Mikä on Suomen Nato-jäsenyyden inhimillinen hinta?
Viime sunnuntaina julkaisemani kirjoitus ”Mikä on Suomen Nato-jäsenyyden taloudellinen hinta?” synnytti etenkin Uuden Suomen puheenvuorossa vilkasta keskustelua.
Vastasin kommentteihin blogillani ”Vasta Natoon pyrkiminen ja liittyminen synnyttivät uhkan Suomen turvallisuudelle”. Sekin sai aikaan kysymyksiä ja vastaväitteitä.
Kirjoitusteni vuoksi ovat jotkut kommentaattorit olleet äimän käkenä. Monet heistä ovat olleet uutispimennossa, eivätkä ole uskoneet esittämiäni tosiasioita. Toiset ovat vaatineet lähteitä esittämieni tosiasioiden tueksi.
Lähteet käyvät ilmi blogeistani ja kirjoistani.
Erityisen vaikeaa monen on ollut ymmärtää, kuinka Suomi vietiin Naton jäseneksi ja osapuoleksi Ukrainassa käytävään sijaissotaan (proxy war).
Kommentit blogikirjoituksiini osoittavat, että monet ovat omaksuneet tarinan, jonka mukaan Suomi liittyi Natoon sen vuoksi, että Venäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukrainaan.
Tosiasiassa Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille pian sen jälkeen, kun Joe Biden oli aloittanut virkakautensa Yhdysvaltain presidenttinä.
Tammikuussa 2021 tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Iltalehdelle haastattelun, jossa hän arvosteli eduskunnan kannanottoa, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.
Samassa haastattelussa Niinistö perusteli vireillä ollutta hävittäjähankintaa sillä, että sen kautta Suomi on osa suurvaltojen välistä ”uhkatasapainoa”.
Myöhemmän kehityksen valossa tämä haastattelu osoittaa, että Suomen Nato-jäsenyys oli pantu vireille jo silloin.
x x x
Keväällä 2021 Yhdysvalloissa kehitettiin suunnitelma ”uuden kylmän sodan” käynnistämiseksi Kiinaa ja Venäjää vastaan. Tähän suunnitelmaan kuului myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.
Julkaisin 31.5. 2022 blogin ”Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?”. Kirjoitukseni perustui Iltalehden julkaisemaan juttuun, jonka lähteenä puolestaan oli 26.5. ilmestynyt Washington Post.
Tämän amerikkalaisen laatulehden jutussa kerrottiin, että presidentti Joe Biden oli joulukuusta 2021 alkaen keskusteluissa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa ”vokotellut” Suomea Naton jäseneksi.
Myöhemmin on käynyt ilmi, että presidenttien Biden ja Niinistö 13.12.2021 käymässä puhelinkeskustelussa Suomen Nato-jäsenyyden valmistelut pantiin itse asiassa käyntiin. Tässä keskustelussa Niinistö saattoi kertoa, että Suomi oli samana päivänä päättänyt hankkia Yhdysvalloista 64 F-35 hävittäjää.
Tästä puhelinkeskustelusta alkoi Niinistön itsensä kertoman mukaan tiivis jäsenyyteen liittynyt yhteydenpito presidenttien avustajien välillä.
Kesällä 2023 Sauli Niinistö puolustautui niitä vastaan, jotka olivat syyttäneet häntä passiivisuudesta Suomen Nato-jäsenyyden edistämisessä.
Kirjoitin tästä 26.6.2023 julkaisemassani blogissa ”Nyt joudun Sauli Niinistöä puolustamaan”.
Kirjoituksessani muistutin siitä, että Niinistö oli kertonut puhuneensa Bidenin kanssa myös Glasgowin ilmastokokouksen yhteydessä marraskuun puolivälissä 2021.
Uusinta uutta oli, että Niinistö Kultaranta-keskusteluihin liittyneessä A-studion haastattelussa oli kertonut keskustelleensa Bidenin kanssa jo syksyn 2021 aikana useita kertoja ja nimenomaan Suomen Nato-jäsenyydestä.”
Syksyllä 2021 käydyistä keskusteluista Bidenin ja Niinistön välillä ei ole mitään tietoa tasavallan presidentin virallisella verkkosivustolla.
Marraskuun alussa Glasgowin ilmastokokouksessa käydystä keskustelusta Yhdysvallat julkaisi tiedotteen, jonka mukaan presidentit käsittelivät Itämeren ja Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta mukaan lukien Suomen vahvaa kumppanuutta Naton kanssa.
Niinistö puolestaan kertoi vain Twitterissä ja vain sen, että keskustelussa käsiteltiin globaalia turvallisuutta ja transatlanttisia suhteita.
Kirjoitin blogissani, että Sauli Niinistön julkisuuteen kertoma tarina oli edelleen puutteellinen:
”Ehkä saamme myöhemmin tietää, että yhteydenpitoa Joe Bidenin tai ainakin hänen hallintonsa kanssa Suomen Nato-jäsenyydestä oli jo aivan hänen virkakautensa alussa.
Muutoin on Niinistön tammikuussa 2021 Iltalehdelle antamaa haastattelua vaikea ymmärtää.”
x x x
Uudessa kirjassani ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” käsittelen niitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, joihin olemme joutuneet sen vuoksi, että itsenäisyytemme on 1980-luvulta lähtien askel askeleelta murentunut. Kirjoitan ”vahvan markan” politiikasta ja jäsenyydestämme Euroopan unionissa ja euroalueessa.
Kirjoitan, että seuraava pitkä askel ”lännettymisessä” oli Suomen liittyminen Natoon. Siihenkin liittyen olemme kokeneet suuria suoria ja epäsuoria taloudellisia menetyksiä.
Huomautan, että Nato-jäsenyyden lopullinen taloudellinen ja inhimillinen hinta on vielä näkemättä.
Kahdessa edellisessä blogissani olen käsitellyt joitakin Nato-jäsenyyden aiheuttamista taloudellisista kustannuksista.
Jäsenyyden inhimillinenkin hinta alkaa vähitellen tulla esiin.
Ennen kuin päätös Natoon liittymisestä tehtiin, kansalle ja kansan edustajille kerrottiin vain jäsenyyden myönteisistä vaikutuksista. Kielteisistä ei puhuttu mitään.
Sanottiin, että Naton 5. artikla takaa meidän turvallisuutemme.
Syyskuun 10. päivänä julkaisemassani blogissa kerroin Suomen ylimmän valtiollisen johdon lausuntoihin tukeutuen, että nimenomaan Natoon pyrkimisen ja liittymisen vuoksi meitä ovat saattaneet ja saattavat uhata sotilaalliset iskut ja jopa joutuminen suursodan taistelutantereeksi.
Ennen Natoon pyrkimistä ja liittymistä mikään ei uhannut Suomen turvallisuutta, eikä uhkaa ollut näköpiirissäkään.
Tähän oli tultu suurin taloudellisin kustannuksin.
Jokainen voi itse tykönänsä pohtia, mikä voisi olla tämän kaiken inhimillinen hinta.
Ennen päätöksentekoa kerrottiin, että osallistumisemme muiden jäsenmaiden puolustamiseen ja yhteisen kriisinhallintaan on vähäistä. Keskittyisimme oman maamme puolustamiseen, ja siihenkin saisimme muiden jäsenmaiden tukea.
Ennen päätöksentekoa sanottiin, ettei Suomeen tule ulkovaltojen tukikohtia, eikä ydinaseita. Nämä puheet ovat osoittautuneet perättömiksi.
Kun kommentoin 13.12.2021 kirjoittamassani blogissa juuri päätettyä hävittäjähankintaa, arvelin sen johtavan siihen, Suomen ilmavoimat pyritään kytkemään Baltian maiden puolustamiseen. Lisäksi tarjolla oli suuri vaara, että Suomen hävittäjiä pyritään käyttämään operaatioihin kaukana maamme rajojen ulkopuolella.
Nyt näyttää siltä, että yhteisvastuuta ollaan sysäämässä myös meidän maavoimillemme. Tähän näyttää liittyvän se, että Suomeen kaavaillaan nimenomaan maavoimien esikuntaa.
Amerikkalaisen senaattori Lindsey Grahamin ehdottama tekoälyyn ja kvanttilaskentaan keskittyvä Naton osaamiskeskus ei hallituksellemme kelvannut.
Jos Suomen valtiollisen johdon väläyttämiä raja- ja alueloukkauksia syntyy, maavoimat kärsivät niistä eniten. Suursodassa maavoimiimme kohdistuisivat raskaat tappiot.
Nato jäsenyyden hakemisen ja toteuttamisen taloudellisiin ja inhimillisiin kustannuksiin kuuluvat myös ne ongelmat, jotka ovat aiheutuneet itärajan sulkemisesta.
x x x
Lopuksi esitän kontrafaktuaalisen kysymyksen.
Mitä olisi tapahtunut, jos Suomi ei olisi taipunut Joe Bidenin ”vokotteluun”?
Kysymys on siinä mielessä teoreettinen, että Sauli Niinistö oli jo varhaisessa vaiheessa päätynyt ajamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.
Suomen linja olisi kuitenkin saattanut muotoutua toiseksi, jos jäsenyyshanketta olisi valmisteltu ja käsitelty tiukasti maamme perustuslain mukaisesti tavalla, josta olen teoksissani ”Sota vai rauha Suomelle?” ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” kirjoittanut.
Ratkaiseva merkitys olisi ollut kansanäänestyksellä, jonka yhteydessä jäsenyyden vaikutuksista olisi käyty avoin keskustelu.
Joe Bidenille Suomi olisi voinut vastata:
”Suomeen ei kohdistu mitään sotilaallista uhkaa, eikä sellaista ole näköpiirissäkään.
Voimme parhaimmin edistää omaa turvallisuuttamme ja koko Euroopan turvallisuutta ylläpitämällä vakautta lähialueillamme. Siksi meidän on viisasta säilyttää asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana.
Suomi on tietysti mukana demokraattisten maiden yhteistyössä. Myös rauhan, turvallisuuden ja yhteisten demokraattisten arvojemme puolesta voimme toimia tehokkaimmin säilyttämällä asemamme puolueettomana valtiona.”
x x x
Blogissa mainitut kirjoitukset voi lukea sekä kotisivuni blogiarkistosta (paavovayrynen.fi) että kirjoistani ”Sota vai rauha Suomelle?” ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?”.
Molemmat teokset ovat nyt luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.
Blogisti kysyy: Mikä on Suomen Nato-jäsenyyden inhimillinen hinta?
Minä taas kysyn blogistilta: Mikä on ollut Ukrainan Nato-jäsenyyttömyyden inhimillinen hinta?
Ilmoita asiaton viesti
Nato-jäsenyytemme ihimillinen hinta on se, että Paavo meni suunniltaan. Kun kyse on Paavon egosta, suunniltaan meno näkyy ja kuuluu vielä pitkään. Hintaa ihan konkreettisesti joutui maksamaan pres. Niinistö. Paavohan kertoi, että on lähettänyt kannanottojaan ilman, että Niinistö on niitä pyytänyt.
Presidentti Stubb saanee jatkossa Paavolta hyviä neuvoja ja ohjeita ihan ilmaiseksi. Näin presidenttimme palvelevat kansalaisiaan. Me olemme heidät virkaan äänestäneet, he ottakoon iskut vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo tulkinta saattaa olla melko osuva.
Ilmoita asiaton viesti
Minä puolestani kysyn Seppo Lavoselta. Mikä on ollut Kiovan vuoden 2014 vallankaappauksen inhimillinen hinta?
Ilmoita asiaton viesti
Rauno hyvä, ”Kiovan vuoden 2014 vallankaappauksen” hinta on tasan nolla euroa tai nolla ruplaa, miten vain itse haluat.
Sellaista tapahtumaa ei nimittäin ollut, kuin ”Kiovan vuoden 2014 vallankaappaus”. Tuota nimitystä käytetään vain ja ainoastaan Putinin propagandassa, jota palkatut kremlintiltut ja ilmaiseksikin trollaavat Putinin hyödylliset idiootit lännessä levittävät. Myös Suomessa.
Vuoden 2014 keväällä ukrainalaiset osoittivat viikkojen ajan Maidanin aukiolla mieltään silloista venäjämielistä presidenttiä Janukovytšia vastaan, kun tämä yllättäen olikin hylännyt EU:n kanssa valmiiksi neuvotellun vapaakauppasopimuksen ja valinnut sen sijaan kaupallisen yhteistyön Venäjän kanssa. Kansa suuttui.
Mielenosoitusten vain jatkuttua ja voimistuttua Janukovytš lopulta komensi tarkka-ampujansa Maidania ympäröivien talojen katoille ampumaan mielenosoittajia. Seurasi verilöyly, jossa kuoli kymmeniä mielenosoittajia.
Hyvä Rauno Lintunen, SE oli se inhimillinen hinta, jonka ukrainalaiset maksoivat venäjämielisen Janukovytšin petoksesta.
Verilöylyn jälkeen Janukovytš katsoi parhaaksi ottaa nopeat hatkat ja hän luikki Venäjälle mukanaan huomattava määrä Ukrainan valtion omaisuutta. Janukovytšin poistuttua Ukrainalle nimettiin ensin ensin väliaikainen presidentti Turtšynov ja pian myös normaaleilla vaaleilla toukokuussa 2014 Ukrainan presidentiksi valittiin Porošenko.
Että sellainen ”vallankaappaus”.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka Ukrainan ”erikoisoperaatiota” voi kutsua proxy-sodaksi, kun edes Venäjällä ei haluta tunnustaa, että se on sota lainkaan. Venäjä vain kuljetti rajalle 150.000 miehen armeijan ja hyökkäsi rajan yli vapauttamaan kansaa natseista. Missä vaiheessa se ”proxy” astui mukaan kuvaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä on Suomen Nato-jäsenyyden inhimillinen hinta?”
Väyrynen esittää omia typeriä kysymyksiänsä, mutta hänessä ei ole miestä tuomita Venäjän laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa, eikä Venäjän siellä tekemiä sotarikoksia.
Esitän myös kysymyksen, että missä ovat ULKOISET todisteet ja lähteet tälle Väyrysen väitteelle, sillä hänen sanaansa ei voi luottaa:
”Tosiasiassa Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille pian sen jälkeen, kun Joe Biden oli aloittanut virkakautensa Yhdysvaltain presidenttinä. ”
Väyrynen ”esittelee” kirjoituksessaan Washington Postin artikkelin, mutta se on maksumuurin takana, eikä minulla ainakaan ole halua käyttää sen lukemiseen senttiäkään. Väyryseltä on todella halpamaista käyttää maksullisia artikkeleita väitteidensä tueksi. Minusta näyttää siltä, että tuo Väyrysen väite pitää paikkansa vain hänen kieroutuneessa mielikuvituksessa.
Sen sijaan Väyrynen JÄTTÄÄ MAINITSEMATTA keskustelun Venäjän Ukrainaan tekemän invaasion laittomuudesta:
”The Russian invasion of Ukraine violated international law (including the Charter of the United Nations).[8][9][10][11] The invasion has also been called a crime of aggression under international criminal law,[12] and under some countries’ domestic criminal codes – including those of Ukraine and Russia – although procedural obstacles exist to prosecutions under these laws.[13][14]”
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Legality_of_the_Russian_invasion_of_Ukraine
Toisin sanoen Väyrysen logiikalla Suomen vain tulisi olla ja kauniisti katsella, kun Putinin Venäjä rikkoo kansainvälisten lakien ja sopimuksien periaatteita. On täysin selvää, että tällaisessa tilanteessa Suomea ympäröivät olosuhteet muuttuvat ja Suomen täytyy reagoida muuttuneeseen tilanteeseen, jossa sillä ei ole enää perusteita luottaa itänaapuriinsa.
Kaiken tämän jälkeen herää kysymys kenen intressejä nämä Väyrysen harhaiset kirjoitukset palvelevat? Hänen vastuuttomuuttansa alleviivaa se tosiasia, että hän oli aikaisemmin pitkäaikainen ulkoministeri.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti: ”…Mitä olisi tapahtunut, jos Suomi ei olisi taipunut Joe Bidenin ”vokotteluun…”Kysymys on siinä mielessä teoreettinen, että Sauli Niinistö oli jo varhaisessa vaiheessa päätynyt ajamaan Suomen Nato-jäsenyyttä…”
Höpöhöpö. Mihin ihmeen ”vokotteluun”? Lähes koko Niinistön 12 vuotta kestäneen presidenttiyden ajan hän on käytännössä neliraajajarrutuksella vastustanut Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Vasta keväällä 2022 Putinin käynnistettyä roistomaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan Niinistön kanta Suomen Nato-jäsenyyteen alkoi muuttua, hitaasti silloinkin ja aina kansalaismielipiteen perässä laahaten. Kun suomalaisten suhtautumisessa Natoon tapahtui helmikuussa 2022 ennen näkemättömän nopea joukkojärkiintyminen, Niinistö oli viimeisiä poliitikkoja, joita se järkiintyminen koski. Blogistiahan se ei ikinä koskenutkaan.
Jopa pääministeri Marinin tilannetaju, järjenjuoksu ja toimintavalmius oli parempaa kuin Niinistöllä. Niinistö taipui Nato-jäsenyyden kannalle vasta sitten, kun huomasi, että muuta vaihtoehtoa ei enää ole, vaan nyt on vihoviimeinen pakko.
Ilmoita asiaton viesti
Noin on asia. Kävin Niinistön toimintaa läpi mm. täällä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/presidentti-niiniston-paattotodistus/
Ilmoita asiaton viesti
Olin aikanaan NATO-jäsenyyden vastustaja, mielestäni Suomen liittoutumattomuus ja kohtuullisen vahva puolustuskyky, mielestäni riittäisivät.
Sittemmin Venäjän hyökättyä Ukrainaan (Krim mm), NATO-mielipiteeni alkoi muuttua. Nyt kohtuullisen myönteinen.
Eräs asia, mikä miltäni edelleenkin askarruttaa; suurvaltojen, varsin suuri vaikutusvalta kansainvälisiin suhteisiin.
Nykytilanteeseen olen melko tyytyväinen mitä kansainvälisiin suhteisiimme kuuluukin.
Ilmoita asiaton viesti
Inhimillisesti me tienataan tällä (vähän samaan tapaan kuin negatiivisten korkojen aikaan tienataan lainaamalla rahaa).
Tienataan inhimillistä turvallisuutta, kun paskapäät ei pysty uhkailemaan meitä samalla tavalla kuin ilman jäsenyyttä. Ilman jäsenyyttä olisimme pelkkä paskapäiden kynnysmatto
Ilmoita asiaton viesti
No, se inhimillinen ”hinta” on tietenkin kasvanut turvallisuuden tunne.
Kaikenmaailman alamittaiset rosvot voivat uhkailla vihdoinkin täysin vapaata maata, mutta eivät uskalla hyökätä NATO-maahan. Näitä rosvoja on koko Kreml täynnä toinen toistaan pahempia KGB/FSB juonittelijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Puolustustarvikkeiden myynti myös vetää Naton kautta, juuri valmisteilla valtiosopimus Japanin kanssa.
https://reservilainen.fi/suomen-ja-japanin-yhteistyo-syvenee-valmisteilla-puolustusmateriaalia-ja-teknologiaa-koskeva-valtiosopimus/
Ilmoita asiaton viesti
Olen esittänyt ilmavoimien edustajalle kysymyksen tuleeko Suomelle Viron Ämärin tukikohtaan samanlainen päivystysvuoro kuin Viron muille NATO-kumppaneille. Hänen vastauksensa oli sisällöltään suunnilleen seuraava:
– Suomen ilmavoimat tekevät vain sellaista yhteistyötä, josta on hyötyä Suomen puolustamiseen.
– miksi Suomi partioisi Itämeren alueella Virosta, kun se nyt jo valvoo pohjoisesta Suomenlahden aluetta?
Luultavasti Baltian osalta maavoimienkin vastaus on samanlainen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisista alle 10% vastustaa NATO jäsenyyttä ja yli 80% kannattaa.
Tilanne olisi varmaan toinen, jos Pähkinäsaaren rauhaa ei olisi solmittu ja suomalaiset olisivat päätyneet Novgorodin alaisuuteen.
Näin nyt vain kävi, kiitos Bidenin.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Väyrysen kirjoituksessa on useita väitteitä, jotka voivat olla virheellisiä tai vähintäänkin kiistanalaisia:
1. **Väite, että Suomen Nato-jäsenyyttä alettiin valmistella heti Joe Bidenin virkakauden alussa**: Väyrynen esittää, että Suomen Nato-jäsenyyden valmistelu alkoi Bidenin virkakauden alussa vuonna 2021. Tämä ei ole virallisesti todennettavissa, sillä Suomen hallituksen ja presidentti Niinistön mukaan päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tehtiin vasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022. On mahdollista, että Biden ja Niinistö keskustelivat Suomen ja Naton suhteista aiemmin, mutta konkreettisia valmisteluja ei ole vahvistettu ennen vuotta 2022.
2. **Väite, että Suomi ei olisi ollut sotilaallisen uhan kohteena ennen Nato-jäsenyyshanketta**: Väyrynen väittää, ettei Suomi ollut sotilaallisen uhan kohteena ennen Nato-jäsenyyshakemusta. Tämä on tulkinnallinen asia, mutta monet turvallisuuspoliittiset asiantuntijat ovat varoittaneet Venäjän lisääntyvästä aggressiivisuudesta ja mahdollisista uhkista erityisesti sen naapurimaita kohtaan jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
3. **Väite, että Nato-jäsenyyden myötä Suomeen tulisi ulkovaltojen tukikohtia ja ydinaseita**: Väyrynen väittää, että ennen Nato-jäsenyyttä sanottiin, ettei Suomeen tulisi ulkovaltojen tukikohtia tai ydinaseita, mutta nämä väitteet ovat hänen mukaansa osoittautuneet perättömiksi. Tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että Suomeen olisi tulossa ydinaseita tai pysyviä ulkomaalaisia tukikohtia.
4. **Väite, että Suomi olisi joutunut ”sijaissotaan” (proxy war) Ukrainassa**: Väyrynen viittaa siihen, että Suomi on osapuolena ”sijaissodassa” Ukrainassa Nato-jäsenyytensä vuoksi. Tämä on kiistanalainen näkemys, sillä Suomi ei ole osallistunut aktiivisesti sotilaallisiin toimiin Ukrainassa, vaan on toiminut muiden länsimaiden tavoin Ukrainan tukena puolustuksessa Venäjän hyökkäystä vastaan.
5. **Kansanäänestyksen puute ja sen merkitys**: Väyrynen kritisoi, ettei Suomen Nato-jäsenyydestä järjestetty kansanäänestystä. Vaikka kansanäänestyksen järjestämättä jättäminen voi olla poliittisesti kiistanalainen päätös, se ei kuitenkaan ole perustuslain vastaista. Suomen parlamentaarinen järjestelmä mahdollistaa merkittävien päätösten tekemisen ilman kansanäänestystä.
Nämä väitteet ovat Väyrysen tulkintoja ja näkemyksiä, mutta ne eivät välttämättä vastaa yleisesti hyväksyttyä tai virallista näkemystä Suomen Nato-jäsenyysprosessista ja siihen liittyvistä asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Paveli jauhaa samaa, ihan kuin olisi jokin muistihäiriö…?
Mitä enemmän jauhaa sitä epäuskottavampi henkilö itse on…edelleen…YYA…meni jo.
Ilmoita asiaton viesti
”Biden vokotteli Suomen Natoon…”
Et sitten ole riviäkään uhrannut Ruotsin natojäsenyydelle. Tuskin Niinistö pystyi ruotsalaisia pakottamaan natopolulle.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen kyllä tietää että Nato ei ota jäsenekseen maata jolla ei ole kansan enemmistön kannatus ja Suomessa sitä ei ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ollut. ”Syyllinen” Suomen Nato-jäsenyyten ei siis ollut Niinistö, ei Biden vaan Venäjä ja Putin jotka saivat suomalaiset herämään siihen tosiasiaan, että ”naapurimme” Venäjä on suuri riski Suomen itsenäisyydelle josta jo Talvi-ja jatkosodassa kova hinta maksettiin. Blogissa Väyrynen nyt sen myöntää mistä kenkä puristaa, lännettymisestä ”pitkä askel ”lännettymisessä” oli Suomen liittyminen Naton” voiko se selkeämmin ilmaista. Varautuminen on viisautta ja siksi vaikka ei juuri nyt sotilaallista uhka Suomeen kohdistu päätös Natoon liittyminen on juuri sitä varautumisen viisautta.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo nojaa tuohon periaatteeseen muiden samanhenkisten kanssa – joita on tänä päivänä onneksi hyvin vähän. Kun ei ole välitöntä uhkaa, jäsenyyttä ei tarvita ja kun uhka on käsillä, jäseneksi ei oteta. Tämä on tullut selväksi vuosien varrella. Natojäsenyytemme ottaa koville Kremlin seuraajien parissa. Kuulemme narinaa jatkossakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenteissa on kiinnitetty huomiota erityisesti kahteen asiaan. On väitetty, että Suomen Nato-jäsenyyden ratkaisi kansan kannatus. On kysytty, kuinka Niinistö pystyi vaikuttamaan Ruotsin päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä
On häpeällistä, että ennalta luvattua kasanäänestystä ei Suomessa toteutettu. Sen yhteydessä kansalaisille olisi jouduttu antamaan puolueetonta asiatietoa.
Edes kunnollisia mielipidetutkimuksia ei tehty.
Kehotan lukemaan sivut 157-171 teoksestani ”Sota vai rauha Suomelle?”.
Ruotsissakin oikeisto oli jo pitkään ideologisista ja poliittisista syistä kannattanut maansa Nato-jäsenyyttä.
Ratkaiseva merkitys oli sosialidemokraateilla, jotka vaikuttivat puoluetovereihinsa Ruotsissa. Avainasemassa oli puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin. Ratkaisevassa vaiheessa hän kertoi jo vuosikausien ajan kannattaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänen kantansa ei siis perustunut Venäjän hyökkäykseen.
Ruotsin Nato-jäsenyydestä saa tietoa mm. blogistani ”Finland sak är vår”. Se löytyy edellä mainitun teoksen sivuilta 240-244.
Ilmoita asiaton viesti
Höperö…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Väyrysen kommentti osoittaa, että hän tosiasiassa piittaa edes maamme perustuslaista, sillä perustuslakimme ei tunne sitovia kansanäänestyksiä. Toiseksi Väyrynen jättää sen huomioitta epärehellisesti, että lupaukset kansanäänestyksestä annettiin ENNEN KUIN Venäjä aloitti laittoman täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaa vastaan, Väyrynen ei suostu myöntämään, että tuollaisilla toimilla on ratkaiseva vaikutus niin maamme turvallisuusympäristöön kuin kansamme ajattelutapaan maamme ulkopolitiikasta.
’
Väyrysen olisi syytä tajuta, että ketään järkevää ihmistä ei kiinnosta hänen kieroutuneet ja vääristyneet mielipiteensä, vaikka hän olisi kirjoittanut niistä sata kirjaa ja tuhat blogikirjoitusta. Hänen on syytä osoittaa väitteillensä ULKOISISTA lähteistä todisteita, sillä hänen omat kirjoituksensa ovat huttua, jonka tarkoitusperiä voidaan vain arvailla.
Tämän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että Väyrynen on sen verran pelkuri, että hän ei uskalla tuomita Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, eikä hän uskalla tuomita Venäjän Ukrainassa tekemiä sotarikoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti: ”…On häpeällistä, että ennalta luvattua kasanäänestystä ei Suomessa toteutettu. ..Sen yhteydessä kansalaisille olisi jouduttu antamaan puolueetonta asiatietoa….Edes kunnollisia mielipidetutkimuksia ei tehty…”
Ja taas tuli blogistilta hölynpölyä.
Ensinnäkin, Suomen lait eivät vaadi kansanäänestyksiä. Kaikki valtiolliset asiat, myös valtiosopimukset ovat kansan demokraattisesti valitsemien edustajien päätettävissä. Ylin päätösvalta on Eduskunnalla, minkä olettaisin olevan myös tohtorismiehen tiedossa.
Toisekseen, kuka tuon kansanäänestyksen oli luvannut ja millä valtuuksilla?
Kolmanneksi, sen hevonpeen lisäksi, mitä Natoa vastustavat kremlinrengit ovat vuosikausia suomalaisille tuputtaneet, puolueetonta faktatietoakin Nato-jäsenyydestä on ollut koko ajan kaikkien saatavissa ihan helposti ja ilmaiseksi! Se ei vain ole kelvannut, koska kansa oli YYA-vuosina käytännössä rokotettu Nato-vastaiseksi hokemalla ”rauhaa ja ystävyyttä” suuren kaikkivaltiaan naapurin kanssa. Blogistilla itsellään on monikymmenvuotisen uransa aikana ollut tähän oma ja ei todellakaan vähäinen osuutensa.
Nuo pitkät YYA-vuodet ja aivopesu synnyttivät suomalaisiin geenivirheen, joka vaikutti jopa sukupolvien yli ja ilmeni tosiasioita hylkivänä ulko- ja turvallisuuspoliittisena ajatteluna. Herätys tuli vasta alkuvuodesta 2022. Sen järjesti Venäjä, ja kuinka ollakaan, kansalaiset alkoivat kiinnostua ja ottaa itse selvää Nato-jäsenyyden eduista! Jäsenyyden kannatus kasvoi muutamassa kuukaudessa nelinkertaiseksi ja on sen jälkeen pysynyt vakaasti 80 prosentin tuntumassa, missä se on edelleen.
Ja neljänneksi, millaisia ”kunnollisia mielipidetutkimuksia” ei mukamas ole tehty?
Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomessa on tehty vuosikymmenien mittaan erittäin paljon galluppeja Nato-jäsenyyden kannatuksesta. Ja erittäin kunnollisia! Kannatus on ollut lähes koko ajan sellaista, että noin yksi neljännes kansasta kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä, toinen neljännes ei osannut sanoa asiasta sitä eikä tätä, ja noin puolet kansasta vastusti. Vasta vuoden 2022 alkupuoliskolla, jolloin tutkimustuloksia ilmestyi lähes kuukausittain, nämä luvut keikahtivat pysyvästi päinvastaisiksi. Seuraus: Suomi liittyi Natoon kansan ennätyskannatuksella ja ennätysnopealla prosessilla. Eivätkö nämä gallupit sitten olleetkaan blogistin mielestä kunnollisia?
Mutta ei herra tohtorin toki tarvitse tähänkään viiksetykseen kuolla. Elämä jatkuu, ja seuraavat presidentivaalithan ovat jo 2030, joten ei muuta kun kannatuskortteja keräämään!
Ilmoita asiaton viesti
”Ennen Natoon pyrkimistä ja liittymistä mikään ei uhannut Suomen turvallisuutta, eikä uhkaa ollut näköpiirissäkään.”
Tuossa saattaa olla sekä toiveajattelua ja sokeutta mukana. Ainakin ne venäläisomisteiset kiinteistöt, jotka ovat nyt olleet esillä potentiaalisina uhkatekijöinä, on pääosin joutuneet venäläisomistukseen ennen Suomen Nato-jäsenyyttä. Eikös vaan?
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti tuo taas esiin pettymyksensä siihen, että kansanäänestystä ei järjestetty. Arvelen hänen toivoneen, että kansa olisi äänestänyt liittymistä vastaan, joka taas olisi johtanut blogistin toivomaan lopputulokseen.
Jos kansa todella on liittymistä vastaan, voisimme kai olettaa näkevämme voimakkaita eroa vaativia kansanliikeitä. Näitä ei ole kuitenkaan näkynyt, joten voinemme päätellä kansan enemmistön kannattavan jäsenyyttä ja kansanäänestys olisi siten ollut turha.
Blogisti saattaa tosin olettaa, että jos hän olisi päässyt argumentoimaan jäsenyyttä vastaan, tulos olisi ollut eri. Blogistin viimeisimmissä vaaleissa saamat äänimäärät tosin eivät tue tätä olettamusta. Minusta jopa tuntuu, että blogistin vimmaiset kirjoitukset tälläkin foorumilla mieluummin lisäsivät liittymisen kannatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvoa-antava kansanäänestys olisi ehdottomasti pitänyt järjestää. Perustelen mielestäni kantani pätevästi niillä kirjani sivuilla, joita kehotin lukemaan.
Kansanäänestyksen tulokseen olisi ratkaisevalla tavalla vaikuttanut se, että kansalaisille olisi jouduttu sen yhteydessä esittämään jäsenyyden sekä myönteiset että kielteiset puolet. Nyt tällaista tietoa ei annettu edes kansan edustajille.
Blogini kommenteissa on todisteltu, että kansan enemmistön mielipiteen osoitti se, että kansan edustajien laaja enemmistö oli jäsenyyden kannalla.
Tämä argumentti on heikko sen vuoksi, että jäsenyyshankkeen edistämiseksi synnytettiin prosessi, jossa kansanedustajien kädet sidottiin kokoontumisilla, joissa puolueiden puheenjohtajilla oli ratkaiseva rooli.
Tämä prosessi oli perustuslain vastainen. Perustuslakimme ei edes tunne puolueita.
Kun moitin julkisuudessa päätöksenteon menettelyjä, tasavallan presidentti otti minuun yhteyttä ja keskustelimme asiasta.
Tästä on löydettävissä tietoa teokseni ”Sota vai rauha Suomelle?” sivuilta 186-212.
Ilmoita asiaton viesti
Kansan tahdosta voi kertoa muukin kuin kansanedustajien tahto. Jos neuvoa-antava kansanäänestys NATO-jäsenyydestä olisi pitänyt järjestää, mitä olisi pitänyt tehdä, jos ja kun sen tulos olisi ollut jäsenyydelle myönteinen? Viittaan tässä blogistin aikaisempaan toimintaan ja mielipiteisiin EU-jäsenyyden suhteen, mistä äänestys järjestettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko Väyrynen tunnustanut ja hyväksynyt NATO-jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen? Tuskinpa. Olisi alkanut väkyttäminen ”mediapelistä”.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti: ”Kansanäänestyksen tulokseen olisi ratkaisevalla tavalla vaikuttanut se, että kansalaisille olisi jouduttu sen yhteydessä esittämään jäsenyyden sekä myönteiset että kielteiset puolet. Nyt tällaista tietoa ei annettu edes kansan edustajille.”
No voi pyhä jysäys! Kuka tai ketkä sitä tietoa ovat muka pantanneet? Kansanedustajathan ovat juuri sellaista etuoikeutettua joukkoa, jolla on käytettävissään turvallsuuspolitiikasta parhaat asiantuntijat ja parhaat tietolähteet. On eduskunnan kirjastoa, on kursseja, on henkilökohtaisia avustajia, on vaikka mitä! Vai pitääkö Väyrynen kansan valitsemia edustajia niin hölmöinä, avuttomina, arvostelukyvyttöminä ja aloitekyvyttöminä tumpeloina, että jonkun ulkopuolisen on syötettävä heille oikea tieto lusikalla? Ennen ratkaisevaa Nato-äänestystä 1.3.2022 Eduskunta oli käsitellyt asiaa niin ryhmäkokouksissa, valiokunnissa ja täysistunnoissa lukemattomat kerrat. Jos joku edustaja on jäänyt asiatietoa vaille, hänen on kyllä täytynyt se tarkoituksella torjua. Ehkä niitäkin oli. Lopullinen äänestystulos oli muuten 184 ääntä Natoon liittymisen puolesta, 7 ääntä vastaan, yksi ääni tyhjää, ja poissa äänestyksestä oli 7 edustajaa. Ehkä siinä muutama kremlinrenki koki elämäntyönsä menneen hukkaan.
Blogisti: ”… jäsenyyshankkeen edistämiseksi synnytettiin prosessi, jossa kansanedustajien kädet sidottiin kokoontumisilla, joissa puolueiden puheenjohtajilla oli ratkaiseva rooli.
Tuo on sen luokan syytös, että todistustaakka on nyt yksiselitteisesti blogistilla. Niin että blogisti on hyvä ja perustelee, kiitos. Antaapa tulla!
Ilmoita asiaton viesti
Haloo! Olemme Natossa, Väyrysen höperöt kommentit ei sitä muuta. Piste!
Ilmoita asiaton viesti
Väyrysen tekstejä lukiessa menee kyllä koko Suomen lähihistoria yhä hyytävämpään valoon, olihan Väyrynen keskeinen ulkopoliittinen vaikuttaja 70-luvun lopulta 90-luvulle asti. Huh.
Ilmoita asiaton viesti
Viime sotien jälkeinen lähihistoriamme kertoo, että Neuvostoliiton kanssa oli oltava hissunkissun, jotta kaikkein tärkein eli itsenäisyys säilyisi. Julistimme olevamme puolueettomia, ja toinen vaihtoehto eli Natoon liittyminenhän ei ollut mahdollista YYA-sopimuksenkaan vuoksi.
Kun Neuvostoliitto 90-luvun alussa romahti, Suomelle koitti etsikkoaika – jota emme hyödyntäneet. Mauno Koiviston johdolla jatkoimme Venäjän suhteen entistä hissunkissun-politiikkaa, vaikka muukin oli mahdollista – jopa Karjalan takaisin saaminen.
Liittyminen Natoon oli mahdollista aina 90-luvun alusta alkaen, mutta rauhan taanneet kokemukset ”rauhanomaisesta rinnakkaiselosta kahden eri yhteiskuntajärjstelmän välillä” olivat ihan ok syy olla liittymättä. Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suomalaisten mielet Nato-myönteisiksi.
Se, että etenkin nuori polvi jatkuvasti ihmettelee, miksemme liittyneet Natoon aiemmin, johtuu heidän kokemattomuudestaan. Vanhemmalle, sodan kokemaan joutuneelle, sukupolvelle rauha oli ja on kaikki kaikessa, ja Nato nähtiin lähinnä USA:n vastineena yhtä epämielyttävälle Varsovan liitolle: sotaisia molemmat. Sotilasliittoihin kuulumaton puolueettomuus oli siis niin turvalliseksi koettu, että kaikki muut vaihtoehdot pelottivat tavallista kansaa.
Naton kannattajiakin Suomessa on aina ollut, mutta ennen 2000-lukua heitä vieroksuttiin oikeastaan kaikissa puolueissa, kokoomuksessakin aina vuoteen 2006 saakka. Vasta tuolloin kokoomus tuli nykyiselle kannalleen ja muut puolueet todellisuudessa vasta vuonna 2022.
Pelko uudesta sodasta Neuvostoliittoa vastaan leimasi suomalaisia – myös poliitikkoja – aina 1970-luvulle saakka, 70-luvulta 90-luvulle asti sotaa ei enää pelätty, mutta ”vanhasta tottumuksesta” oltiin edelleen rähmällään, ja vasta 2022 uskallettiin ajatella myös laajemmin.
Mielestäni Paavo Väyrynen edustaa oman valta-aikansa näkemyksiä eikä ole niitä riittävästi päivittänyt, vaikka maailma ja myös itänaapurimme on muuttunut noista ajoista ratkaisevasti. Sen, onko Väyrynen väärässä vai oikeassa, ratkaisee kuitenkin historia, emme me nettikirjoittelijat.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys Mikä on Natojäsenyyden inhimmilen hinta?
Käsitteenä kysymys on lähellä Arvopohjaista realismia.
Paavon teksti on analyyttistä. Ehkä tiivistettynäkin saman voisi ilmaista.
Kommentteja kommentoisin sen verran, että paljon mentiin asian ytimen ohi.
Sana helisee kun tahdotaan ottaa ajatelematta kantaa.
Olen Paavon kanssa samaa ikäluokkaa ja siksi totean, että kansan muisti on lyhyt ja se pettää helposti.
On hyvä, että Paavon ajatuksia saamme lukea.
Ilmoita asiaton viesti
”On hyvä, että Paavon ajatuksia saamme lukea.”
Tuo pitää siltä osin paikkansa, että varoittavia esimerkkejäkin pitää olla. Pitää olla siis näytteitä siitä, miten pimeää ulkopoliittista talvea elettiin mm. 70-luvulla Väyrysen ollessa ulkoministeri. Väyrynen on antanut noita varoittavia esimerkkejä omasta toiminnastaan ja ajattelustaan ihan kiitettävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi kertaa on Venäjä tuhonnut kotini Karjalassa 1939 ja 1944 ja ajanut minut evakkoon tänne suomalaisten jalkoihin..
Uskon että Naton ansiosta minun ei tarvitse lähteä enää kolmatta kertaa evakkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen on usein esittänyt näkemyksen, että Suomen pitäisi pysyä puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana idän ja lännen välissä. Itseäni tuo ajatus kauhistuttaa, olisimme ”harmaalla vyöhykkeellä” agresiivisen Venäjän ja vain itsestään huolta pitävän Ruotsin välissä, jälleen yksin, mutta nyt EU:n ja Naton liittymisien myötä olemme nyt osa läntistä maailmaa ja se Väyrystä närästää.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Väyrynen ja muut suuret muinaiset. Sääliksi kävisi ellei naurattaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo menee melkein Jumalasta. Omasta mielestään.
Ilmoita asiaton viesti
Kerran hän luuli olevansa väärässä mutta huomasi erehtyneensä.
Ilmoita asiaton viesti
Moskovan mies loppuun saakka.
Ilmoita asiaton viesti
KGB:n kyydistä ei niin vain hypätä, korkeintaan tipahdetaan.
FBI on listannut kaikkiaan 2800 venäjärahoitteista vaikuttajaa 81 eri maasta. TENET-keissi oli vain jävuoren huippu.
Ilmoita asiaton viesti
Siltä tuo hieman vaikuttaa, että ulkopolitiikan hallitsijana Väyrynen uskoo olevansa Jumalasta seuraava. Alapuolella vai yläpuolella, sitä en nyt lähde arvailemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset monista asiallisista kommenteista.
Joitakin en voi kerta kaikkiaan ymmärtää.
Asioita seuraavat ovat saaneet tietää, että puolustin Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta myös Neuvostoliiton suuntaan.
Tästä syystä KGB juonitteli yhdessä sosialidemokraattien kanssa minua vastaan.
Tästä löytyy tietoa mm. seuraavan linkin takaa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/stalinistista-menoa-mauno-koiviston-suomessa/
Ilmoita asiaton viesti
Blogin lopussa mainitaan, että Dissidentti-ohjelman jakso olisi katsottavissa Alfa-TV:n Permannosta.
Se ei enää toimi. Ohjelma on katsottavissa alla olevan linkin kautta. Sieltä löytyvät Polaris-TV ja Dissidentti-ohjelman 13. jakso nimeltään ”Poliittisen murhan toinen yritys”:
http://www.pohjantahtilehti.fi/
Ilmoita asiaton viesti