Suomi Euroopassa – onnekkaana onnelliseksi

Tämän kirjoituksen otsikko on peräisin professori Kari Hokkasen luennosta, jonka hän piti Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen viime lauantaina Keminmaalla järjestämässä seminaarissa. Sama otsikko on kirjattu myös hänen haastatteluunsa, joka julkaistiin tänään Polaris-TV:n kanavalla. Professori Hokkasen luento julkaistaan kokonaisuudessaan Pohjantähti-lehden arkistossa.

Professori Hokkasen laaja luento osoittaa, että Suomea voidaan pitää yhtenä maailman onnellisimmista maista osittain sen vuoksi, että olemme olleet onnekkaita monissa Euroopan historian käännekohdissa.

On paljolti onnekkuutemme ansiota, että saavutimme itsenäisyytemme ensimmäisen maailmansodan ja kykenimme säilyttämään sen toisen maailmansodan mullistusten yhteydessä. On paljolti onnekkuutemme ansiota, että Suomesta kehittyi länsimaa ja Pohjoismaa, jollaisena kuulumme maailman onnellisimpien maiden joukkoon.

Tietysti kohtaloihimme ovat vaikuttaneet myös viisaat johtajamme ja oikeat poliittiset valinnat. Yksi niistä oli se, että Suomi J.V. Snellmanin johdolla valitsi vuonna 1863 lojaaliuden Venäjää kohtaan eikä astunut samalle tielle kuin Puola ja monet muut keisarikunnan osat. Snellmanin tuona vuonna julkaisemalla kirjoituksella ”Sota vai rauha Suomelle” meitä johdatettiin realismiin ja kansallisten etujen viisaaseen ajamiseen.

Samaa realismia ja viisautta osoittivat sittemmin johtajamme toisen maailmansodan jälkeen. Voidaankin puhua Snellmanin, Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen linjasta.

Hokkasen haastattelu kannattaa katsoa ja hänen luentonsa lukea.

Professori Hokkanen piti luentonsa seminaarissa, jonka kaikki muutkin puhujat olivat Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen hallituksen jäseniä. Muihin luentoihin liittyvät haastattelut esitetään kesän mittaan Polaris-TV:ssa.

x  x  x

Tänään Polaris-TV:ssa on jo julkaistu video ”Pohjantähti – opisto ja keskus”. Kerron siinä keskuksen johtajan Susanna Junttilan haastattelemana Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen perustamisesta ja sen toiminnasta näihin päiviin saakka.

Kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1998 ylläpitämään poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta koulutus- ja kulttuurikeskusta Keminmaan Pohjanrannassa.

Yhdistys haki ylläpitolupaa kansanopistolle, joka antaisi Eurooppa-koulutusta ja kansainvälisyyskasvatusta. Sitä ei myönnetty.

Sen jälkeen, kun Pohjanrannassa käynnistetty lastensuojelutyö oli saatu hyvään vauhtiin, ylläpitolupaa haettiin opistolle, joka antaisi kasvatusta ja koulutusta erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Tähän saimme kokeiluluvan vuonna 2007 ja pysyvän ylläpitoluvan vuonna 2010. Nykyään Pohjantähti-kansanopisto toimii Kemissä.

Kun Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys vietti 20-vuotisjuhlaansa syksyllä 2018, teimme päätöksen käynnistää virtuaalinen kansanopistotoiminta.

Pohjantähti-kansanopiston opetustyössä päätettiin lisätä digitaalisuutta. Lisäksi ryhdyttiin antamaan digitalisaation käyttöä edistävää koulutusta.

Päätimme ryhtyä julkaisemaan Pohjantähti-verkkolehteä ja antamaan yleissivistävää etäopetusta.

Viime syksynä kannatusyhdistyksen toiminta jaettiin kahtia.

Pohjantähti-kansanopiston tueksi perustettiin erillinen johtokunta. Opiston vt. rehtorina toimii taiteen maisteri Essi Ojanperä.

Yleissivistävää koulutus- ja kulttuuritoimintaa sekä Pohjanrannassa että koko maassa toteuttaa Pohjantähti-keskus, jota johtaa yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen maisteri Susanna Junttila. Hän toimii myös Pohjantähti-lehden päätoimittajana ja vastaa Polaris-TV:n toiminnasta.

x  x  x

Polaris-TV ja Pohjantähti-lehti tarjoavat kanavan tosiasioille ja näkemyksille, joista valtamedia vaikenee.

Keskeisessä asemassa ovat ne teemat, joiden käsittelemiseen Pohjantähti-opisto aikanaan perustettiin.

Kun opiston toimintaa käynnistettiin, Eurooppa-politiikassa oltiin siirtymässä ”vaaran vuosiin”, joista kirjoitin vuonna 1999 julkaisemassani teoksessa ”Itsenäisen Suomen puolesta”.

Silloin oli ennustettavissa, että euroalueen muodostaminen ja Suomen liittäminen sen osaksi uhkaa kaventaa meidän itsenäisyyttämme ja viedä meitä kohti ylikansallista liittovaltiota. Tämä kysymys on ollut nyt polttavan ajankohtainen EU:n elpymispaketin vuoksi.

Kansainvälisyyskasvatuksen osalta keskeinen ajankohtainen kysymys on ollut kestävän kehityksen edistäminen. Valtamedian yksisilmäisesti ajama ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on kestämätöntä sekä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti että myös ympäristöllisesti.

Olemme ottaneet heti toimintamme alkuvaiheessa esille myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Näkyviin on tullut voimakkaita ristiriitoja valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välillä. Niistäkin on julkisuudessa keskusteltava.

Kaikkiin näihin teemoihin liittyviä haastatteluja Polaris-TV on kevään mittaan julkaissut. Ne löytyvät Pohjantähti-lehden kautta. Sen arkistossa on aineistoa, joka täydentää Polaris-TV:n julkaisemien videoiden sisältöä.

Kirjoituksessa mainittu teos on luettavissa ja kuunneltavissa äänikirjana kotisivuni kirja-arkistosta.

Katsokaa, jakakaa ja tulkaa Polaris-TV:n tilaajiksi. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee.       Se ei maksa teille mitään.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu