Suomen kansan enemmistö tukee itsenäisyyden puolustamista
Helsingin Sanomat julkaisi eilen tuloksia mielipidetutkimuksesta, jonka mukaan 66 prosenttia suomalaisista ei halua siirtää nykyistä enemmän toimivaltaa Euroopan unionille. Vain pieni vähemmistö kannatti sitä, että ”nykyistä useammista asioista pitäisi päättää Euroopan eikä Suomen tasolla”.
Ilmeisesti enemmistö olisi vastannut kannattavansa päätösvallan siirtämistä takaisin kansalliselle tasolle, jos tätäkin olisi kysytty.
Päätöksenteon palauttaminen on vaikeaa. Siksi olisi aluksi pysäytettävä päätösvallan siirtäminen EU:lle. Sen jälkeen olisi aloitettava sen osittainen palauttaminen kansalliselle tasolle.
x x x
Viimeisen blogini otsikoin On itsenäistymistaistelun aika. Virikkeen siihen sain professori Vilho Harlen Pohjantähti-keskuksen seminaarissa pitämästä puheenvuorosta, jossa hän arvioi, että Suomen osallistuminen EU:n elpymispakettiin johtaa itsenäisyytemme lopulliseen tai ainakin pitkäaikaiseen menettämiseen.
Kirjoitin, ettei itsenäisyyden menettämiseen pidä suostua, vaan on aloitettava itsenäistymistaistelu, jolla ryhdymme sitä palauttamaan.
Aikaisemminkin olen käyttänyt sotaisaa retoriikkaa, kun olen kirjoittanut Suomen itsenäisyyden puolustamisesta.
Teoksessani Itsenäisen Suomen puolesta rinnastin EU-jäsenyydestä käydyn kamppailun talvisotaan ja euroaluejäsenyydestä käydyn jatkosotaan. Niiden jälkeen alkoivat ”vaaran vuodet”, jolloin olimme vaarassa menettää itsenäisyyttämme, kun Suomea vietiin osaksi ylikansallista EU-liittovaltiota.
Puolustan kovaa kielenkäyttöäni sillä, että EU:n kehittyminen ylikansalliseksi liittovaltioksi on tuhoamassa Suomen itsenäisyyden, jonka puolustaminen on ollut minulle suoranainen elämäntehtävä.
x x x
EU:n elpymispaketin hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmi, että se ajettiin läpi valheellisin perustein.
Kansalle ja kansan edustajille vakuutettiin, että elvytysväline oli ainutkertainen. Sanottiin, että se ei johda pysyvään velanottoon eikä unionille tule oikeutta ryhtyä verottamaan jäsenmaiden kansalaisia ja yrityksiä.
Varoituksen sanoja ei kuunneltu. Niitä oli tarjolla mm. Polaris-TV:n videolla Suomen ei tule osallistua EU:n elpymispakettiin.
Suurimpien jäsenmaiden edustajien viimeaikaiset lausunnot osoittavat, että yhteisen velan ottamisesta ja käyttämisestä on tulossa pysyvä järjestelmä.
Jo EU:n ilmastopaketissa yhteisiä veroja aiotaan käyttää uuden yhteisen sosiaalirahaston rahoittamiseen. Sen avulla unioni ryhtyisi toteuttamaan yhteistä sosiaalipolitiikkaa, jonka pitäisi yksiselitteisesti kuulua jäsenmaiden yksinomaiseen toimivaltaan.
Askeleet Suomen itsenäisyyden murentamiseksi olivat ennustettavissa silloin, kun Suomi vuoden 1994 lopulla päätti liittyä Euroopan unionin jäseneksi. Tästä totisesti kansan edustajia varoitettiin, kuten olen teoksessani Itsenäisen Suomen puolesta seikkaperäisesti kertonut.
x x x
Kun EU-jäsenyyden ja euroalueeseen liittymisen kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat tulleet esille, jäsenyyttä ajaneet ja kannattaneet ovat puolustautuneet sillä, että olemme hyötyneet sisämarkkinoista.
He pyrkivät unohtamaan sen, että Suomi oli vuoden 1994 alussa jo liittynyt osaksi Euroopan talousaluetta (ETA) ja päässyt sitä kautta hyötymään EU:n sisämarkkinoiden tarjoamista eduista.
Tämä huomioon ottaen Suomen jäsenyys EU:ssa ja sen seurauksena euroalueessa on aiheuttanut meille mittavat kansantaloudelliset tappiot. Samalla olemme menettäneet suuren osan itsenäisyydestämme.
Harvat jäsenyyden ajajat ovat joutuneet teoistaan poliittiseen vastuuseen. Sen sijaan heitä on virkanimityksin, arvonimin ja kunniamerkein runsaskätisesti palkittu ja palkitaan.
Valtamedia heitä on suojellut ja tukenut, kun sekin osallistui aktiivisesti toimintaan, jolla jäsenyyttä valheellisin perustein ajettiin.
Tätä palvelee myös HS:n mielipidemittauksen uutisointi. Sen mukaan ”suomalaisten enemmistö äänestäisi edelleen Suomen EU-jäsenyyden puolesta”.
Kansan enemmistö ei aikanaan äänestänyt liittymisestä nykyisenkaltaiseen unioniin, eikä sellaiseen, joksi se on kehittymässä. Tällä tiellä ei kansan enemmistö halua tutkimuksen mukaan jatkaa.
x x x
EU:n yhteinen ilmastopolitiikka ja metsästrategia ovat murheellinen osoitus siitä, mihin EU:n kehittyminen liittovaltioksi on johtamassa. Kysymys on sekä politiikan sisällöstä, että sen vaikutuksesta jäsenmaiden asemaan ja kansallisiin etuihin.
EU:n yhteinen ilmastopolitiikka ja metsästrategia eivät sovellu Suomen oloihin. Ne johtavat jälleen päätösvallan siirtymiseen Suomesta Brysseliin.
Päättäjien reaktiot tuovat mieleen keskustelun kuntavaalien tuloksista. Saatiin ”torjuntavoitto”, kun pahimmat ennakkotiedot eivät pitäneet paikkaansa.
Suomelle vahingolliset paketit ja strategiat on torjuttava. Päätösvallan siirroista EU:lle on luovuttava.
Sortokaudesta on siirryttävä kohti itsenäisyyttä, kuten 25.6. julkaisemassani blogissa ja Polaris-TV:n haastattelussa esitin.
x x x
Kirjoituksessa mainittu teos on luettavissa ja kuunneltavissa äänikirjana kotisivuni kirja-arkistosta.
Polaris-TV:n kanavalla on runsaasti mielenkiintoisia videoita. Katsokaa, jakakaa ja tulkaa Polaris-TV:n tilaajiksi. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee. Se ei maksa teille mitään.
”Ilmeisesti enemmistö olisi vastannut” -spekulointi on tavanomainen tervehdys alustajan omasta vaihtoehtotodellisuudesta, jossa hän ja Jorma Jaakkola yhä haaveilevat siitä, että Ruotsikaan ei liittyisi Euroopan unioniin.
Jos nyt kuitenkin katsotaan, mitä oikeasti kysyttiin ja vastattiin, niin 68 prosenttia suomalaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhteisvaluutta eurosta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
62 % äänestäisi nyt unioniin liittymisen puolesta. Vihreiden, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kannattajista yli 80 %, vasemmistoliiton kannattajista 72 % ja keskustan kannattajista 69 %.
Perussuomalaisten kannattajista vain 18 prosenttia äänestäisi Suomen jäsenyyden puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, ainoastaa 24% äänestäisi nyt EU:n liittymistä vastaan ja jopa kyselyn enemmistö 53% on sitä mieltä, että on oikein auttaa niitä EU-maita joilla menee taloudellisesti huonommin,
Ilmoita asiaton viesti
”EU:n elpymispaketin hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmi, että se ajettiin läpi valheellisin perustein.
Kansalle ja kansan edustajille vakuutettiin, että elvytysväline oli ainutkertainen. Sanottiin, että se ei johda pysyvään velanottoon eikä unionille tule oikeutta ryhtyä verottamaan jäsenmaiden kansalaisia ja yrityksiä.”
Eikö tässä päätetty kertaluontoisesta välineestä? Ihan eri asia on, jos joissakin piireissä aletaan puhua jostakin jatkotoimista. Niistä ei ole päätetty.
Sitä paitsi, ymmärsin, että tuosta kertaluontoisuudesta kirjattiin valiokunnan lausunnossa. Se vaikeuttaa seuraavan mahdollisen paketin hyväksymistä, ainakin henkisellä tasolla ja lähitulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitukseni tähtää siihen, että uusista päätösvallan siirroista jäsenvaltioilta unionille ei tehtäisi päätöksiä – ei ainakaan niin, että Suomi olisi niissä mukana. HS-gallup osoittaa, että yli 2/3 suomalaisista ei niitä hyväksy.
Komission ehdotuksia on jo olemassa. Aiotaan kerätä EU-veroja, joilla rahoitetaan sosiaalirahastoa. Tämä merkitsisi verotusoikeuden siirtoa unionille ja sosiaalipolitiikan ottamista unionin toimintavallan piiriin.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuudessa(kin) on alettu epäillä onko EU enää oikea paikka Suomelle!
”Elvytysrahoja ei tarvita yhtään enempää, siitä juhlasta tulee kova krapula” – Versowoodin Ville Kopra panisi elvytyshanat heti kiinni ja pohtii, onko EU enää Suomen paikka (US 20.7)
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista tuossa kyselyssä on Kokoomuksen ja persujen lähes vastakkaiset näkemykset EU:a ja eurosta jos ajatellaan kenties tulevaisuudessa Kokoomuksen ja persujen mahtumista samaan hallitukseen. Itse kun uskon EU-politiikan näyttelevän korostetusti vielä nykyistä enemmän roolia hallitustyöskentelyssä kuin nykyisin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika omituisilta tuntuu Perussuomalaisten odotukset siitä, että R Purra olisi seuraava pääministeri.
Ilmoita asiaton viesti
”Aika omituisilta tuntuu Perussuomalaisten odotukset siitä, että R Purra olisi seuraava pääministeri.”
Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.
Persujen toive on valitettavasti muiden epätoive ja kun demokratiassa eletään ei enemmistön epätoivetta yleensä päästä toteuttamaan, ei vaikka Riikka Purra olisi persujen peräsimessä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten Suomen kansan enemmistö voi tukea itsenäisyyden puolustamista, kun itsenäisyyttä käytännössä ei enää ole?
Suomea koskeva ylin päätösvalta on EU-komissiolla, ja Suomen äänivalta EU-parlamentissa on alle 2 %, eli käytännössä olematon.
Väestömäärältään suuret jäsenmaat tekevät kaikki Suomeakin koskevat EU-päätökset.
Ilmoita asiaton viesti
”Väestömäärältään suuret jäsenmaat tekevät kaikki Suomeakin koskevat EU-päätökset.”
Suomalaisilla, siis yksittäisellä suomalaisella, on kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa EU:n asioihin kuin yksittäisillä saksalaisilla.
Toki kaikilla saksalaisilla on yhdessä enemmän vaikutusvaltaa kuin kaikilla suomalaisilla yhdessä. Sitähän se on se demokratia, ei se siitä valittamalla miksikään muutu.
Onhan se niinkin että kaikilla helskinkiläisillä on yhdessä enemmän sananvaltaa Suomen asioihin kuin kaikilla pihtiputaalaisilla yhteensä, eikä siitä valita kukaan, paitsi pihtiputaalaiset.
Suomalaisilla, perussuomalaisilla siis, on joku näköharha siinä että suomalaisilla(perussuomalaisilla siis) pitäisi olla suhteettoman suuri vaikutusvalta ennenkuin he olisivat tyytyväisiä. Suomessakin persut haluaisivat yksin päättää asioista ja jättää muiden suomalaisten mielipiteet vaille huomiota.
Ei sellaisella persumaisella asennoitumisella mitään yhteistyötä koskaan saada aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
EU on kansalaisten mielestä Suomelle tärkeä ja suurin osa kansasta hyväksyy EU-jäsenyyden ja rahaliiton jäsenyyden. Tiedämme myös, että EUn kilpailukyvyn kannalta keskeisimmät haasteet liittyvät päätöksenteon hitauteen. EU on liian kankea toimija globaaleilla markkinoilla ja muuttuvissa tilanteissa. Päätöksenteon ketteröittäminen vaatii nimenomaan vallan siirtämistä EUlle.
Kun vallan keskittämisratkaisuja on tehty, suurin osa kansasta on ne myös hyväksynyt. Kun jäsenyydestä aikanaan päätettiin 56,9% halusi liittyä Euroopan Unioniin. Väitätte, tohtori Väyrynen, etteivät kansalaiset olisi hyväksyneet sellaista unionia, jollaiseksi se on muodostunut. Kuitenkin nyt jäsenyyden puolesta äänestäisi jo 62 % suomalaisista.
Me suomalaiset emme jaksa taistella vain siksi, että te, tohtori Väyrynen, saisitte vaikutusvaltanne takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen olisi saattanut yltää jopa EU-komissaariksi, jos olisi ryhtynyt muiden poliitikkojen tavoin EU:n perässähiihtäjäksi.
Ennen kumarreltiin Neuvostoliitolle, mutta Väyrynen ei alkanut kumartelemaan EU:lle, vaikka olisi pitänyt.
Periaatteellinen rehellisyys tuli omaan nilkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit, Rautomäki, hassusti. En olisi ikinä uskonut näkeväni kenenkään kirjoittavan sanaa rehellisyys ja Paavo Väyrynen samaan lauseeseen. Niin no, kirjaimellisestihan sinäkään et kirjoittanut niitä samaan virkkeeseen, mutta ymmärtänet pointtini.
En ole koskaan uskonut, että Paavo Väyrynen olisi ollut missään asiassa rehellinen. Enkä ikinä olisi uskonut, että joku häntä voisi rehellisenä pitää. Pistää miettimään.
Ilmoita asiaton viesti
EU-kriittisyys jos mikä on rehellisyyttä kuten Väyrysellä.
Ilmoita asiaton viesti
—
Paavo, kirjoitat, että ”EU:n yhteinen ilmastopolitiikka ja metsästrategia ovat murheellinen osoitus siitä, mihin EU:n kehittyminen liittovaltioksi on johtamassa.”
Mihin on unohtunut ns. EU:n Valkoinen Kirja tai ”Valkoiset kirjat” ja niiden kohdalla laajat kansalaiskeskustelut EU-maiden sisällä?
”VALKOINEN KIRJA
Euroopan komission valkoiset kirjat ovat asiakirjoja, jotka sisältävät ehdotuksia tiettyä alaa koskevaksi Euroopan unionin toiminnaksi. Joissakin tapauksissa ne ovat jatkoa vihreälle kirjalle, joka on julkaistu kuulemisprosessin käynnistämiseksi EU:n tasolla.
Valkoisen kirjan tarkoituksena on käynnistää keskustelu yleisön, sidosryhmien, Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa ja helpottaa siten poliittisen yksimielisyyden saavuttamista. Komission vuonna 1985 antama sisämarkkinoiden toteuttamista käsittelevä valkoinen kirja on esimerkki suunnitelmasta, jonka neuvosto hyväksyi ja joka johti alaa koskevaan laaja-alaiseen lainsäädäntöön.
Viime aikoina on julkaistu esimerkiksi seuraavat komission valkoiset kirjat:
Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten (2012)
Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa (2014)
Euroopan tulevaisuus – Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä (2017).
https://eur-lex.europa.eu/summary/glossary/white_paper.html?locale=fi
https://eur-lex.europa.eu/search.html?lang=en&SUBDOM_INIT=ALL_ALL&DTS_DOM=ALL&CASE_LAW_SUMMARY=false&type=advanced&DTS_SUBDOM=ALL_ALL&qid=1488203863476&typeOfActStatus=OTHER&FM_CODED=PAPER_WHITE&locale=fi
—
– – ”Komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta (Julkaistu 3.3.2017 10.20)
Britannian viimekesäinen päätös erota Euroopan unionista herätti EU:n toimielimet ja jäljelle jäävät jäsenmaat pohtimaan sitä, miten EU:n pitäisi uudistua, jotta kansalaisten luottamus siihen palautuisi ja enemmiltä EU-eroilta säästyttäisiin. Yhtenä tämän pohdinnan ensimmäisistä vaiheista komission puheenjohtaja Juncker lupasi syyskuisen Unionin tila–puheensa yhteydessä komissiolta valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta. Tämä valkoinen kirja julkaistiin viimein tällä viikolla ja siitä keskusteltiin tuoreeltaan Euroopan parlamentin täysistunnossa. Seuraavaksi sen on tarkoitus pohjustaa maaliskuun lopussa Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan yhteydessä annettavaa EU27-maiden johtajien julistusta.
Nyt julkaistussa valkoisessa kirjassa esitellään viisi vaihtoehtoista skenaariota EU:n tulevasta kehityksestä. Lähtökohtana on ollut arvio siitä, että poliittista tahtoa säilyttää unioni ainakin jossain muodossa on edelleen riittävästi. Kaikkein pessimistisimpänä skenaariona ei siis esitetä unionin purkautumista kokonaan vaan yhdentymisessä peruuttamista siinä määrin, että jäljelle jäävät käytännössä pelkät sisämarkkinat (skenaario 2). Muut skenaariot koskevat joko nykytilan säilyttämistä (skenaario 1), integraation syventämistä pienempien maaryhmien kesken (ns. eritahtinen integraatio, skenaario 3), integraation syventämistä tarkoin rajatuilla prioriteettialoilla (skenaario 4) tai integraation huomattavaa syventämistä kautta linjan (skenaario 5).” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Komission-valkoinen-kirja-euroopan-tulevaisuudesta.aspx
Ilmoita asiaton viesti