Nato-kansanäänestys on järjestettävä nyt – ennen jäsenyyden hakemista

Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä käydyssä keskustelussa on ollut esillä kansanäänestyksen järjestäminen siinä vaiheessa, kun jäsenyyssopimus olisi eduskunnan käsiteltävänä.

Tällöin kysymys on ollut siitä, riittäisikö sopimuksen hyväksymiseen eduskunnan 2/3 määräenemmistö vai tarvittaisiinko lisäksi neuvoa-antava kansanäänestys kuten EU-jäsenyyssopimusta hyväksyttäessä. Vaihtoehtona kansanäänestykselle on esitetty laajat mielipidetutkimukset.

Kysymys mahdollisesta kansanäänestyksestä on tullut uuteen valoon, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö Svenska Ylen haastattelussa 30.3.2022 käytti jäsenyyshakemuksen jättämisen perusteena sitä, että kansan laaja enemmistö on mielipidetutkimuksissa ilmoittanut kannattavansa Suomen jäsenyyttä.

x x x

Viime aikoina suoritettujen mielipidemittausten luotettavuus on hyvin kyseenalainen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siellä käytävät taistelut ovat vaikuttaneet voimakkaasti kansan mielialoihin. Suomalaisia on peloteltu sillä järjettömällä väitteellä, että seuraavaksi Venäjä hyökkää Suomeen.

Toisaalta julkisuudessa kansalle ei ole annettu riittävästi tietoa siitä, mitä jäsenyys käytännössä merkitsisi. Kansalaiset eivät ole tietoisia mahdollisen jäsenyyden kielteisistä puolista, eivätkä sen hakemiseen liittyvistä riskeistä.

Omalta osaltani olen pyrkinyt tietoa antamaan muun muassa blogeillani ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä” ja ”Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä”.

Saattaa olla, että taistelujen taukoaminen Ukrainassa ja neuvottelujen käynnistyminen johtavat siihen, että suomalaisten kannatus Nato-jäsenyydelle hiipuu.

Tästä oli huolissaan myös Viron presidentti Alar Karis eilen Helsingin Sanomissa julkaistussa haastattelussa. Hän ilmoitti kannattavansa Suomen jäsenyyttä. Viro ja muut Baltian maat toivovat Suomen tulevan Natoon huolehtimaan niiden puolustuksesta.

Jäsenyyden toteutumista ajatellen on hakemuksen jättämisellä ratkaiseva merkitys.

Jos jäsenyyssopimus on syntynyt ja jos se on ratifioitu kaikissa Naton jäsenmaissa, on eduskunnan vaikea olla sitä hyväksymättä, vaikka kansan enemmistö siinä vaiheessa olisi sopimuksen solmimista vastaan.

Kansalaisten tukea mahdolliselle jäsenyyshakemukselle ei voida mitata epämääräisten mielipidemittausten avulla. Se on selvitettävä järjestämällä kansanäänestys ennen hakemuksen jättämistä.

Kansanäänestyksen yhteydessä kansalle jouduttaisiin antamaan kaikki tarvittavat tiedot.

x x x

Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tuo ikävällä tavalla mieleen sen kampanjan, jolla Suomi vietiin aikanaan Euroopan unionin jäseneksi. Nyt aivopesu on vain monin verroin voimakkaampaa.

Seuraavassa Dissidentti-ohjelman jaksossa ”EU-Suomi maailmantalouden murroksessa” keskustelemme Susanna Junttilan kanssa niistä vaikeuksista, joihin Suomi on EU:n jäsenenä joutunut. Niiltä olisimme välttyneet, jos olisimme tyytyneet jäsenyyteen Euroopan talousalueessa ja Pohjolan yhteisössä.

Keskustelemme myös niistä pakotteista ja vastapakotteista, joihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut. Ne aiheuttavat suuria ongelmia sekä Euroopassa että koko maailmassa. Suomi joutuu niistä erityisesti kärsimään.

Tämä Dissidentin jakso esitetään Alfa-TV:ssa huomenna lauantaina klo 9. Jo nyt se on katsottavissa Permannosta.

Suosittelen myös Permannossa olevia Dissidentin aikaisempia jaksoja. Jaksot 1-8 pohjautuivat Ylen Politiikka-Suomi -sarjaan, jota on ryhdytty esittämään Teema-kanavalla uusintoina. Ne löytyvät kaikki Ylen Areenasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu