Mikä on Suomen Nato-jäsenyyden taloudellinen hinta?

Julkaisin viime tiistaina blogin, jossa kysyin, miksi Suomessa on alhaiset tulot, ankara verotus ja valtiolla raskas velkataakka. Kirjoitukseni liittyi siihen, että olin edellisenä päivänä julkaissut uuden teokseni ”Mitä Suomelle on tapahtunut?”. https://www.paavovayrynen.fi/2024/09/03/miksi-suomessa-on-alhaiset-tulot-ankara-verotus-ja-valtiolla-raskas-velkataakka/ 

Osoitan kirjassani, että taloutemme ja koko yhteiskuntamme nykyiset polttavat ongelmat johtuvat siitä, että Suomi on 1980-luvun lopulta lähtien askel askeleelta menettänyt itsenäisyyttään. 

Ensimmäinen paha virheemme oli 1980-luvun lopulla alkanut ja vuoden 1992 lopulle jatkunut ”vahvan markan” politiikka, jolla Suomea valmisteltiin jäsenyyteen Euroopan unionissa ja euroalueessa. 

Vahvan markan politiikka johti taloutemme tähän asti syvimpään lamaan, konkurssiaaltoon, pankkikriisiin ja suurtyöttömyyteen. Valtion menoja jouduttiin kovalla kädellä leikkaamaan, ja siitä huolimatta valtio raskaasti velkaantui.

Tästä kaikesta ei mitään opittu, vaan Suomi vietiin jäseneksi Euroopan unioniin ja euroalueeseen. 

Euroopan unioniin liityttiin, vaikka olimme jo saavuttaneet jäsenyyden tärkeimmät edut, kun olimme päässeet Euroopan talousalueen (ETA) kautta sen sisämarkkinoille. Jäsenyys EU:ssa on aiheuttanut meille tuntuvat ja kasvavat taloudelliset menetykset. 

Euroon Suomi siirtyi ainoana Pohjoismaana ja ilman kansanäänestystä. Ruotsissa ja Tanskassa kansa pääsi äänestämään, ja molemmissa maissa enemmistö hylkäsi jäsenyyden. 

Jäsenyydet EU:ssa ja euroalueessa johtivat vuodesta 2008 alkaneeseen aikakauteen, jolloin taloutemme ei ole lainkaan kasvanut. 

Tänä aikana elintasomme on polkenut paikallaan, ja valtion velka on noussut kestämättömälle tasolle. Samaan aikaan verrokkimaat ovat tuntuvasti vaurastuneet, ja valtion velka on pysynyt kohtuullisella tasolla.   

x  x  x

Uuden Suomen Puheenvuorossa eilen julkaistuun Auvo Rouvisen kirjoitukseen sisältyvä kuva-aineisto osoittaa havainnollisesti, kuinka ”vahvan markan” politiikka ja jäsenyys euroalueessa ovat vaikuttaneet Suomen talouteen. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/auvorouvinen/ei-talouskasvua-2008-jalkeen/    

Rouvisen artikkeliin sisältyvissä kuvioissa on nähtävissä viimeksi kuluneiden vuosien osalta niitäkin menetyksiä, joita olemme kokeneet sen vuoksi, että Suomi on luopunut itsenäisyydestään myös puolustuspolitiikassa ja liittynyt sotilasliitto Naton jäseneksi. Tähän liittyen Suomesta on tullut osapuoli Ukrainassa käytävään sijaissotaan (proxy war) Venäjää vastaan. 

Nämä kaksi ratkaisua ovat liittyneet toisiinsa. Johtavat Nato-maat asettivat Suomen jäsenyyden ehdoksi sen, että maamme ryhtyi alusta pitäen lähettämään Ukrainaan myös tappavaa aseistusta. Tätä asiaa käsittelin toimittaja Lauri Nurmen julkaisemaan kirjaan nojautuen 8.10.2023 julkaisemassani blogissa. (Mitä Suomelle on tapahtunut? ss.170-185) 

Mainittakoon, että vanha Nato-maa Norja alkoi toimittaa Ukrainalle aseita vasta viime vuodenvaihteessa.

Suomen Nato-jäsenyyden aiheuttamat suorat kustannukset ovat alkaneet tulla esille vasta liittymispäätöksen jälkeen. Ne nousevat hyvin korkeiksi, kunhan jäsenyyteen kytkeytyneen hävittäjähankinnankin laskut tulevat maksettaviksi. 

Suorien kustannusten lisäksi on otettava huomioon jäsenyyteen liittyneet ja liittyvät epäsuorat taloudelliset menetykset.  

x  x  x

Suomen talous on kärsinyt muita maita enemmän sekä Venäjään kohdistettujen pakotteiden että Ukrainalle annetun tuen muodossa. 

Suhteellisesti laskien Suomi on ollut yksi suurimmista Ukrainan tukijoista.

Venäjä-pakotteet Suomi on toteuttanut tiukemmin kuin useimmat muut EU- ja Nato-maat. Pakotteet ja Venäjän vastatoimet ovat osuneet meihin kipeimmin.

Tästä kirjoitin tuoreeltaan 1.3.2022 julkaisemassani blogissa. Palasin asiaan 28.8.2022. (Sota vai rauha Suomelle? ss. 381-386)

Ihmettelin sitä, että Suomi on rynnännyt kärkeen sekä pakotteita asetettaessa että niitä tulkittaessa: 

”On käsittämätöntä, että Suomi yhtyi EU:n piirissä lentoliikennettä koskeviin pakotteisiin, vaikka tiesimme, että ne johtaisivat kauko-idän liikenteen katkeamiseen ja Finnairin koko strategian romuttumiseen. Siinä meni myös melkoinen osa Euroopan yhteyksistämme.

Nato-maa Turkki jättäytyi näiden pakotteiden ulkopuolelle ja lentoyhteydet Venäjälle toimivat hyvin.

Miksi Suomi katkaisi innokkaimpien joukossa maakaasun tuonnin Venäjältä? Tämä aiheutti melkoisia hankaluuksia ja suuria kustannuksia.

Miksi Fortum päätti vetäytyä Venäjältä? Miksi Fennovoiman sopimus irtisanottiin?

EU- ja Nato-maa Unkariin rakennetaan lisää venäläistä ydinvoimaa.”

Kysyin lopuksi, onkohan Suomen asettautuminen Yhdysvaltain johtaman pakotepolitiikan kärkeen osa sitä hintaa, joka maksetaan pääsystä Natoon. 

x  x  x

Kaikki yhteydet ja yhteistyö Venäjän suuntaan on joka tapauksessa katkaistu. 

Tämä on aiheuttanut meille suurta taloudellista vahinkoa.

Jotkut näistä ongelmista ovat olleet esillä kesäkauden uutisoinnissa. 

Kesällä on kerrottu Helsinginkin hotellien olleen puoliksi tyhjillään sen vuoksi, että kauko-idän asiakkaiden puuttumisen lisäksi matkailijoita on vähentänyt Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutumien. 

Viime viikkoina julkisuudessa on käsitelty niitä ongelmia, jotka puutavaran tuonnin loppuminen Venäjältä on aiheuttanut. Samalla ovat tulleet esille ne muut vaikeudet, jotka liittyvät Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa.

Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on johtanut kasvaviin hakkuisiin omissa metsissämme. Tästä syystä Suomen laskennallinen hiilitase on heikkenemässä ja meitä uhkaavat miljardien kustannukset.

EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on monin tavoin kestämätöntä. 

Yksi omituisuus on, että Suomen soiden sitomaa hiiltä ei lasketa maamme taseeseen. Jos tämä otettaisiin huomioon, Suomen hiilitase olisi plussan puolella.      

Toisaalta uusiutuva luonnonvaramme turve luokitellaan EU:ssa uusiutumattomaksi, emmekä voi korvata sillä fossiilisia polttoaineita.

Uuden kirjani lopussa esitänkin, että meidän tulisi arvioida Suomen EU-jäsenyyttä uudelleen.

”Euroalueesta Suomen tulisi erota niin pian kuin se on mahdollista. 

Kansalliseen politiikkaan meidän tulee pyrkiä palaamaan myös alue-, maatalous- ja ympäristöpolitiikassa.

Laajentuvan EU:n tulee vihdoinkin sisäisesti eriytyä.

Tavoitteenamme tulee olla: itsenäinen Suomi kansakuntien Euroopassa.”

x  x  x

Kirjoituksessa mainitut blogit ovat luettavissa kotisivuni (www.paavovayrynen.fi) blogiarkistosta.

Teokseni ”Sota vai rauha Suomelle?” on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.