”Naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”

Venäjän hyökättyä Ukrainaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti suorastaan runollisen kommenttinsa: ”naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”.

Viime päivinä naamiot on riisuttu myös Yhdysvalloilta, ja sodan kylmät kasvot ovat tulleet niidenkin takaa näkyviin.

Iltalehdessä 31. toukokuuta julkaistussa uutisjutussa kerrottiin Washington Postin hankkimiin tietoihin perustuen, millä tavoin Yhdysvallat oli valmistautunut Venäjän hyökkäykseen ja kuinka se oli Ukrainaa siihen varustanut.

Jutussa kerrotaan, kuinka Venäjälle rakennettiin uhkakuva, jolla hyökkäys pyrittiin ennalta ehkäisemään. Osa uhkakuvaa näyttää olleen Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys.

Sitä jutussa ei kerrota, millaisia neuvoja Yhdysvallat Ukrainan johdolle antoi.

Sen tiedämme, että Saksa ja Ranska kehottivat Ukrainaa toteuttamaan Minsk II -sopimuksen ja luopumaan Nato-jäsenyyden tavoittelusta. Tällä tavoin sota olisi voitu välttää.

Ajatus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä oli jutun mukaan ollut Joe Bidenin suunnitelmissa jo viime vuoden huhtikuusta lähtien.

Kirjoitin tästä tuoreeltaan blogin, jossa kysyin, ”Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?”.

x x x

Seuraavassa 2. kesäkuuta julkaisemassani blogissa jatkoin kysymyksiäni: ”Noudattiko Sauli Niinistö perustuslakia keskusteluissaan Joe Bidenin kanssa?”.

Eilen Yle julkaisi tasavallan presidentti Sauli Niinistön STT:lle antaman haastattelun. Tähän kysymykseen hän ei siinä vastannut.

Sen sijaan saimme valaisua Niinistön yhteydenpitoon Turkin presidentin kanssa:

Turkin presidentinhallinto nosti presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja Niinistön puhelun jälkeen huhtikuun alussa Twitterissä esille, että Erdogan korosti yhteistyön kasvavaa merkitystä puolustusteollisuudessa ja lausui odotuksensa asevientirajoitusten poistamista.

Niinistö kertoo puhuneensa kyllä Erdoganin kanssa huhtikuun alussa Suomen aseviennistä ja on keskustellut siitä aiemmin muun muassa viime syksynä, mutta asia ei näyttäytynyt huhtikuussa ehtona Suomen Nato-jäsenyydelle.

Se oli erillinen keskustelu tästä. Se oli jo käyty, kun hän otti tämän Nato-jäsenyyden esille, Niinistö sanoo.

Niinistö kertoo, että hän jätti Erdoganille tarkoituksella tilaa ottaa Suomen Nato-jäsenyys esille. Erdogan kertoikin myönteisestä suhtautumisesta.

Tietysti olisin sen itse ottanut, jos hän ei olisi itse sitä tehnyt, Niinistö sanoo.

Niinistö ja Erdogan jatkoivat keskustelua toukokuussa, kun Turkin näkemys oli jo muuttunut.

Silloin puhelussa ei muusta päästy tai syntynyt yhteisymmärrystä kuin siitä, että presidenttien kanslioitten tai kabinettien välillä jatketaan keskustelua ja siihen on sitten otettu myös ulkoministeriötä meiltä mukaan ja heiltä myös, Niinistö sanoo.

Keskustelua Niinistön kabinetista myös käydään tiiviisti, hän kertoo.”

Tasavallan presidentin kanslian kotisivulla ei ole tiedotteita Niinistön keskusteluista Erdoganin kanssa. Haastattelussaankaan Niinistö ei kerro, minä toukokuun päivänä hän Erdoganin kanssa keskusteli.

x x x

Iltalehden 13.5. julkaisemassa uutisjutussa kerrotaan, että ulkoministeri Pekka Haavisto tiesi Turkin vastustuksesta jo toukokuun alussa:

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas) kummastelee ulkoministeri Pekka Haaviston puheita koskien Turkin asennetta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä kohtaan.

– Turkki pitää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä virheenä eikä sitä tue. Kysyn, miten on mahdollista, että Suomen ulkoministeri pitää eduskunnan pimennossa tällaisista asioista? Tietojeni mukaan kanta on sanottu puhelinkeskustelussa Turkin ulkoministerin kanssa Haavistolle viimeksi toukokuun alkupäivinä. Eduskunnalle hän on kertonut jotain ihan muuta kuin mikä tänään on paljastunut julkisuudessa, Yrittiaho sanoo Iltalehdelle.

Suomen Nato-jäsenyyttä vastustava Yrttiaho muistuttaa, että Haavisto on pitänyt yhteyttä Turkkiin koko kevään, käynytkin maassa kaksi kertaa.

– Hän on siis ollut selvillä Turkin kannasta. Olen kysynyt Haavistolta tilanteesta eduskunnan istunnossa, mutta hän on antanut asioista aivan väärän kuvan. Tietojeni mukaan Turkki myös katsoo Naton laajentumisen – Suomen ja Ruotsin jäsenyyden – eskaloivan Ukrainan sotaa.

– Myös tasavallan presidentin on kaiken järjen mukaan oltava Turkin asenteesta tietoinen. Valtiojohto vaikuttaa ottavan tietoisesti valtavan riskin, kun se tällaisessa tilanteessa on jättämässä jäsenhakemusta Natoon, pitäen eduskunnan pimennossa, sanoo Yrttiaho.”

Niinistön STT:lle antama haastattelu ei paljasta, milloin Haavisto kertoi hänelle Turkin vastustuksesta. Siitä ei myöskään käy ilmi, milloin ja kenen aloitteesta toukokuun keskustelu Erdoganin kanssa käytiin.

Joka tapauksessa Turkin kanta oli tiedossa, kun päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tehtiin.

Omalta osaltani otin sen vakavasti. Toukokuun 14. julkaisemani blogin lopussa kirjoitin:

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin eilistä lausuntoa on vähätelty ja jopa pilkattu. On puhuttu ”basaarikauppiaasta”, joka aikoo kiristää etuja omalle maalleen.

Huomiota ei ole lainkaan kiinnitetty Ukrainassa riehuvaan sotaan.

Turkki on Mustanmeren rantavaltio. Sillä on ehkä avainrooli rauhan aikaansaamiseksi Venäjän ja Ukrainan välille.

Turkin kantaan saattaa ratkaisevalla tavalla vaikuttaa se, kuinka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden arvioidaan vaikuttavan sotaan ja mahdollisuuksiin saada se pian päättymään.

Turkin eilinen kannanotto osoittaa, että on olemassa todellinen riski siihen, että Suomen ja Ruotsin hakemus johtaisi ”kelvottomaan yritykseen”. Muitakin kompastuskiviä Nato-tielle voi ilmaantua.

Tätä on tasavallan presidentti Sauli Niinistökin pitänyt pahimpana vaihtoehtona.

Vielä on mahdollisuus perääntyä. Kasvojen menettämiseltä voisi välttyä lykkäämällä hakemuksen jättämistä.”

x x x

Edelleen vastausta vailla on blogini lopussa esittämäni kysymys: ”Miksi Turkin suhtautumisesta ei ennen päätöksentekoa kerrottu eduskunnalle?”.

Odotan edelleen vastausta myös niihin perustuslaillisiin kysymyksiin, jotka liittyvät Sauli Niinistön keskusteluihin Joe Bidenin kanssa:

– Olivatko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat valtioneuvoston jäsenet ennakkoon tietoisia näistä keskusteluista ja valmisteltiinko niitä heidän kanssaan?

– Millä tavoin valtioneuvoston jäsenet saivat jälkikäteen tietää käytyjen keskustelujen sisällöstä, ja mitä päätöksiä käytyjen keskustelujen perusteella yhteistoiminnassa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kesken tehtiin?

Myöhemmät tapahtumat viittaavat siihen, että tammikuun 18. päivänä käydyssä keskustelussa jollakin tavalla sovittiin, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Venäjä hyökkäsi 24. helmikuuta.

Maaliskuun 2. päivänä Suomen puoluejohtajat tasavallan presidentin johdolla sopivat sitovasti, että jäsenyyttä kiireellisellä aikataululla haetaan. Tämä myös toteutettiin.

Niinistö näyttää sopineen tammikuussa Suomen Nato-jäsenyydestä Bidenin kanssa ja ryhtyneen sitä maaliskuun alussa puoluejohtajien kanssa toteuttamaan.

Oliko tämä Suomen perustuslain mukaista?

 

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu