Perustuslakivaliokunnan asemaa on vahvistettava
EU:n elvytysvälineen käsittelystä on syntynyt perustuslaillinen ristiriita eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja valtioneuvoston välille. Tämä on johtanut useisiin oikeuskanslerille tehtyihin kanteluihin.
Pääministeri ja Eurooppa-ministeri ovat perustuslakivaliokunnan antaman nimenomaisen ohjeen vastaisesti neuvotelleet ja sopineet elvytysvälineestä.
Käydyssä keskustelussa valtioneuvoston jäsenten menettelyä on puolusteltu sillä, että suuri valiokunta oli sen hyväksynyt. Tällä ei kuitenkaan ole oikeudellista merkitystä.
Prosessi jatkuu syksyllä, kun perustuslakivaliokunta ottaa kantaa siihen menettelyyn, jolla elvytysvälineeseen liittyvät päätökset on eduskunnassa tehtävä.
x x x
Perustuslakivaliokunnan asemaa on syytä selkiyttää ja vahvistaa.
Avainasemassa on valiokunta itse.
Valiokunnan tulee pysyä kannallaan. Elvytysväline muuttaa euroalueen ja koko unionin luonnetta ratkaisevalla tavalla. Se rikkoo EU:n perussopimusta, ja sen hyväksyminen olisi ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.
Perustuslakivaliokunnan elvytysvälineestä antama lausunto osoittaa, että sen hyväksymiseen liittyvät päätökset on tehtävä perustuslain säätämisen järjestyksessä.
Kiireellisessä käsittelyssä tarvittaisiin eduskunnan 5/6 enemmistö. Tämän vaihtoehtona kysymykseen voisi tulla sama menettely kuin unioniin liityttäessä: neuvoa-antava kansanäänestys ja 2/3 eduskuntaenemmistö.
x x x
Vastaisen varalle on harkittava perustuslain muuttamista siten, että perustuslakivaliokunnan asemaa sen ylimpänä tulkitsijana selkiytetään ja vahvistetaan.
Perustuslakia tulkitessaan perustuslakivaliokunnan tulisi toimia tuomioistuimen tapaan. Tällä korvattaisiin sitä puutetta, että Suomesta puuttuu perustuslakituomioistuin. Valiokunta sekä antaisi sitovia ennakkoratkaisuja että suorittaisi jälkikäteisvalvontaa.
Näiden tehtävien suorittamista varten valiokunnan jäsenten tulisi vannoa tuomarinvala samaan tapaan kuin valtioneuvoston jäsenet joutuvat tekemään. Tämä tukisi valiokunnan jäsenten itsenäistä oikeudellista harkintaa poliittisia paineita vastaan.
Kokemustemme valossa tarve tähän on ilmeinen, kuten 12.4. julkaisemani blogi Perustuslaki Suomen turvaksi osoittaa.
Toivon, että tarvetta ja mahdollisuuksia tällaisen uudistuksen toteuttamiseen ennakkoluulottomasti pohdittaisiin.
Mainitsemasi kantelut ovat nousseet valtiollisiin uutisiin Venäjällä ja Valko-Venäjällä ja Viron venäjänkielisessä mediassa. Lännessä on ollut hiljaisempaa ainakin vielä.
https://ria.ru/20200723/1574786718.html
https://telegraf.by/world-news/na-premera-finlyandii-pozhalovalis-13-chelovek-posle-sammita-es/
https://expert.ru/2020/07/23/na-premera-finlyandii-postupili-zhalobyi-posle-sammita-es/
https://korrespondent.net/world/4255426-na-premera-fynliandyy-pozhalovalys-13-chelovek-posle-sammyta-es
https://stolitsa.ee/evropa/premer-ministra-finlyandii-obvinili-v-narushenii-konstitucii
Ilmoita asiaton viesti
Pitää olla tarkkana!
2/3 enemmistö eduskunnassa ja neuvoa-antava kansanäänestys ei ole sääntöjen mukainen perustuslain säätämisjärjestys, vaan jos perustuslain muutosta ei julisteta kiireelliseksi, se on äänestettävä lepäämään yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja seuraavan eduskunnan on se hyväksyttävä 2/3 ääntenenemmistöllä.
Perustuslain 94 § ja 95 § tuntevat erillisen vaikeutetun säätämisjärjestyksen kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi tai irtisanomiseksi, jolloin riittää 2/3 ääntenenemmistö lepäämään jättämättä. Nyt puhutaan tilanteesta riippuen syksyä ajatellen joko tästä tai tavallisen lain säätämisjärjestyksestä. Eroaminen EU:sta vaatisi sen sijaan täyden perustuslain säätämisjärjestyksen, koska EU-jäsenyys on erikseen perustuslakiin kirjattu. Eroaminen euroalueesta vaatisi todennäköisesti perustuslain säätämijärjestystä myös, lievimmilläänkin tarvittaisiin 2/3 enemmistö.
On sen sijaan itsestään selvää, että Sanna Marinin hallitus ei ala sotkea tämän asian käsittelyä kansanäänestyksellä missään skenaariossa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi olla tarkkana ja lukea blogi, ennen kuin ryhtyy kommentoimaan.
Sanna Marinin hallitus ei tietenkään esitä perustuslainsäätämismenettelyä. Se ei ehdota myöskään vuonna 1994 EU-jäsenyyssopimuksen voimaansaattamisen yhteydessä käytettyä, jossa sopimus voitiin vahvistaa kiireellisenä 2/3 enemmistöllä, kun se oli sitä ennen hyväksytty neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
Säätämisjärjestys on perustuslakivaliokunnan käsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan vielä lyhyesti.
Vuonna 1994 toimeenpantu kansanäänestys ei perustunut perustuslakiin. Jäsenyyspäätös tehtiin perustuslaista poiketen kiireellisenä 2/3 enemmistöllä. Kansanäänestyksellä pyrittiin lisäämään tällä tavoin tehdyn jäsenyyspäätöksen legitimiteettiä.
Kansanäänestyksen toteuttamisella olisi nykyisessä tilanteessa samankaltainen merkitys.
Kirjoitukseni ei käsitellyt eroamista EU:sta tai euroalueesta.
EU:sta eroamiseen riittäisi 2/3 enemmistö. Perustuslain säätämisen järjestystä ei tarvittaisi.
Euroalueeseen liityttiin vain tiedonannolla, vaikka silloin voimassa olleen perustuslain mukaan Suomen rahayksikkö oli markka. Euroalueesta voidaan myös erota tiedonannolla, jonka hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa äänten yksinkertainen enemmistö.
Kehotan lukemaan 12.4. julkaisemani blogin ”Perustuslaki Suomen turvaksi”, johon on linkki tämänpäiväisessä kirjoituksessani.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on asiat.
Ilmoita asiaton viesti
Ajaako kirjoittaja Venäjän agendaa… lukekaapa rivien välistä… ei voi tietää…
Ilmoita asiaton viesti
Teidän kannattaisi suorapuheisena pitää esillä ja vaatia vastauksia, aikooko hallitus ja Marin ajaa näitä kahta keinoa tulevien tukipakettien estämiseen (samalla Suomi pääsisi osalliseksi Vesa Vihriälän esittämästä EKP:n anteeksiannosta = balsamia haavoihin 75 miljardia euroa!):
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/milla-estetaan-seuraava-tukipaketti-5-vuoden-sisalla-ei-italia-viela-ole-selvilla-vesilla-clear-sailing/
Ilmoita asiaton viesti
Vuoteen 2011 asti saattoi EU:sta eroamiseksi riittää 2/3 enemmistö lepäämään jättämättä, mutta siitä asti enää ei, koska perustuslaki muuttui niin, että EU:n jäsenyys kirjattiin siihen perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ymmärrän toki itsekin, että tämä muutos tehtiin suojaamaan Suomen unionijäsenyyttä epävarmuuksilta, koska kyseisenä aikana käsiteltiin eduskunnassa vilkkaaseen tahtiin useita EU-tukipaketteja, jotka herättivät valtavasti kritiikkiä.
Ilmoita asiaton viesti