Mihin katosi 1980-luvun kohu metsien kuolemisesta?

Keminmaan Pohjanrannassa tehtiin helmikuun lopulla Polaris-TV:ssa julkaistaviksi useita haastatteluja, joissa käsiteltiin ilmastopolitiikkaa ja kestävää kehitystä.

Mukana olivat Mauri Timonen, Kari Mielikäinen, Jyrki Itkonen ja Kalevi Mursula. Heidän mielenkiintoiset haastattelunsa ovat katsottavissa Polaris-TV:n kanavalla.

Pohjanrannassa tehtyjen haastattelujen yhteydessä käydyissä keskusteluissa tuli esiin asiantuntijoiden harmistuneisuus siitä, että valtamedia käsittelee ilmastonvaihteluja ja ilmastopolitiikkaa hyvin yksipuolisesti.

Ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen merkitystä liioitellaan. Muista ilmastonvaihteluihin vaikuttavista tekijöistä lähes tyystin vaietaan.

Valtamediassa julkaistaan kritiikittömästi täysin perusteettomiakin väitteitä ja sitä varmemmin, jos ne menevät äärimmäisyyksiin.

x  x  x

Ympäristöasioissa tämä ei ole ensimmäinen kerta.

Keskustelumme kääntyi 1980-luvun puolivälissä syntyneeseen kohuun Suomen ja koko Euroopan metsäkuolemista.

Professori Kari Mielikäinen oli niitä aikanaan tutkinut. Tein hänen kanssaan haastattelun tästäkin aihepiiristä.

Muistan hyvin metsäkuolemista nousseen kohun. Toimin tuolloin Lapin kansanedustajana ja Kalevi Sorsan johtaman hallituksen ulkoministerinä.

Julkisuuteen tuli hälyttäviä tietoja Lapin metsäkuolemista. Syyksi uskottiin ilman muuta saasteiden kaukokulkeutuminen Kuolan niemimaalla sijaitsevista teollisuuslaitoksista.

Valtamediassa Lapin metsätuhot kytkettiin Keski-Euroopassa sattuneisiin laajojen metsäalueiden tuhoutumisiin. Niidenkin uskottiin aiheutuneen saasteiden kaukokulkeutumisesta. Lähteinä pidettiin itäisen Keski-Euroopan hiilivoimaloita ja raskasta teollisuutta.

Polaris-TV:n haastattelussa Professori Mielikäinen kertoo hänen johdollaan toteutettujen perusteellisten tutkimusten tuloksista.

x  x  x

Kävi ilmi, ettei mitään saasteiden kaukokulkeutumisesta johtuneita metsäkuolemia ollut tapahtunutkaan. Paikallisille metsätuhoille löytyi luonnollisia, lähinnä poikkeuksellisiin sääoloihin liittyneitä selityksiä.

Niistä Mielikäinen haastattelussa seikkaperäisesti kertoo.

Tutkimukset osoittivat lisäksi, että suurimmassa osassa Eurooppaa metsät voivatkin entistä paremmin ja metsien kasvu oli itse asiassa lisääntynyt.

Kun tutkimustulokset 1990-luvun alkupuolella valmistuivat, valtamedia vaikeni niistä lähes kokonaan.

Lapin Kansassa päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula kirjoitti sentään tuoreeltaan syksyllä 1994 asiasta kolumnin otsakkeella ”Nolo olo”. Siinä hän pyyteli anteeksi lukijoiltaan sitä, että lehti oli ollut johdettavissa pahasti harhaan.

Helsingin Sanomat toi esiin tosiasiat vasta pari vuotta myöhemmin ja silloinkin vain pääkirjoituksessaan ”Hyvä uutinen metsistä”.

Kannattaisikohan valtamedian ryhtyä tasapuolistamaan ilmastonmuutokseen ja ilmastopolitiikkaan liittyvää sisältöään, ettei olo olisi pian vielä ”nolompi” kuin Heikki Tuomi-Nikulalla lähes 30 vuotta sitten?

x  x  x

Ennakkoon sovitun professori Mielikäisen haastattelun aiheena olivat menneisyyden ilmastonvaihtelut. Se oli jatkoa metsänhoitaja Mauri Timosen haastattelulle, joka koski hänen suorittamiensa lustotutkimusten tuloksia.

Muutokset metsien kasvussa osoittavat, että ilmastossa on ollut voimakkaita vaihteluja jo silloin, kun ihminen ei ole siihen omalla toiminnallaan vaikuttanut.

Haastattelussa Mielikäinen esittää myös arvioitaan niistä syistä, jotka ovat näihin vaihteluihin vaikuttaneet.

Haastattelun lopussa yllätin Mielikäisen kysymällä, eikö Suomi ole kokonaisuudessaan valtava hiilinielu, kun metsiemme ja soidemme vuosittain sitoman hiilen määrä ylittää maamme kokonaispäästöt.

Haastattelun julkaisupäivänä 17.3. kirjoitin blogin ”Vaatiiko Suomen hiilineutraalisuus päästöjemme lisäämistä?”.

Haastattelussa esitin tuon otsikkoon poimimani provokatiivisen kysymyksen. Videolta käy ilmi, mitä Mielikäinen vastasi.

Joka tapauksessa turve on uusiutuva luonnonvara, kuten professori Mielikäinen haastattelussa havainnollisesti osoittaa.

x  x  x

Kirjoituksessa mainitut Polaris-TV:n haastattelut ovat katsottavissa Pojantähti-lehden kautta. Sen arkistoon on tallennettu haastatteluihin liittyvää aineistoa.

Halutessanne voitte tulla Polaris-TV:n tilaajiksi. Se ei maksa teille mitään. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee.