Suomi – Pohjoismaa vai Baltian maa?

Polaris-TV julkaisee tänään professori Matti Lackmanin haastattelun. Se on kolmas Pohjantähti-keskuksen 10.7. järjestelmän seminaarin yhteydessä kuvatuista videoista.

Lackmanin aiheena on ”Puskuri, rajamaa vai itsenäinen Suomi?”.

Haastattelussa professori Lackman käsittelee Suomen asemaa Ruotsin ja Venäjän välisessä valtataistelussa. Erityisesti hän tuo esiin sen toiminnan, jolla Ruotsi yritti saada takaisin vuonna 1809 Venäjälle menettämänsä Suomen.

Ensimmäinen vakava yritys liittyi Krimin sotaan 1800-luvun puolivälissä.

Ruotsi yhtyi silloin Venäjän vastaiseen liittokuntaan. Sodan yhteydessä Englannin laivasto pommitti ja hävitti Suomen rannikkoa Oulua myöten. Käytiin ”Oolannin sotaa”.

Krimin sodalla oli suotuisa välillinen vaikutus Suomen oloihin. Tsaari Aleksanteri II ryhtyi toteuttamaan uudistuksia, joilla maamme oloja kohennettiin. Tällä pyrittiin lisäämään kansan tyytyväisyyttä keisarikuntaan. Tähän liittyen mm. kutsuttiin koolle vuoden 1863 valtiopäivät.

Näillä tapahtumilla on liittymäkohta Pohjanrannan tilan historiaan. Tilamme isäntä Eerikki Niemelä oli yhtenä ns. tammikuun valiokunnan 48 jäsenestä valtiopäiviä valmistelemassa. Tästä kerron vuonna 2005 ilmestyneessä Pohjanranta-nimisessä kirjassani.

Toinen yritys liittyi Suomen itsenäistymiseen.

Lackman korostaa sitä, että Suomen itsenäistyminen ei ollut itsestäänselvyys.

Vahvat voimat – erityisesti talouselämän edustajat – halusivat säilyttää maamme Venäjän yhteydessä, kunhan autonomiaa vahvistetaan.

Venäjän toinen vallankumous nosti valtaan kommunistit. Tämän jälkeen siitä pyrkivät eroon myös talouselämän edustajat.

Toisaalta vahvat voimat sekä Ruotsissa että Suomessa halusivat palauttaa maamme entisen emämaan yhteyteen. Tätä historiantutkimuksessa on toistaiseksi hyvin vähän käsitelty.

Tätä professori Lackman parhaillaan tutkii.

x  x  x

Suomen itsenäistyminen oli onnekkain niistä maamme kohtaloihin vaikuttaneista tapahtumista, joita käsitellään Polaris-TV 12.7. julkaisemassa professori Kari Hokkasen haastattelussa ”Onnekas Suomi”.

Monien onnekkaiden tapahtumien ansiosta Suomesta tuli itsenäinen valtio, länsimaa ja Pohjoismaa.

Hokkanen korostaa erityisesti sen merkitystä, että Suomesta tuli historian saatossa nimenomaan Pohjoismaa eikä Baltian maa. Tähän ryhmään me historiamme, yhteiskunnallisten olojemme ja kulttuurimme puolesta kuulumme.

Luennossa ja haastattelussa Hokkasen viesti oli, että onnekkuutensa ansiosta Suomi on nyt maa, jonka kansa kuuluu maailman onnellisimpien joukkoon.

Haastattelun lopuksi Hokkanen kuitenkin muistutti siitä, että hän oli vastustanut Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tyylilleen uskollisena hän sanoi, ettei ole vielä tullut vakuuttuneeksi siitä, että hän olisi ollut väärässä.

Tämä oli melkoinen ”understatement”. Kari Hokkanen johti vuonna 1994 Keskustan puitteissa muodostettua ”Vastuu Suomesta”-nimistä yhdistystä, joka kampanjoi jäsenyyttä vastaan. Sen jälkeen hän on murehtinut meidän muiden isänmaan ystävien kanssa sitä, että olimme oikeassa, kun kansanäänestyksen yhteydessä kerroimme, mihin EU-jäsenyys johtaisi.

”Vastuu Suomesta” -kampanjan yhteydessä julkaistiin erillispainoksena Nordisk Kontakt -lehdessä julkaistu artikkelini ”Euroopan unioniin vai Pohjolan yhteisöön?” . Siinä kerroin, mikä oli meidän vaihtoehtomme.

Vuonna 1999 julkaisemassani teoksessa ”Itsenäisen Suomen puolesta” olen kertonut seikkaperäisesti vuoden 1994 itsenäisyystaistelusta ja rinnastanut sen talvisotaan.

Suomi ja muut Pohjoismaat olisivat vielä nykyistä onnellisempia, jos olisimme jääneet osaksi Euroopan talousaluetta (ETA) ja tiivistäneet pohjoismaista yhteistyötä Pohjolan yhteisöksi. ETA:n jäsenenä olimme jo päässeet EU:n sisämarkkinoille.

EU:ssa itsenäisyytemme on voimakkaasti kaventunut ja se uhkaa edelleen murentua.

Unionin puitteissa Suomi rinnastetaan usein Baltian maihin, senkin vuoksi, että kuulumme niiden kanssa ainoana Pohjoismaana euroalueeseen. EU:n puitteissa meille pyritään sysäämään jopa vastuuta Baltian maiden puolustamisesta.

Taistelua itsenäisen Suomen ja vahvan, yhtenäisen Pohjolan puolesta on jatkettava.

x  x  x

Tässä kirjoituksessa käsitellyt historiaan liittyvät haastattelut avaavat meille näkymän siihen, millaisin ponnistuksin Suomen itsenäisyys on saavutettu ja millaisin uhrauksin se on kyetty säilyttämään.

Pohjantähti-keskuksen seminaarissa esiintynyt valtio-opin ja kansainvälisen politiikan emeritus-professori Vilho Harle paneutui nykypäivään ja tulevaisuuteen. Hän sanoi Polaris-TV:n julkaisemalla videolla, että ”Suomen itsenäisyyden tuhoamista ei saa hyväksyä”. Sekin kannattaa katsoa.

Pohjantähti-lehteä julkaisee ja Polaris-TV:n kanavaa ylläpitää Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys. Se on yleishyödyllinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. Siitä on tarjolla lisätietoa videolla ”Pohjantähti – opisto ja keskus”.

Katsokaa, jakakaa ja tulkaa Polaris-TV:n tilaajiksi. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee. Se ei maksa teille mitään.

Kirjoituksessa mainittu teos ”Itsenäisen Suomen puolesta” on luettavissa ja kuunneltavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Sieltä on kuunneltavissa äänikirjana myös Pohjanranta-teos, jonka voi hankkia Pohjanrannan verkkokaupasta.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu