Sortokaudesta itsenäisyyteen

Suomi liittyi Mauno Koiviston johdolla vuoden 1995 alussa Euroopan unionin jäseneksi.

Koivisto tahtoi, että sopimus saadaan aikaan hänen virkakaudellaan. Siksi neuvotteluja kiirehdittiin. Tämä heikensi neuvottelutulosta erityisesti maatalouden osalta.

Sopimus syntyi Mauno Koiviston viimeisenä virkapäivänä 1. maaliskuuta 1994.

Vain muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2001 julkaisemassaan kirjassa ”Venäjän idea”, Mauno Koivisto arvosteli voimakkaasti unionin kehitystä ja Suomen EU-politiikkaa. Lehtihaastattelussa hän sanoi, että Suomella oli ollut Venäjän yhteydessäkin enemmän itsenäisyyttä kuin Euroopan unionissa.

”Venäjän idean” ilmestymisen jälkeen on otettu pitkiä askeleita EU:n kehityksessä kohti ylikansallista liittovaltiota. Tärkein niistä on Lissabonin sopimuksen voimaan astuminen vuoden 2009 lopulla.

Jäsenvaltioiden itsenäisyyttä kaventavaan suuntaan on edetty kaiken aikaa myös sopimuksia tulkitsemalla. Viimeisin näistä askeleista oli EU:n elpymisvälineen toteuttaminen.

Viime päivien uutiset viittaavat siihen, että siitä tulee pysyvä varainsiirtojärjestelmä. Samalla EU:lle on tulossa oikeus ottaa velkaa ja periä veroja.

x  x  x

Mauno Koivisto osui asioiden ytimeen, kun hän vertaili Suomen itsenäisyyttä yhtäältä Euroopan unionin jäsenenä ja toisaalta Venäjän keisarikunnan yhteydessä.

Suomelle autonomian aika Venäjän keisarikunnan yhteydessä oli kokonaisuudessaan hyvin suotuisa.

Suomi kasvoi kansakunnaksi. Suomen kielen asema vahvistui, ja maamme kulttuurielämässä koettiin voimakas nousukausi. Saimme oman rahan ja keskuspankin. Kauppapoliittinen asemamme oli hyvin edullinen.

Autonomian kauden lopulla alkoi sortokausi. Siinä oli kysymys Venäjän keisarikunnassa toteutetusta yhtenäistämispolitiikasta, jonka osana Suomen erityisasema pyrittiin murtamaan.

Pahimman sortokauden hellitettyä saimme kansan vaaleilla valitseman eduskunnan. Sortokauden kokemukset ja eduskuntauudistus kasvattivat kansan tahtoa valtiolliseen itsenäisyyteen. Sille edellytykset loivat ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous.

Vuonna 1994 Suomi luopui vapaaehtoisesti suuresta osasta itsenäisyyttään, kun eduskunta päätti hyväksyä maamme liittymisen Euroopan unionin jäseneksi.

Vuoden 1994 alussa oli astunut voimaan sopimus Euroopan talousalueesta (ETA), jolla Suomi oli liittynyt EU:n sisämarkkinoihin. Tätä kautta olimme jo turvanneet tärkeimmät taloudelliset etumme.

ETA:n puitteissa olisimme säilyttänyt itsenäisen ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikkamme ja oman maatalous-, alue ja ympäristöpolitiikkamme. Olisimme säilyttäneet oikeuden päättää omista asioistamme, emmekä olisi joutuneet alistumaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Jos Suomi ei olisi liittynyt unioniin, ei olisi Ruotsikaan. Tällöin olisimme voineet muodostaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ETA:n puitteisiin ”Pohjolan Yhteisön”.

Nyt elämme EU:n sortokautta.

Olemme kyllä muodollisesti mukana päättämässä yhteisistä asioista, mutta vaikutusvaltamme on mitätön. Yhä useammin joudumme alistumaan enemmistön tahtoon.

Olemme äärimmäisen vaikeassa tilanteessa.

Olemme maksaneet jäsenyydestä kovan taloudellisen hinnan, joka näyttää vain kasvavan. Sitä ei pidä verrata sisämarkkinoiden antamiin etuihin, kun olimme liittymisestä päätettäessä jo päässeet niille mukaan.

Nyt vahingot uhkaavat kasvaa uusiin mittoihin, kun unioni pyrkii puuttumaan yhä enemmän jopa meidän oikeuteemme päättää metsiemme käytöstä.

Vaikutusvaltamme uhkaa lisäksi edelleen kaventua sekä yhteisistä että omista asioistamme päätettäessä.

Kuinka voimme vapautua tästä sortokaudesta?

EU:sta on hyvin vaikea erota ja palata osaksi Euroopan talousaluetta. Eurostakin irrottautuminen on hankalaa.

Tästä kaikesta pitäisi keskustella Euroopan tulevaisuuskonferenssissa, joka aloitti työnsä 19. kesäkuuta. Julkisuuden kautta siitä ei ole ollut saatavissa muuta tietoa kuin se, että kolme siihen kuuluvista neljästä Suomen kansanedustajasta myöhästyi lennolta Frankfurtin kautta Strasbourgiin.

Perusratkaisu on EU:n uudistaminen siten, että jäsenmaiden erilaisuus otetaan nykyistä paremmin huomioon. On voitava ottaa askeleita myös takaisinpäin, kuten erota euroalueesta ja palata kansalliseen alue-, maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan.

x  x  x

Omia evästyksiäni annoin jo 29.5. kirjoittamassani blogissa. Lisää niitä on kuultavissa Polaris-TV:n julkaisemassa haastattelussa ”Sortokaudesta itsenäisyyteen”. Vastaan siinä Pohjantähti-keskuksen johtajan Susanna Junttilan kysymyksiin EU:n tulevaisuudesta.

Halutessanne voitte tulla Polaris-TV:n tilaajiksi. Se ei maksa teille mitään. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee.

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu