Sixten Korkman johtaa taas harhaan

Uusi Suomi otsikoi viime torstaina julkaisemansa uutisjutun: ”Arvostettu ekonomisti löi luvut tiskiin – Laskelma: Suomen EU-hyöty onkin 13 miljardia €/v.”

Jutun mukaan kysymys on siitä rahallisesta hyödystä, jota Suomi saa EU:n sisämarkkinoiden olemassaolosta – sitä väitetään kertyvän yli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kansalaiset olivat saaneet lähettää etukäteen kysymyksiä, joista yksi koski sitä, miksi Suomi maksaa EU:lle niin paljon jäsenmaksuja ja on EU:n nettomaksaja. Kysymyksessä nousi esille myös se, että Suomi maksaa enemmän jäsenmaksuja kuin etelänaapuri Viro.

Korkman vastasi:

”Se, että katsotaan pelkästään tätä jäsenmaksuosuutta ja verrataan, että miksi Viro ei maksa yhtä paljon. Yksi vastaus on se, että Viro on kuitenkin vielä aika paljon köyhempi maa. Ja meitä enemmän maksavat kuitenkin Ruotsi, Saksa, Itävalta, Hollanti ja jotkut muut”.

Hän jatkoi:

”Mutta sitten toinen vastaus on, että kun tässä tehtiin tutkimuslaitosten vertailua, että mitä kukin meistä nyt hyötyy esimerkiksi sisämarkkinoista ja monista muista asioista, niin Suomen osalta laskelma osoitti, että Suomen hyöty vuotta kohti oli 13 miljardia euroa eli yli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, kun jäsenmaksu on prosentin luokkaa”.

x  x  x

Sixten Korkman johtaa harhaan siinä, että hän laskee sisämarkkinoiden tuoman hyödyn EU-jäsenyyden ansioksi, vaikka olisimme saaneet sen myös Euroopan talousalueen (ETA) jäsenenä. Tällöin olisimme välttyneet maksamasta EU:n jäsenmaksuja.

Toinen harhautus on se, että Korkman ei ota mukaan niitä tappioita, joita Suomelle on aiheutunut EU-jäsenyyttä seuranneesta Suomen liittymisestä euroalueeseen.

Vertailu Ruotsiin osoittaa, että kansantaloutemme menetty vuosikymmen johti raskaisiin menetyksiin. Kymmenen vuoden kuluessa tästä kertyi mittava kumulatiivinen menetys. Sen lopulla kansantaloutemme oli noin 20 prosenttia pienempi kuin se olisi euroalueen ulkopuolella voinut olla. Loppuvaiheessa vuositason menetys oli siis noin 40 miljardin euron suuruinen.

Sixten Korkmanilla on suuri mieskohtainen vastuu siitä, että Suomi vietiin Euroopan unioniin ja sen jälkeen euroalueeseen. Vastuu ulottuu myös 1980-luvun lopulla toteutettun ”vahvan markan” politiikan aiheuttamiin menetyksiin.

Sen Korkman on julkisuudessa myöntänyt, että euroalueeseen liittyminen oli paha virhe.(22.10.2015 Iltalehti/uutiset).

Muistutin näistä vastuista viime keväänä, kun Korkman alkoi markkinoida ajatusta lähes rajattomasta valtion velkaantumisesta. Se on paha virhe.

(paavovayrynen.fi/24.3.2020/Älkäämme uskoko Sixten Korkmania).

Valitettavasti Korkman sai ajatuksilleen tukea toukokuussa julkistetussa Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportissa, ja sen suosituksia ryhdyttiin toteuttamaan. Kun lama syvenee ja pitkittyy, linjaa on tarkistettava.

Jäsenyydestä euroalueesta maksamme lisähintaa myös nykyisen kansainvälisen laman yhteydessä. Sen rajoittamiseksi on saatava pikaisesti aikaan tuntuvia kilpailukykyä parantavia ja työllisyyttä vahvistavia ratkaisuja.