Sortokaudesta itsenäisyyteen
Suomi liittyi Mauno Koiviston johdolla vuoden 1995 alussa Euroopan unionin jäseneksi.
Koivisto tahtoi, että sopimus saadaan aikaan hänen virkakaudellaan. Siksi neuvotteluja kiirehdittiin. Tämä heikensi neuvottelutulosta erityisesti maatalouden osalta.
Sopimus syntyi Mauno Koiviston viimeisenä virkapäivänä 1. maaliskuuta 1994.
Vain muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2001 julkaisemassaan kirjassa ”Venäjän idea”, Mauno Koivisto arvosteli voimakkaasti unionin kehitystä ja Suomen EU-politiikkaa. Lehtihaastattelussa hän sanoi, että Suomella oli ollut Venäjän yhteydessäkin enemmän itsenäisyyttä kuin Euroopan unionissa.
”Venäjän idean” ilmestymisen jälkeen on otettu pitkiä askeleita EU:n kehityksessä kohti ylikansallista liittovaltiota. Tärkein niistä on Lissabonin sopimuksen voimaan astuminen vuoden 2009 lopulla.
Jäsenvaltioiden itsenäisyyttä kaventavaan suuntaan on edetty kaiken aikaa myös sopimuksia tulkitsemalla. Viimeisin näistä askeleista oli EU:n elpymisvälineen toteuttaminen.
Viime päivien uutiset viittaavat siihen, että siitä tulee pysyvä varainsiirtojärjestelmä. Samalla EU:lle on tulossa oikeus ottaa velkaa ja periä veroja.
x x x
Mauno Koivisto osui asioiden ytimeen, kun hän vertaili Suomen itsenäisyyttä yhtäältä Euroopan unionin jäsenenä ja toisaalta Venäjän keisarikunnan yhteydessä.
Suomelle autonomian aika Venäjän keisarikunnan yhteydessä oli kokonaisuudessaan hyvin suotuisa.
Suomi kasvoi kansakunnaksi. Suomen kielen asema vahvistui, ja maamme kulttuurielämässä koettiin voimakas nousukausi. Saimme oman rahan ja keskuspankin. Kauppapoliittinen asemamme oli hyvin edullinen.
Autonomian kauden lopulla alkoi sortokausi. Siinä oli kysymys Venäjän keisarikunnassa toteutetusta yhtenäistämispolitiikasta, jonka osana Suomen erityisasema pyrittiin murtamaan.
Pahimman sortokauden hellitettyä saimme kansan vaaleilla valitseman eduskunnan. Sortokauden kokemukset ja eduskuntauudistus kasvattivat kansan tahtoa valtiolliseen itsenäisyyteen. Sille edellytykset loivat ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous.
Vuonna 1994 Suomi luopui vapaaehtoisesti suuresta osasta itsenäisyyttään, kun eduskunta päätti hyväksyä maamme liittymisen Euroopan unionin jäseneksi.
Vuoden 1994 alussa oli astunut voimaan sopimus Euroopan talousalueesta (ETA), jolla Suomi oli liittynyt EU:n sisämarkkinoihin. Tätä kautta olimme jo turvanneet tärkeimmät taloudelliset etumme.
ETA:n puitteissa olisimme säilyttänyt itsenäisen ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikkamme ja oman maatalous-, alue ja ympäristöpolitiikkamme. Olisimme säilyttäneet oikeuden päättää omista asioistamme, emmekä olisi joutuneet alistumaan ylikansalliseen päätöksentekoon.
Jos Suomi ei olisi liittynyt unioniin, ei olisi Ruotsikaan. Tällöin olisimme voineet muodostaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ETA:n puitteisiin ”Pohjolan Yhteisön”.
Nyt elämme EU:n sortokautta.
Olemme kyllä muodollisesti mukana päättämässä yhteisistä asioista, mutta vaikutusvaltamme on mitätön. Yhä useammin joudumme alistumaan enemmistön tahtoon.
Olemme äärimmäisen vaikeassa tilanteessa.
Olemme maksaneet jäsenyydestä kovan taloudellisen hinnan, joka näyttää vain kasvavan. Sitä ei pidä verrata sisämarkkinoiden antamiin etuihin, kun olimme liittymisestä päätettäessä jo päässeet niille mukaan.
Nyt vahingot uhkaavat kasvaa uusiin mittoihin, kun unioni pyrkii puuttumaan yhä enemmän jopa meidän oikeuteemme päättää metsiemme käytöstä.
Vaikutusvaltamme uhkaa lisäksi edelleen kaventua sekä yhteisistä että omista asioistamme päätettäessä.
Kuinka voimme vapautua tästä sortokaudesta?
EU:sta on hyvin vaikea erota ja palata osaksi Euroopan talousaluetta. Eurostakin irrottautuminen on hankalaa.
Tästä kaikesta pitäisi keskustella Euroopan tulevaisuuskonferenssissa, joka aloitti työnsä 19. kesäkuuta. Julkisuuden kautta siitä ei ole ollut saatavissa muuta tietoa kuin se, että kolme siihen kuuluvista neljästä Suomen kansanedustajasta myöhästyi lennolta Frankfurtin kautta Strasbourgiin.
Perusratkaisu on EU:n uudistaminen siten, että jäsenmaiden erilaisuus otetaan nykyistä paremmin huomioon. On voitava ottaa askeleita myös takaisinpäin, kuten erota euroalueesta ja palata kansalliseen alue-, maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan.
x x x
Omia evästyksiäni annoin jo 29.5. kirjoittamassani blogissa. Lisää niitä on kuultavissa Polaris-TV:n julkaisemassa haastattelussa ”Sortokaudesta itsenäisyyteen”. Vastaan siinä Pohjantähti-keskuksen johtajan Susanna Junttilan kysymyksiin EU:n tulevaisuudesta.
Halutessanne voitte tulla Polaris-TV:n tilaajiksi. Se ei maksa teille mitään. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee.
On hyvä, että Bryssel panee metsänomistajat kuriin, Helsinki ei ole siihen kyennyt. Meitä, jotka emme metsiä omista, eivät avohakkuut ja puupellot juurikaan ilahduta.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko jossain metsässä nähnyt puutonta aukkoa yli kymmenen vuotta avohakkuun jälkeen? Minä en ole.
Mitä puupeltoihin tulee, useimmat ohikulkijat tuskin tajuavat sitä kaksi kertaa harvennettua kuusikkoa entiseksi pelloksi. Siis sitä, josta puin viimeisen ohrasadon v. 1969.
Ilmoita asiaton viesti
Omakin läppäni on ollut, että Suomesta eu saa soman luonnonsuojelualueen koska ei täällä ketään edes asu ja joissain se reservaatti pitää olla jolla oikeuttaa omat toimensa ja tekemättömyytensä (isot eu – maat nyt vaikka sen että hakkasivat ikimetsänsä sileäksi jo ajat sitten). Tämä läppä on päivä päivältä vähemmän läppä ja enemmän todellisuutta. Eikä edes tämä mitään jos eu kompensoisi meitä reservaatissa asujia mutta ei. Onko tarkoitus lopulta päästä meistäkin eroon kun kenelläkään ei ole Suomessa varaa asua?
Ilmoita asiaton viesti
Olet Paavo pitänyt järjen ääntä hengissä Suomessa. Valitettavasti se on ollut vain helmiä sioille näin kuvaannollisesti sanottuna. En halua loukata sikoja ja niiden älyä.
Ilmoita asiaton viesti
Härski EU:n suunnitelma on tehdä Suomesta tuulivoimaloiden sijoituspaikka, tuulisähkö siirrettäisiin täältä Suomen halkaisevalla ”metsälinjalla” Eurooppaan. Haitat ja metsien hävitys jää Suomeen, esim. nyt tuulisähkö on nollassa, ei tuule. Tuulisähkön säätö jää muiden sähköntuottajien tehtäväksi, tuulivoima ottaa vastaan vaan valtion tukirahat puhtaana käteen, mankala periaate takaa sen.. – Mankala on KHO:n päätöksillä vuosina 1963 ja 1968 hyväksytty sen aikaiseen sähköntuotannon kehittämiseen hyväksi avuksi. – Tuulisähkölle sitä ei ole tarkoitettu, syöttötariffi tuottaa jo enemmän rahaa kuin mitä liikevaihto on ja mankala hyväksyy rahat puhtaana käteen.
Suomessa tuulivoima on maailman tuetuin sähköntuotantomuoto ilman omaa vastuuta. Tuulivoimallakin pitäisi tuotantovastuu olla noin 90 % luokkaa, yhtäläinen muiden sähköntuotantomuotojen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella kävi hyvä tuuri autonomian aikana. Ylistämämme keisari Aleksanteri II ei ollut lainkaan niin empaattinen hallitsemiaan vasallivaltioita kohtaan kuin Suomessa ajateltiin. Hänellä oli Puolassa kädet verissä ja halusi vain varmistaa Suomen suunnan stablilisuuden.
Heti aluksi perustettiin kyllä Porvoon valtiopäivät, mutta Aleksanteri I ei kutsunut niitä koolle enää uudestaan .
Suomalaiset nuorukaiset joutuivat sotimaan Krimin sodassa niin Suomessa kuin Turkissa asti.
Sortokauden aikana pyrittiin Suomi venäläistämään määräämällä venäjä viralliseksi kieleksi. Autonomian lakkauttaminen oli selkeämpää kuin tämän päivän Hongkongissa.
Vertaaminen EU-jäsenyyteen on populistista vääristynyttä tarkoitushakuisuutta. Täällä ei ole kenraalikuvernööriä murhattavaksi eikä lehdistösensuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Mauno Koivisto ei ollut populisti, kun hän vertasi Suomen itsenäisyyttä Venäjän yhteydessä meidän jäsenyyteemme Euroopan unionissa.
Autonomian ajan valtiolliseen elämään on mahdollista tutustua Pohjanrannan edellisten isäntien henkilöhistorian kautta.
Tsaari Aleksanteri II oli varovainen, kun hän yli 50 vuoden tauon jälkeen kutsui koolle valtiopäivät vuonna 1863. Puolassa kapinoitiin ja Venäjällä oli levotonta. Siksi hän määräsi 48 säätyjen valitsemaa edustajaa valmistelemaan valtiopäiviä. Talomme silloinen isäntä Eerikki Niemelä oli heidän joukossaan ainoa pohjoissuomalainen talonpoika.
Tämä parlamentaarinen toimielin aloitti työnsä tammikuussa 1862 ja sai nimekseen ”Tammikuun valiokunta”.
Säätyjen edustajat kokoontuivat yhdessä Tästä syystä sitä on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi yksikamariseksi eduskunnaksi. Tätä ei muistettu, kun vuonna 2006 vietettiin eduskuntauudistuksen 100-vuotisjuhlaa.
Eerikin poika Matti Niemelä valittiin kolme kertaa valtiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana. Sittemmin hänestä tuli Kemin kaupungin pormestari.
Näiden kahden valtiomiehen toiminnasta voi saada tietoa kuuntelemalla kotisivultani äänikirjan ”Pohjanranta” (https://soundcloud.com/user-44459804/sets/pohjanranta-2005). Teoksen voi hankkia Pohjanrannan verkkokaupasta (pohjanranta.com).
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asiallista tietoa sisältäneestä vastauksesta. Sinänsä se ei kuitenkaan juuri muuta kantaani.
Ilmoita asiaton viesti
Koska kulttuuri tuo merkitystä elämään auttamalla ymmärtämään mistä tulemme, keitä olemme ja minne menemme, suomenkielinen löytäisi etsimänsä vastauksen olevaisen kätkeytymättömyyden (Heidegger) arvoitukseen Etelä-Euroopan sotien jälkeisen ajattelun kehityksestä siellä ymmärretyn jättää Jumalan lahjoitukset kiinteään maaomaisuuteen omaan rauhaansa ja niiden himoitsemisen sijaan rohkaista yksilöitä arvostamaan omia juuriaan, ml. oma kieli, varsinkin kun huomattiin ns. vieraitten kielten olevan opittavissa. Lopetettiin kielen käyttö ylempien nuoleskeluun.
Moni kokee vaikeuksia uudistaa ajatteluaan nähtyään joskus menneessä ajassa kuvan tietystä henkilöstä julkisessa paikassa. Sitä kai voisi sanoa Mauno syndroomaksi, onhan Koivistolla/Kekkosella tietylle poliitikkopolvelle pyhimyksen asema.
Ilmoita asiaton viesti