota kasvaa vuosittain 15-20 kuutiometriä biomassaa, josta syntyy kymmenkunta kuutiota turvetta. Pääosa soista sijaitsee alueilla, joilla metsähehtaari tuottaa vuosittain vajaat kymmenen kuutiota puuta. Nämä luvut ovat karkeita arvioita. Soiden ominaisuudet eroavat kovasti toisistaan.

Puuta korjataan eri vaiheissa. Hitaan kasvun alueilla päätehakkuut toteutetaan yli sadan vuoden ikään ehtineissä metsissä. Energiakäyttöön nostetaan turvetta, joka on kerrostunut hyvin pitkän ajan kuluessa.

Luonnontalouden kannalta asian ydin on siinä, että metsiä ja soita tulee uusiutuvien luonnonvarojen tuottajina kohdella ilmastopolitiikassa samalla tavoin.

Metsistä tulee voida korjata vuosittain puuta suunnilleen sama määrä kuin sitä kasvaa. Turvetta tulee voida käyttää paljon nykyistä enemmän, sillä soihin kertyy biomassaa kaiken aikaa moninkertaisesti se määrä, joka niiltä turvetuotannossa poistetaan.

x  x  x

Kirjoituksissani ehdotin, että lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa käytettävä ulkomailta tuotava uusiutumaton kivihiili korvattaisiin kotimaisella uusiutuvalla turpeella, turvepelleteillä. Tämä olisi kaikin puolin järkevää ja taloudellisesti hyvin edullista.

Ihmettelin sitä, että kivihiili aiotaan sen sijaan korvata lähinnä lämpöpumpuilla eli sähkön avulla. Sähkön tuotantoa pitäisi tällöin lisätä tuntuvasti senkin vuoksi, että kaukolämpölaitosten nyt tuottama sähkö olisi korvattava muulla sähköntuotannolla.

Kaikki tavat tuottaa ja siirtää suuria määriä sähköä aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia.

Arvostelin myös suunnitelmia siirtyä laajasti sähköautojen käyttöön. Akkujen valmistaminen ja sähkön tuotannon lisääminen kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja ja vahingoittavat elinympäristöä.

Kirjoitin, että liikenteessä olisi järkevää jatkaa polttomoottoreiden käyttämistä ja korvata fossiiliset polttoaineet biokaasulla, bioetanolilla ja biodieselillä.

Pidin lupaavana mahdollisuutena myös vedyn ja hiilidioksidin yhdistämistä metaaniksi. Siinä on tosin se heikkous, että vety joudutaan erottamaan vedestä sähkön avulla.

x  x  x

Maantieliikenne aiheuttaa huomattavan osan Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Tästä syystä liikenteen päästöjä pyritään vähentämään suuntaamalla mittavasti veronmaksajien varoja sen sähköistämiseen. Muun muassa sähköautojen hankintaa ja latausverkon rakentamista tuetaan valtion varoista.

Toisaalta liikennepäästöjen kompensoimiseksi vaaditaan hiilinielujen kasvattamista rajoittamalla uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Muun muassa metsien hakkuita pyritään rajoittamaan.

Näistä molemmista voimme päästä eroon, kun korvaamme liikenteessä käytettävät ulkomaiset fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla kotimaisilla.

Jätteistä ja puusta tehdään jo biopolttoaineita. Niiden tuotantoa voidaan edelleen lisätä. Mittavaan kasvuun päästään, kun ryhdytään hyödyntämään joutilaina olevia peltoja ja käytöstä poistettuja turvesoita erilaisten energiakasvien viljelyyn.

Valtavat mahdollisuudet sisältyvät turpeen käyttämiseen biodieselin tuottamisessa.

Tämä ajatus oli muutamia vuosia sitten vahvasti esillä, mutta se on hautautunut jonnekin. Syynä lienee Euroopan unionin ja Suomen ympäristö- ja energiapolitiikka, jotka ohjaavat kehitystä luonnontaloudellisesti ja ympäristöllisesti kestämättömään suuntaan.

x  x  x

Auton käyttäjille fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla on hyvin järkevää, kun voidaan käyttää nykyisiä ajoneuvoja. Tilalle voidaan hankkia sähköautoa paljon edullisempi uusi ajokki.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen ajatukset autoverotuksen uudistamiseksi liittyvät suunnitelmiin sähköautojen käytön nopeaksi lisäämiseksi.

Ministeriötä huolettaa se, että polttoaineveron tuotto tämän vuoksi alenee. Tilalle pitäisi löytää verojärjestelmä, jolla sähköautojen käyttäjätkin saadaan kantamaan oma osansa liikenteen verotaakasta.

Vanhasen ehdottamaa uutta veroa ei tarvita, kun jatketaan polttomoottoreiden käyttämistä ja korvataan fossiiliset polttoaineet kotimaisilla uusiutuvilla. Samalla säästyvät ne rahat, joilla nyt eri tavoin tuetaan siirtymistä sähköautojen käyttöön.

Siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin turvaa parhaimmin kaikille suomalaisille mahdollisuuden edulliseen autoiluun. Maaseudulle ja maakunnille se antaa lisäksi paljon työtä ja toimeentuloa.

Samalla omavaraisuus ja vaihtotase vahvistuvat, kansantalous kasvaa ja valtiontalous tasapainottuu.

x  x  x

Kaiken huippu on se, että Suomen valtio aikoo kierrättää Euroopan unionin elvytysrahaston kautta veronmaksajien varoja siihen, että toteuttaisimme sekä elinympäristömme että kansantaloutemme kannalta vahingollisia ratkaisuja.

Omia varojamme pyritään ohjaamaan muun muassa kannattamattomien rautatiehankkeiden toteuttamiseen, sähköautoilun edistämiseen ja turpeen käytöstä luopumiseen.

Cityvihreästä ympäristö- ja energiapolitiikasta on mitä pikimmin palattava luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseen.