Nyt on näytön paikka, Petri Honkonen!

Keskustan Oulun puoluekokouksen lähestyessä varapuheenjohtaja Petri Honkonen irrottautui puoluejohdon rintamasta ja ryhtyi arvostelemaan sekä euroaluetta että Suomen jäsenyyttä siinä.

Uuden Suomen haastattelussa Honkonen sanoi: ”Olen jopa miettinyt, kun Italia on niin kiikun kaakun, että voisiko olla parempi, että uhrattaisiin euro ja pelastettaisiin EU.”  Hän arvioi, että ”Suomi pärjäisi paremmin ilman euroa”. (Uusi Suomi/15.5.2020/Petri Honkonen)

Puoluekokouksessa puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi, että ”eurosta luopumisen ja liittovaltion välissä on keskustalainen tie”.

Honkonen jakoi Kulmunin käsityksen. Hän pahoitteli sitä, että poliitikko leimataan eurokriittiseksi, jos hän sanoo, että eurossa on ongelmia. ”Minä olen Bryssel-kriittinen, koska Bryssel vie EU:ta väärään suuntaan.” (Demokraatti/5.9.2020/Petri Honkonen)

Ilokseni huomasin, että Keskustan eduskuntaryhmä on valinnut Honkosen perustuslakivaliokunnan jäseneksi. Puolueen varapuheenjohtajana hän kantaa ensisijaisen poliittisen vastuun valiokuntaryhmän toiminnasta.

Petri Honkosen tulee nyt osoittaa kykynsä kantaa vastuuta. EU:n elvytysväline ja Suomen liittyminen siihen on käsiteltävä Suomen perustuslain edellyttämällä tavalla.

x  x  x

On selvää, että elvytysvälineen hyväksymiseen ja toteuttamiseen tarvitaan eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä (Suomen perustuslaki 94 § ja 95 §). Tämän lisäksi tarvitaan neuvoa-antava kansanäänestys. Saattaa olla, että joltakin osin päätöksenteossa on noudatettava jopa perustuslain säätämisen järjestystä.

Kansanäänestyksen välttämättömyyttä korostavat monet syyt.

Elpymisväline on ensiksikin EU:n perussopimuksen vastainen ja Suomen liittyminen siihen rikkoo omaa perustuslakiamme.

Toiseksi: elpymisväline muuttaa unionin perusluonnetta jopa enemmän kuin euron käyttöönotto, kuten mm. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on todennut.

Kolmas syy on se, että Suomi vietiin euroalueeseen perustuslakia rikkoen ilman kansanäänestystä.

Monet keskeiset poliitikot – Juha Sipilä heidän joukossaan – ovat lisäksi katsoneet, että yhteiseen velkaan siirtyminen edellyttää kansanäänestyksen toteuttamista. (”Juha Sipilä: yhteisestä velasta pitää järjestää kansanäänestys”.)

Monet vastustavat kansanäänestyksen järjestämistä sillä perusteella, että kansan enemmistö saattaisi vastustaa elpymisvälineen hyväksymistä. Sitä pidetään toisaalta mahdottomana, että Suomi sen ”kaataisi”. Jotkut ajattelevat, että joutuisimme maksamaan kovan hinnan, jos ottaisimme vastuun tämän koko Euroopalle tärkeän ratkaisun estämisestä.

Tätä ajatusta on mahdotonta ymmärtää.

Ei elpymisväline tietenkään kaatuisi siihen, että yksi pieni jäsenmaa jättäytyisi siitä sivuun. Välineen pelastamiseksi keksittäisiin varmaankin jokin ”luova” ratkaisu.

Ja kuinka oikeusvaltioperiaatetta korostavat EU:n instituutiot ja jäsenmaat ryhtyisivät rankaisemaan maata, joka perustuslakinsa mukaisesti ja kansanäänestyksen kautta päättäisi jättäytyä elpymisvälineen ulkopuolelle?

x  x  x

Olen vuodesta 2016 lähtien pohtinut, mitä tapahtuisi, jos eduskunta ei hyväksyisi enää yhtään askelta kohti ylikansallista liittovaltiota. (”Entä jos eduskunta tekisi tenän” 9.6. 2016).

Palasin asiaan 20.5.2020 julkaisemassani blogissa:

”Edelleenkään kukaan ei ole osannut vastata kysymykseen, mitä tapahtuisi, jos eduskunta tekisi tenän.

Erotettaisiinko Suomi EU:sta tai euroalueesta? Tuskin.

Johtaisiko tämä siihen, että euroalue ja EU alkaisivat sisäisesti eriytyä? Tämä voisi olla mahdollista ja olisi järkevää.

Johtaisiko tämä siihen, että euroalue kokonaan tai osittain hajoaisi? Tämäkin voisi olla mahdollista ja olisi järkevää.

Kokonaan hajoaminen tarkoittaisi sitä, että kaikilla euroalueen mailla olisi euron rinnalla käytössään kansalliset valuutat. Tätä ehdotin Euroopan parlamentissa, kun siellä vuonna 1995 käsiteltiin euron käyttöönottoa.

Osittainen hajoaminen tarkoittaisi sitä, että osa jäsenmaista eroaisi euroalueesta ja ottaisi euron rinnalla käyttöön kansallisen valuutan. Suomi olisi eroavien joukossa.

Näihin kysymyksiin saamme vastauksen sen jälkeen, kun eduskunta tekee tenän ja hylkää esillä olevat ehdotukset yhteisvastuun lisäämisestä EU:ssa ja euroalueella. Suomi joka tapauksessa pelastuisi.”

Näin kävisi siinäkin tapauksessa, että tenän tekisi kansanäänestyksessä Suomen kansa.

x  x  x

Julkisessa keskustelussa annetaan usein se virheellinen kuva, että Eurooppa-neuvoston hyväksymä sopimus sitoo eduskuntaa ja että ainakin hallituspuolueiden edustajien tulee sitä sellaisenaan kannattaa. Näin ei tietenkään ole. Kussakin jäsenmaassa on oman perustuslain määräämä menettely, jolla siihen otetaan kantaa.

Suomessakin sopimusta käsitellään eduskunnan eri valiokunnissa. Tärkein on eduskunnan lausunto säätämisjärjestyksestä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee tehdä oma ratkaisunsa itsenäisesti ja Suomen perustuslakia tiukasti noudattaen. On toteutettava myös neuvoa-antava kansanäänestys.

Petri Honkoselle tämän pitäisi olla helppoa.

Jos kansanäänestys johtaisi siihen, että Suomi ei lähtisi mukaan elvytysvälineeseen, se toteutuisi todennäköisesti ilman meitäkin.

Ajan oloon tuloksena saattaisi olla Honkosen toivoma euron ”uhraaminen” ja EU:n pelastuminen. Suomi joka tapauksessa pelastuisi.

Petri Honkosella on nyt näytön paikka. Tarjolla on nousu valtiomiessarjaan.

Yllä mainittujen blogien lisäksi olen käsitellyt viime kuukausina elpymisvälinettä sekä talouden että perustuslain näkökulmasta monessa muussakin kirjoituksessa. Ne ovat kaikki luettavissa kotisivuni blogiarkistosta.

paavovayrynen

Valtiotieteen tohtori <a href="http://www.paavovayrynen.fi" title="www.paavovayrynen.fi">www.paavovayrynen.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu