Noudattiko Sauli Niinistö perustuslakia keskusteluissaan Joe Bidenin kanssa?

Eilen julkaisemassani blogissa kysyin, ”Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?”.

Kirjoitukseni lähtökohtana oli Iltalehdessä julkaistu uutinen, joka puolestaan perustui Washington Postin eri lähteistä hankkimiin tietoihin. Jutussa kerrottiin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin toiminnasta Ukrainan kriisissä ja sen kytkeytymisestä Suomen ja Ruotsin päätöksiin hakea jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Jutussa kerrotaan, että Biden oli suunnitellut jo viime vuoden huhtikuusta lähtien Suomen ja Ruotsin saamista Naton jäseniksi.

Tämän vuoksi Biden aloitti jutun mukaan Suomen presidentin Sauli Niinistön kosiskelun. Hänen kerrotaan keskustelleen Niinistön kanssa joulu-tammikuussa.

Ensimmäinen keskusteluista käytiin 13. joulukuuta. Siitä on lyhyt uutinen myös tasavallan presidentin kotisivulla. Tiedotteessa ei tavallisuudesta poiketen mainita kumman aloitteesta keskustelu käytiin.

Toinen keskustelu käytiin 18. tammikuuta.

Ilta-Sanomat uutisoi siitä otsakkeella ”Niinistö ja Biden kävivät pitkän puhelinkeskustelun – esillä Euroopan turvallisuustilanne ja jännite Ukrainan rajoilla”.

Uutinen perustui tasavallan presidentin kanslian tiedotteeseen:

Tiedotteen mukaan presidentit jatkoivat aiempaa keskusteluaan, joka käytiin 13. joulukuuta 2021. Pitkässä keskustelussa käsiteltiin Euroopan turvallisuustilannetta, vakavaa jännitettä Ukrainan rajoilla ja keskusteltiin mahdollisuuksista löytää ratkaisuja.

Puhelu presidentti Bidenilta. Jaettua huolta Euroopan turvallisuudesta, Niinistö kommentoi Twitterissä.”

x x x

Joe Biden puolestaan kommentoi keskustelua 20. tammikuuta pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Ilta-Sanomat otsikoi:

Biden mainitsi puhuessaan keskustelleensa Suomen ja Ruotsin kanssa Ukrainan tilanteesta – ”Viimeinen asia mitä Venäjä tarvitsee on, että Suomi muuttaa statustaan”.

Otsikon alla siteerataan Bidenia:

– Puhuin Suomen pääministerin kanssa. Keskustelimme Suomen ja Ruotsin huolesta Venäjän suhteen.

Biden viitannee Suomen pääministerillä tasavallan presidenttiin, Sauli Niinistöön, jonka kanssa hän keskusteli tiistaina puhelimitse. Bidenin mukaan Suomen puolustuspoliittisen linjan muutokset olisivat Venäjän intressien vastaisia.

Viimeinen asia mitä Venäjä tarvitsee on, että Suomi muuttaa statustaan. He eivät sanoneet tekevänsä niin, mutta siellä keskustellaan asiasta ja siitä, miten törkeää Venäjän toiminta on.”

Bidenin lausunto osoittaa, että keskustelussa oli ollut esillä myös Suomen Nato-jäsenyys. Niinistö itse ei edes maininnut sitä.

Washington Postin julkaisemat tiedot viittaavat siihen, että Suomen Nato-jäsenyydestä oli keskusteltu osana Yhdysvaltain suurvaltastrategiaa ja Venäjä-politiikkaa.

Myöhempien tapahtumien valossa näyttää ilmeiseltä, että asiasta jollakin tavalla sovittiin.

On syytä kysyä, noudattiko Sauli Niinistö näissä keskusteluissa Suomen perustuslakia.

x x x

Tämä kysymys nousee esille senkin vuoksi, että koko 2. maaliskuuta alkanut jäsenyysprosessi on ollut perustuslain valossa hyvin arveluttava.

Tästä kysymyksestä olin kevään mittaan suorassa yhteydessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa, kuten 20.4. julkaisemassani blogissa kerroin.

Kirjoitin, että viime vuosina minulla oli ollut hyvin vähän henkilökohtaista yhteydenpitoa Niinistön kanssa.

Oikeampaa oli todeta, että se oli ollut yksipuolista. Olin lähettänyt Niinistölle tärkeimpiä blogejani. Hän ei ollut niihin mitenkään reagoinut. Olin kuitenkin huomannut, että niillä oli ollut ainakin välillistä vaikutusta hänen kannanottoihinsa ja toimintaansa – suuntaan tai toiseen.

Maaliskuun 12. päivänä 2022 Sauli Niinistö yritti yllättäen soittaa minulle. Kun en vastannut, hän lähetti lyhyen viestin sähköpostitse. Soitin takaisin ja kävimme asiasta puhelinkeskustelun.

Niinistö halusi kommentoida samana päivänä julkaisemaani blogia ”Valta ja vastuu kuuluvat presidentille ja valtioneuvostolle”.

Kirjoituksessani olin arvostellut sitä prosessia, jolla Suomen Nato-jäsenyyshanketta vietiin eteenpäin:

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittelemiseksi on synnytetty prosessi, jossa eduskuntapuolueet ja eduskunta muodostaisivat yhteisen kannan, johon nojautuen tasavallan presidentti ja valtioneuvosto tekisivät myöhemmin muodollisen esityksen eduskunnalle. Lopullisen päätöksen tekisi eduskunta.”

Kirjoitin, että Euroopan unioniin liittyminen on varoittava esimerkki sitä päätöksentekoa ajatellen, joka koskee meidän mahdollista Nato-jäsenyyttämme.

Tarkoitan ensinnäkin sitä menettelyä, jota päätöksenteossa käytetään.

On toimittava perustuslain hengen ja kirjaimen mukaisesti.

Korkeimpiin valtioelimiin kuuluvien on otettava kanta esillä oleviin vaihtoehtoihin ja kannettava päätöksentekoon liittyvä vastuu. Eduskunnassa kunkin kansanedustajan on kannettava henkilökohtainen vastuunsa.

Toiseksi: päätöksenteossa tulee nojautua tosiasioihin ja siinä tulee noudattaa tiukasti Suomen kansallisia etuja. Ideologiset mieltymykset on jätettävä sivuun. Mielikuvien ei pidä antaa vaikuttaa päätöksentekoon.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt tilanteen, jossa sympatiat ja antipatiat saavat hyvin helposti yliotteen.

Omalta osaltani en voi ymmärtää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan antaisi meille perusteen luopua Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen linjalta. Meidän on viisasta säilyttää puolueettomuutemme ydin, sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen, uskottava puolustus.

Tällä tavoin me voimme harjoittaa sitä vakauspolitiikkaa, joka on ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdonmukainen linja. Tällä tavoin me voimme parhaimmin pysyttäytyä sotien ja selkkausten ulkopuolella, ja vaikuttaa suotuisasti koko Euroopan turvallisuuteen.”

x x x

Sauli Niinistö vastasi sähköpostitse, ettei tarkoitus ollut, että eduskunta ottaisi tällä selonteolla kantaa, vaan saisi selvityksen vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen kansainväliseen sopimukseen liittyminen käynnistyisi hänen mukaansa selkeällä tasavallan presidentin johtaman hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kannanotolla, etenisi eduskuntaan ja päätettäisiin sitten siellä asianmukaisessa järjestyksessä.

Huhtikuun 20. päivän blogissani kirjoitin, että näin ei ollut sen jälkeen kuitenkaan toimittu.

Ensiksikin mukaan prosessin keskiöön on otettu eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.

On muodostettu ikään kuin tasavallan presidentin johtama puolueiden puheenjohtajien ”johtoryhmä” viemään jäsenyyshanketta eteenpäin.

Puolueiden puheenjohtajilla ei voi olla ratkaisevaa roolia jäsenyyshankkeen käsittelyssä. Perustuslaki ei edes tunne puolueita. Ne mainitaan vain siinä yhteydessä, kun on kysymys ehdokkaiden asettamisesta valtiollisiin vaaleihin.”

Toiseksi tasavallan presidentin johdolla on päätetty muodostaa ”koordinaatioryhmä”, joka koostuu eduskunnan puhemiehistöstä, eduskuntapuolueiden puheenjohtajista ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista.

Koordinaatioryhmä toimii selonteon eduskuntakäsittelyn rinnalla ja pyrkii muodostamaan yhteisen kannan jäsenyyden hakemiseen. Puolueiden puheenjohtajilla on siinä ratkaiseva rooli.”

x x x

Kirjoitin, että tasavallan presidentti on aivan ilmeisesti ylittänyt mahdollista Suomen Nato-jäsenyyttä käsiteltäessä perustuslaissa määritellyt valtaoikeutensa.

Tasavallan presidentti kyllä perustuslain mukaan johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta johtamisessa on noudatettava perustuslain määräyksiä.

Perustuslain 57 § rajaa tasavallan presidentin tehtävät:

Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät.”

Perustuslain 58 § määrää, että ”tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta”.

Päätösten valmistelu ja ratkaisuehdotusten tekeminen kuuluu siis eduskunnan luottamusta nauttivan valtioneuvoston tehtäviin.

Kerroin, että olin harkinnut kantelun tekemistä oikeuskanslerille tasavallan presidentin toiminnasta.

Kantelusta kuitenkaan tuskin olisi ollut apua.

Niinpä päädyin esittämään eilen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle vakavan vetoomuksen, että hän Suomen valtionpäämiehenä huolehtisi siitä, että maamme mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa käsiteltäisiin rauhallisella aikataululla ja perustuslakia hyvin tarkkaan noudattaen.”

Tähän Niinistö ei reagoinut.

x x x

Sauli Niinistön keskustelut Joe Bidenin kanssa nostavat esiin uusia perustuslaillisia kysymyksiä.

– Olivatko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat valtioneuvoston jäsenet ennakkoon tietoisia näistä keskusteluista ja valmisteltiinko niitä heidän kanssaan?

– Millä tavoin valtioneuvoston jäsenet saivat jälkikäteen tietää käytyjen keskustelujen sisällöstä, ja mitä päätöksiä käytyjen keskustelujen perusteella yhteistoiminnassa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kesken tehtiin?

Myöhemmät tapahtumat viittaavat siihen, että tammikuun 18. päivänä käydyssä keskustelussa jollakin tavalla sovittiin, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Venäjä hyökkäsi 24. helmikuuta.

Maaliskuun 2. päivänä Suomen puoluejohtajat tasavallan presidentin johdolla sopivat sitovasti, että jäsenyyttä kiireellisellä aikataululla haetaan. Tämä myös toteutettiin.

Viime päivien tiedot viittaavat siihen, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset saattavat olla sellainen ”kelvoton yritys”, joka vahingoittaisi vakavasti molempien maiden kansallisia etuja.

Nyt uumoillaan jo, että Turkin vastustus saattaa kestää vuosikausia. Miksi Turkin suhtautumisesta ei ennen päätöksentekoa kerrottu eduskunnalle?

Jos oikein huonosti käy, saatetaan joutua selvittämään keskeisten päätöksentekijöiden poliittisen vastuun ohella myös heidän oikeudellista vastuutaan.

+9

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu