Mikä on Suomen Nato-jäsenyyden inhimillinen hinta?

Viime sunnuntaina julkaisemani kirjoitus ”Mikä on Suomen Nato-jäsenyyden taloudellinen hinta?” synnytti etenkin Uuden Suomen puheenvuorossa vilkasta keskustelua. 

Vastasin kommentteihin blogillani ”Vasta Natoon pyrkiminen ja liittyminen synnyttivät uhkan Suomen turvallisuudelle”. Sekin sai aikaan kysymyksiä ja vastaväitteitä.

Kirjoitusteni vuoksi ovat jotkut kommentaattorit olleet äimän käkenä. Monet heistä ovat olleet uutispimennossa, eivätkä ole uskoneet esittämiäni tosiasioita. Toiset ovat vaatineet lähteitä esittämieni tosiasioiden tueksi.

Lähteet käyvät ilmi blogeistani ja kirjoistani. 

Erityisen vaikeaa monen on ollut ymmärtää, kuinka Suomi vietiin Naton jäseneksi ja osapuoleksi Ukrainassa käytävään sijaissotaan (proxy war).

Kommentit blogikirjoituksiini osoittavat, että monet ovat omaksuneet tarinan, jonka mukaan Suomi liittyi Natoon sen vuoksi, että Venäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukrainaan.

Tosiasiassa Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille pian sen jälkeen, kun Joe Biden oli aloittanut virkakautensa Yhdysvaltain presidenttinä. 

Tammikuussa 2021 tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Iltalehdelle haastattelun, jossa hän arvosteli eduskunnan kannanottoa, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. 

Samassa haastattelussa Niinistö perusteli vireillä ollutta hävittäjähankintaa sillä, että sen kautta Suomi on osa suurvaltojen välistä ”uhkatasapainoa”.

Myöhemmän kehityksen valossa tämä haastattelu osoittaa, että Suomen Nato-jäsenyys oli pantu vireille jo silloin. 

x  x  x 

Keväällä 2021 Yhdysvalloissa kehitettiin suunnitelma ”uuden kylmän sodan” käynnistämiseksi Kiinaa ja Venäjää vastaan. Tähän suunnitelmaan kuului myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.

Julkaisin 31.5. 2022 blogin ”Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?”. Kirjoitukseni perustui Iltalehden julkaisemaan juttuun, jonka lähteenä puolestaan oli 26.5. ilmestynyt Washington Post.  

Tämän amerikkalaisen laatulehden jutussa kerrottiin, että presidentti Joe Biden oli joulukuusta 2021 alkaen keskusteluissa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa ”vokotellut” Suomea Naton jäseneksi.  

Myöhemmin on käynyt ilmi, että presidenttien Biden ja Niinistö 13.12.2021 käymässä puhelinkeskustelussa Suomen Nato-jäsenyyden valmistelut pantiin itse asiassa käyntiin. Tässä keskustelussa Niinistö saattoi kertoa, että Suomi oli samana päivänä päättänyt hankkia Yhdysvalloista 64 F-35 hävittäjää.

Tästä puhelinkeskustelusta alkoi Niinistön itsensä kertoman mukaan tiivis jäsenyyteen liittynyt yhteydenpito presidenttien avustajien välillä. 

Kesällä 2023 Sauli Niinistö puolustautui niitä vastaan, jotka olivat syyttäneet häntä passiivisuudesta Suomen Nato-jäsenyyden edistämisessä.

Kirjoitin tästä 26.6.2023 julkaisemassani blogissa ”Nyt joudun Sauli Niinistöä puolustamaan”. 

Kirjoituksessani muistutin siitä, että Niinistö oli kertonut puhuneensa Bidenin kanssa myös Glasgowin ilmastokokouksen yhteydessä marraskuun puolivälissä 2021.

Uusinta uutta oli, että Niinistö Kultaranta-keskusteluihin liittyneessä A-studion haastattelussa oli kertonut keskustelleensa Bidenin kanssa jo syksyn 2021 aikana useita kertoja ja nimenomaan Suomen Nato-jäsenyydestä.”

Syksyllä 2021 käydyistä keskusteluista Bidenin ja Niinistön välillä ei ole mitään tietoa tasavallan presidentin virallisella verkkosivustolla.

Marraskuun alussa Glasgowin ilmastokokouksessa käydystä keskustelusta Yhdysvallat julkaisi tiedotteen, jonka mukaan presidentit käsittelivät Itämeren ja Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta mukaan lukien Suomen vahvaa kumppanuutta Naton kanssa.

Niinistö puolestaan kertoi vain Twitterissä ja vain sen, että keskustelussa käsiteltiin globaalia turvallisuutta ja transatlanttisia suhteita.

Kirjoitin blogissani, että Sauli Niinistön julkisuuteen kertoma tarina oli edelleen puutteellinen:

”Ehkä saamme myöhemmin tietää, että yhteydenpitoa Joe Bidenin tai ainakin hänen hallintonsa kanssa Suomen Nato-jäsenyydestä oli jo aivan hänen virkakautensa alussa.

Muutoin on Niinistön tammikuussa 2021 Iltalehdelle antamaa haastattelua vaikea ymmärtää.”

x  x  x  

Uudessa kirjassani ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” käsittelen niitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, joihin olemme joutuneet sen vuoksi, että itsenäisyytemme on 1980-luvulta lähtien askel askeleelta murentunut. Kirjoitan ”vahvan markan” politiikasta ja jäsenyydestämme Euroopan unionissa ja euroalueessa. 

Kirjoitan, että seuraava pitkä askel ”lännettymisessä” oli Suomen liittyminen Natoon. Siihenkin liittyen olemme kokeneet suuria suoria ja epäsuoria taloudellisia menetyksiä. 

Huomautan, että Nato-jäsenyyden lopullinen taloudellinen ja inhimillinen hinta on vielä näkemättä. 

Kahdessa edellisessä blogissani olen käsitellyt joitakin Nato-jäsenyyden aiheuttamista taloudellisista kustannuksista. 

Jäsenyyden inhimillinenkin hinta alkaa vähitellen tulla esiin.

Ennen kuin päätös Natoon liittymisestä tehtiin, kansalle ja kansan edustajille kerrottiin vain jäsenyyden myönteisistä vaikutuksista. Kielteisistä ei puhuttu mitään. 

Sanottiin, että Naton 5. artikla takaa meidän turvallisuutemme.   

Syyskuun 10. päivänä julkaisemassani blogissa kerroin Suomen ylimmän valtiollisen johdon lausuntoihin tukeutuen, että nimenomaan Natoon pyrkimisen ja liittymisen vuoksi meitä ovat saattaneet ja saattavat uhata sotilaalliset iskut ja jopa joutuminen suursodan taistelutantereeksi. 

Ennen Natoon pyrkimistä ja liittymistä mikään ei uhannut Suomen turvallisuutta, eikä uhkaa ollut näköpiirissäkään.

Tähän oli tultu suurin taloudellisin kustannuksin. 

Jokainen voi itse tykönänsä pohtia, mikä voisi olla tämän kaiken inhimillinen hinta.

Ennen päätöksentekoa kerrottiin, että osallistumisemme muiden jäsenmaiden puolustamiseen ja yhteisen kriisinhallintaan on vähäistä. Keskittyisimme oman maamme puolustamiseen, ja siihenkin saisimme muiden jäsenmaiden tukea.

Ennen päätöksentekoa sanottiin, ettei Suomeen tule ulkovaltojen tukikohtia, eikä ydinaseita. Nämä puheet ovat osoittautuneet perättömiksi.

Kun kommentoin 13.12.2021 kirjoittamassani blogissa juuri päätettyä hävittäjähankintaa, arvelin sen johtavan siihen, Suomen ilmavoimat pyritään kytkemään Baltian maiden puolustamiseen. Lisäksi tarjolla oli suuri vaara, että Suomen hävittäjiä pyritään käyttämään operaatioihin kaukana maamme rajojen ulkopuolella. 

Nyt näyttää siltä, että yhteisvastuuta ollaan sysäämässä myös meidän maavoimillemme. Tähän näyttää liittyvän se, että Suomeen kaavaillaan nimenomaan maavoimien esikuntaa.

Amerikkalaisen senaattori Lindsey Grahamin ehdottama tekoälyyn ja kvanttilaskentaan keskittyvä Naton osaamiskeskus ei hallituksellemme kelvannut. 

Jos Suomen valtiollisen johdon väläyttämiä raja- ja alueloukkauksia syntyy, maavoimat kärsivät niistä eniten. Suursodassa maavoimiimme kohdistuisivat raskaat tappiot.  

Nato jäsenyyden hakemisen ja toteuttamisen taloudellisiin ja inhimillisiin kustannuksiin kuuluvat myös ne ongelmat, jotka ovat aiheutuneet itärajan sulkemisesta.

x  x  x

Lopuksi esitän kontrafaktuaalisen kysymyksen.

Mitä olisi tapahtunut, jos Suomi ei olisi taipunut Joe Bidenin ”vokotteluun”? 

Kysymys on siinä mielessä teoreettinen, että Sauli Niinistö oli jo varhaisessa vaiheessa päätynyt ajamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. 

Suomen linja olisi kuitenkin saattanut muotoutua toiseksi, jos jäsenyyshanketta olisi valmisteltu ja käsitelty tiukasti maamme perustuslain mukaisesti tavalla, josta olen teoksissani ”Sota vai rauha Suomelle?” ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” kirjoittanut. 

Ratkaiseva merkitys olisi ollut kansanäänestyksellä, jonka yhteydessä jäsenyyden vaikutuksista olisi käyty avoin keskustelu. 

Joe Bidenille Suomi olisi voinut vastata: 

”Suomeen ei kohdistu mitään sotilaallista uhkaa, eikä sellaista ole näköpiirissäkään. 

Voimme parhaimmin edistää omaa turvallisuuttamme ja koko Euroopan turvallisuutta ylläpitämällä vakautta lähialueillamme. Siksi meidän on viisasta säilyttää asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana. 

Suomi on tietysti mukana demokraattisten maiden yhteistyössä. Myös rauhan, turvallisuuden ja yhteisten demokraattisten arvojemme puolesta voimme toimia tehokkaimmin säilyttämällä asemamme puolueettomana valtiona.” 

x  x  x

Blogissa mainitut kirjoitukset voi lukea sekä kotisivuni blogiarkistosta (paavovayrynen.fi) että kirjoistani ”Sota vai rauha Suomelle?” ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?”. 

Molemmat teokset ovat nyt luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu