Suomi – Pohjoismaa vai Baltian maa?
Polaris-TV julkaisee tänään professori Matti Lackmanin haastattelun. Se on kolmas Pohjantähti-keskuksen 10.7. järjestelmän seminaarin yhteydessä kuvatuista videoista.
Lackmanin aiheena on ”Puskuri, rajamaa vai itsenäinen Suomi?”.
Haastattelussa professori Lackman käsittelee Suomen asemaa Ruotsin ja Venäjän välisessä valtataistelussa. Erityisesti hän tuo esiin sen toiminnan, jolla Ruotsi yritti saada takaisin vuonna 1809 Venäjälle menettämänsä Suomen.
Ensimmäinen vakava yritys liittyi Krimin sotaan 1800-luvun puolivälissä.
Ruotsi yhtyi silloin Venäjän vastaiseen liittokuntaan. Sodan yhteydessä Englannin laivasto pommitti ja hävitti Suomen rannikkoa Oulua myöten. Käytiin ”Oolannin sotaa”.
Krimin sodalla oli suotuisa välillinen vaikutus Suomen oloihin. Tsaari Aleksanteri II ryhtyi toteuttamaan uudistuksia, joilla maamme oloja kohennettiin. Tällä pyrittiin lisäämään kansan tyytyväisyyttä keisarikuntaan. Tähän liittyen mm. kutsuttiin koolle vuoden 1863 valtiopäivät.
Näillä tapahtumilla on liittymäkohta Pohjanrannan tilan historiaan. Tilamme isäntä Eerikki Niemelä oli yhtenä ns. tammikuun valiokunnan 48 jäsenestä valtiopäiviä valmistelemassa. Tästä kerron vuonna 2005 ilmestyneessä Pohjanranta-nimisessä kirjassani.
Toinen yritys liittyi Suomen itsenäistymiseen.
Lackman korostaa sitä, että Suomen itsenäistyminen ei ollut itsestäänselvyys.
Vahvat voimat – erityisesti talouselämän edustajat – halusivat säilyttää maamme Venäjän yhteydessä, kunhan autonomiaa vahvistetaan.
Venäjän toinen vallankumous nosti valtaan kommunistit. Tämän jälkeen siitä pyrkivät eroon myös talouselämän edustajat.
Toisaalta vahvat voimat sekä Ruotsissa että Suomessa halusivat palauttaa maamme entisen emämaan yhteyteen. Tätä historiantutkimuksessa on toistaiseksi hyvin vähän käsitelty.
Tätä professori Lackman parhaillaan tutkii.
x x x
Suomen itsenäistyminen oli onnekkain niistä maamme kohtaloihin vaikuttaneista tapahtumista, joita käsitellään Polaris-TV 12.7. julkaisemassa professori Kari Hokkasen haastattelussa ”Onnekas Suomi”.
Monien onnekkaiden tapahtumien ansiosta Suomesta tuli itsenäinen valtio, länsimaa ja Pohjoismaa.
Hokkanen korostaa erityisesti sen merkitystä, että Suomesta tuli historian saatossa nimenomaan Pohjoismaa eikä Baltian maa. Tähän ryhmään me historiamme, yhteiskunnallisten olojemme ja kulttuurimme puolesta kuulumme.
Luennossa ja haastattelussa Hokkasen viesti oli, että onnekkuutensa ansiosta Suomi on nyt maa, jonka kansa kuuluu maailman onnellisimpien joukkoon.
Haastattelun lopuksi Hokkanen kuitenkin muistutti siitä, että hän oli vastustanut Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tyylilleen uskollisena hän sanoi, ettei ole vielä tullut vakuuttuneeksi siitä, että hän olisi ollut väärässä.
Tämä oli melkoinen ”understatement”. Kari Hokkanen johti vuonna 1994 Keskustan puitteissa muodostettua ”Vastuu Suomesta”-nimistä yhdistystä, joka kampanjoi jäsenyyttä vastaan. Sen jälkeen hän on murehtinut meidän muiden isänmaan ystävien kanssa sitä, että olimme oikeassa, kun kansanäänestyksen yhteydessä kerroimme, mihin EU-jäsenyys johtaisi.
”Vastuu Suomesta” -kampanjan yhteydessä julkaistiin erillispainoksena Nordisk Kontakt -lehdessä julkaistu artikkelini ”Euroopan unioniin vai Pohjolan yhteisöön?” . Siinä kerroin, mikä oli meidän vaihtoehtomme.
Vuonna 1999 julkaisemassani teoksessa ”Itsenäisen Suomen puolesta” olen kertonut seikkaperäisesti vuoden 1994 itsenäisyystaistelusta ja rinnastanut sen talvisotaan.
Suomi ja muut Pohjoismaat olisivat vielä nykyistä onnellisempia, jos olisimme jääneet osaksi Euroopan talousaluetta (ETA) ja tiivistäneet pohjoismaista yhteistyötä Pohjolan yhteisöksi. ETA:n jäsenenä olimme jo päässeet EU:n sisämarkkinoille.
EU:ssa itsenäisyytemme on voimakkaasti kaventunut ja se uhkaa edelleen murentua.
Unionin puitteissa Suomi rinnastetaan usein Baltian maihin, senkin vuoksi, että kuulumme niiden kanssa ainoana Pohjoismaana euroalueeseen. EU:n puitteissa meille pyritään sysäämään jopa vastuuta Baltian maiden puolustamisesta.
Taistelua itsenäisen Suomen ja vahvan, yhtenäisen Pohjolan puolesta on jatkettava.
x x x
Tässä kirjoituksessa käsitellyt historiaan liittyvät haastattelut avaavat meille näkymän siihen, millaisin ponnistuksin Suomen itsenäisyys on saavutettu ja millaisin uhrauksin se on kyetty säilyttämään.
Pohjantähti-keskuksen seminaarissa esiintynyt valtio-opin ja kansainvälisen politiikan emeritus-professori Vilho Harle paneutui nykypäivään ja tulevaisuuteen. Hän sanoi Polaris-TV:n julkaisemalla videolla, että ”Suomen itsenäisyyden tuhoamista ei saa hyväksyä”. Sekin kannattaa katsoa.
Pohjantähti-lehteä julkaisee ja Polaris-TV:n kanavaa ylläpitää Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys. Se on yleishyödyllinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. Siitä on tarjolla lisätietoa videolla ”Pohjantähti – opisto ja keskus”.
Katsokaa, jakakaa ja tulkaa Polaris-TV:n tilaajiksi. Videoiden alapuolella oikealla on punainen TILAA-painike, jota painamalla kanavan tilaajaksi pääsee. Se ei maksa teille mitään.
Kirjoituksessa mainittu teos ”Itsenäisen Suomen puolesta” on luettavissa ja kuunneltavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Sieltä on kuunneltavissa äänikirjana myös Pohjanranta-teos, jonka voi hankkia Pohjanrannan verkkokaupasta.
Liittyminen euroon juuri todistaa, että henkisesti olemme lähempänä Baltian maita ja maaorjuusperinnettä.
Viranomaistemme asenteet ja toiminta on enemmän kuin Venäjällä, ei niinkuin Ruotsissa.
Vaikka oikeusajattelu on pohjoismaista, soveltaminen ja viranomaisten asenteet ovat idästä,
Ilmoita asiaton viesti
Muita henkisesti Baltiaa ja maaorjuusperinnettä lähellä olevia maita ovat sitten mm. Belgia, Hollanti, Ranska, Espanja sekä Irlanti.
Ilmoita asiaton viesti
Luettelostasi voi nostaa esille Irlannin. Todellakin myös miehityksestä pitkään kärsinyt maa. Samalla tavoin kärsinyt myös ns. liikaväestöstä.
Kokenut nälänhädän, tosin ihmisiä ei kuollut aivan niin paljon kuin Suomessa (väkilukuun nähden).
Torpparien, maanvuokraajien asema on ollut yhtä vaikea jollei vaikeampi. Oikeudettomuuden kokemuksia molemmissa maissa.
Irlantikin on periferiaa, totta.
En sitten tiedä lopuista. Loput taitavat olla kolonialisteja. Kaikilla muilla mainitsemisistasi mailla on ollut siirtomaita. Aika isoja eroja.
Vertailu kai tehtiin Baltian maiden ja Pohjoismaiden välillä. Keski-Euroopan mailla on erilainen tilanne, ne eivät ole periferiaa samalla tavoin kuin Paavon esille ottamat maat.
Ilmoita asiaton viesti
Olis mielenkiintoista tietää,että miksi Paavo täällä valittaa kun kerran itse äännesti liittymisen puolesta.
Puoluekuriko käänsi pyrkyrin pään?
Ja site täällä vikisee..
Ilmoita asiaton viesti
Talvisodan rinnastaminen ” vuoden 1994 itsenäistymistaisteluun” on yksinkertaisesti mautonta. Se häpäisee sodan uhreja.
Ilmoita asiaton viesti
Sotiemme uhreja häpäisee se, että Suomen valtaapitävät ovat luopuneet kovin helposti ja heppoisin perustein olennaisesta osasta itsenäisyyttämme vuonna 1994 ja sen jälkeen. Sama meno näyttää jatkuvan.
Kannattaa lukea tai kuunnella kirjani ”Itsenäisen Suomen puolesta”. Siinä perustelin kovan kielenkäyttöni.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkosodan käynyt isäni, jo edesmennyt demari, äänesti liittymisen puolesta kuten monet muutkin sotaveteraanit ja ehkä sieltä juoksuhaudasta henkissä ylös kömpineet näkivät Suomen tulevaisuuden toisin kuin ”rähmällään” NL:n ollut Väyrysen sukupolvi. ”Ettemme taas jäisi yksin” oli isäni yksi peruste äänestää liittymisen puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ilmeisesti samaa mieltä Paavo Väyrysen siteeraaman professori Kari Hokkasen kanssa siitä että Suomi taisteli sekä myös neuvotteli toisen maailmansodan jälkeen mahdollisuuden pohjoismaisen hyvinvointivaltion tielle. Pohjoismainen yhtenäiskulttuuri siinä määrin kuin se vallitsee on maailmalla eniten arvossa olevaa ja puolustettavaa yhteiskuntarakennetta, vaikka eihän suomalainen yhteiskuntakaan valmis ole struktuurinsa osalta. Ruotsi on hoidellut kansantaloudellisesti bisneksensä paremmin kuin Suomi, mutta emme silti saa valita Baltian tietä ja alkaa kilpailemaan työvoimakustannusten hinnoilla! Työ – jota ei suomalaisessa yhteiskunnassa kannata tehdä, voidaan tehdä muualla. Onhan meillä Suomessa ilmeisesti edessä työvoimapula muutenkin monilla eri toimialoilla seuraavan 25 vuoden aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Toivoisin, että olisimmi Baltian maa, niin kielipolitiikka olisi selkeämpää, ei olisi pakkoruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta Virossa ja Latviassa on suuri venäläinen vähemmistö, jota Putin pyrkii puolustamaan liittämällä ne Venäjään.
Ilmoita asiaton viesti
> Suomesta tuli historian saatossa nimenomaan Pohjoismaa
> eikä Baltian maa. Tähän ryhmään me historiamme,
> yhteiskunnallisten olojemme ja kulttuurimme puolesta kuulumme.
Viimeisten noin 100 vuoden historia meni näin, koska Baltian maat jäivät Neuvostoliiton puolelle rautaista esirippua. Muutoin Suomen kansa ja kulttuuri ovat idästä päin kotoisin, ja samaa muinaista joukkoa virolaisten kanssa, joten väite että Suomella olisi enemmän yhteistä Skandinavian kuin Baltian maiden kanssa tuntuu luontevalta ainoastaan varsin modernissa alle 100 vuoden historian kontekstissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota noin…ei nyt ihan niinkään, että kansa ja kulttuuri on vain idästä tai Viron suunnalta. Uudemmat tutkimukset kertovat vähän monipuolisempaa kuvaa. Ja eikös Mittleritkin sukuna kierry Keski-Eurooppaan, vai miten se oli?
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai kuva on sitä monipuolisempi, mitä pienempiin yksityiskohtiin kiinnitetään huomiota. En ole kuullut sellaisesta teoriasta, että yli puolet geeniperimästä olisi muusta ilmansuunnasta kuin itä. Toisaalta en kyllä seuraa sellaisia keskusteluita aktiivisesti. Myös kielitiede sanoo kielen periytyvän kaukaa idästä, vaikka läntisiäkin sanalainoja on paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Laki on meillä peräisin kyllä lännestä. Ollut jo pitkään, meillä on ollut esim. naisrauha vuodesta 1300jotain. Ja muukin lainsäädäntö, kaaret jne.
Venäjän tsaari ei lähtenyt muuttamaan lainsäädäntöä, kun se oli sattumalta tsaarille edullinen Kustaa III:n jäljiltä.
Ja suomalaiset eivät olisi hevin suostuneet palaamaan niin takapajuiseen lakiin kuin mikä oli Venäjällä käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä, mutta nyt puhutaan jo sellaisista nyansseista, joita tavallinen kansa ei tunne lainkaan. Ainoastaan pieni eliitti tietää mikä on oikeuskaari Suomessa, ja mitä erityisen länsimaista siinä on. Aika persiestä se kaari kyllä on ainakin huoltajuus-asioissa. Nimimerkillä ”kokemusta on”:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/hallituksen-naiset-valokeilassa-ja-silla-valin-eta-isien-oikeusmurhia-karajaoikeudessa/
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys ei ole geeneistä eikä kielestä.
Kannattaa lukea kokonaisuudessaan professori Hokkasen luento Pohjantähti-lehden arkistosta.
Suomen ja Viron yhteiskunnallinen ja kulttuurikehitys ovat erkaantuneet toisistaan satojen vuosien ajan jo 1300-luvulta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista asiaa Paavolta ja mielenkiintoisia kommentteja kommentoijilta. Rohkenen kysyä tässä teiltä viisaammilta seuraavaa: Kun minulle aika ajoin joku alkaa kertomaan, että Suomi oli satoja vuosia Ruotsin vallan alla niin minulla on tapana sanoa tuohon, että Suomi ei ole ollut koskaan Ruotsin vallan alla, koska Suomi nimistä valtiota ei ollut olemassakaan ja että tämä alue, mistä Suomen valtio syntyi Venäjän annettua Suomelle itsenäisyyden, oli ennen Ruotsin valtakunnan aluetta. Elikkä me suomalaiset olemme alkujamme ruotsalaisia. Jos Suomi olisi ollut Ruotsin vallan alla, niin Ruotsi olisi joskus satoja vuosia sitten valloittanut Suomen, jota Suomea ei ollut olemassakaan, vaan tämä alue oli Ruotsin ja eihän omaa aluetta tarvitse valloittaa. Toivottavasti saatte tästä sepustuksesta jotain selvää ja selventäisitte po. historian kulun minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen alue tuli liitetyksi valtiolliseen yhteyteen, kun se jaettiin vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Novgorodin ja Ruotsin kesken.
Siitä lähtien eteläinen ja lounainen Suomi kuului Ruotsin valtakuntaan. Raja kulki Karjalan kannakselta Pyhäjoelle.
Ruotsin vaikutusvalta kasvoi kirkon toiminnan kautta. Pian Pähkinäsaaren rauhan solmimisen jälkeen Ruotsin kirkko rakennutti Kemijoen suulle kirkon. Kirkko rakennettiin myös Saloisiin.
Pohjanrannassa on paanukirkko, joka on rakennettu 1300-luvun puukirkkojen mallin mukaan.
Myöhemmissä rauhansopimuksissa Ruotsin raja siirtyi idemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Paavo. Kun tämä Suomen alue jaettiin 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Novgorodin ja Ruotsin kesken, niin kysyisin, että oliko tämä alue ennen tuota jakoa itsenäinen Suomi niminen valtio joka joutui tai alistettiin Ruotsin vallan alle? Vai kenelle tämä alue kuului ennen tuota ajankohtaa..?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut. Ei millekään valtiolle.
Suomi kehittyi Ruotsin sisäisen kehityksen myötä kirkolliseksi ja hallinnolliseksi kokonaisuudeksi.
Meriraja oli Pohjanlahdella. Maaraja muotoutui vähitellen.
Perämeren ranta-alueet Merenkurkusta pohjoiseen muodostivat alun perin yhtenäisen alueen, jota kutsuttiin nimellä ”Norra Botten” (Peräpohja, Peräpohjola).
Myöhemmin se jakautui Länsi-Pohjaksi (Västerbotten) ja Itä-Pohjaksi eli Pohjanmaaksi (Österbotten). Raja kulki vanhaa hiippakunnan rajaa myöten, joka sijaitsi Tornionjoen ja Kemijoen välissä, osittain Kaakamojoen uomassa.
Suomen asema Ruotsin yhteydessä oli heikko, kuten professori Lackman haastattelussa kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kovasti! Ymmärrän, että Suomi niminen valtio ei ole ollut koskaan Ruotsin vallan alla ja Suomi niminen itsenäinen valtio syntyi kun Venäjä myönsi sille itsenäisyyden.
Ilmoita asiaton viesti
Olen käsittänyt historian niin, että mitään oikeaa Ruotsia ei ollut olemassa ennen kuin suomalaiset ja ruotsalaiset äänestivät Kustaa Vaasan kuninkaaksi, joka sitten muodosti itsenäisen kuningaskunnan. Aikaisemmin olimme Tanskan ylikuninkaan alamaisia (Kalmarin unioni).
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Suomi muistuttaa Belgiaa; se on alun perin Venäjän perustama puskurivaltio, molemmissa on vielä kaksi kieltä ja kansaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi ei lähtenyt mukaan Krimin sotaan, vaikka sitä kovasti houkuteltiin Suomen takaisinvaltaamisella ym. Näin ainakin venäläisessä dokumentissa Krimin sodasta selitetään. Edellytyksiä ei ollut, koska suomalaiset olivat tyytyväisiä asemaansa Venäjän yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, historiankirjoituksen mukaan itämaisessa sodassa eli Krimin sodassa Venäjää vastassa oli liittokunta, jonka muodostivat Turkki (Osmanien valtakunta), Yhdistynyt kuningaskunta (Britannia), Ranska ja Sardinia. Muita ei ollut mukana.
Historiankirjoituksessa vakiintuneesta kuvasta poikkeaa myös ajatus siitä, että Ruotsi olisi Suomen itsenäistymisen jälkeen pyrkinyt liittämään Suomen itseensä. Ahvenanmaan se kyllä halusi ja jopa miehitti, mutta joutui vetäytymään Saksan joukkojen noustua maihin.
Ehkäpä näistä asioista löytyy uusia asiakirjoja, jotka antavat aiheen tarkistaa käsityksiä. Epäilen kyllä kovasti.
On kyllä totta, että Ruotsi valtiona ei koskaan ole tukenut Suomea, vaan pitänyt silmällä omaa valtioetuaan, kuten valtiot yleensä tekevät. Perusteetonta on kuitenkin väittää, että Ruotsi olisi ollut Suomea ja sen itsenäisyyttä vastaan. Ruotsille oli kyllä kova isku menettää maan itäosa Venäjälle vuosien 1808–1809 sodassa, mutta mitään vakavaa revansismia ei esiintynyt mm. siksi, että Ruotsin valtaistuimelle nostettiin Bernadotte-suku
Ilmoita asiaton viesti
Suomi – sivistysmaa, vai ei? Ulkoministeriössä ovat saaneet tartunnan johtokunnantason kommunismia, ei yksin Soini ja Tuomioja.
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4233750?fbclid=IwAR1Wybftuo4BvGLPEKk7VNkKRDL2dOiMUWZb6YqChKnwkuKr0TOAsk7pAJA
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen kirjoittaa ”Taistelua itsenäisen Suomen ja vahvan, yhtenäisen Pohjolan puolesta on jatkettava.” Miten ihmeessä, kun Tanska ja Norja eivät missään nimessä aio luopua NATO-jäsenyydestä? Eikä Tanskassa liene mitään vakavasti otettavaa EU-vastaisuutta, tuskin Ruotsissakaan. Norja pystyi öljyrahan ansiosta jäämään EU:n ulkopuolelle, mutta heidänkin on noudatettava suurta osaa unionin sääntelystä voimatta siihen vaikuttaa. Sitäpaitsi millä tavalla vahvassa ja yhtenäisessä Pohjolassa Suomi olisi yhtään sen itsenäisempi kuin EU:ssa. Mitä edellytyksiä EU:sta riippumattomalle Pohjolalle on, kun 3 Pohjoismaata on unionin jäseniä ja Norjakin joutuu sen sääntöihin sopeutumaan?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri nyt pitäisi keskustella EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudesta.
Euroopan tulevaisuuskonferenssi on aloittanut työnsä. Pohjantähti-lehti julkaisi 25.6. sitä koskevan blogin ja videon (https://www.paavovayrynen.fi/2021/06/25/sortokaudesta-itsenaisyyteen/).
Keskustelun pohjana on myös vuonna komission 2017 julkaisema valkoinen kirja (https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Komission-valkoinen-kirja-euroopan-tulevaisuudesta.aspx).
On mahdollista, että EU:n ja koko Euroopan kehitys saavat sellaisen suunnan, että Pohjolan yhteisön kaltainen järjestely käy jälleen mahdolliseksi.
Ongelmana ovat federalismin kiivaat kannattajat, jotka haluavat edetä hinnalla millä hyvänsä kohti ylikansallista liittovaltiota tai jopa yhtenäisvaltiota. Keskustelu vaihtoehdoista pyritään tukahduttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siltä varalta että bolsevikit olisivat älynneet lopettaa Jumalan omaisuuserien himoitsemisen, tosiälykkäät ovat perustaneet Päämajakaupunkiin uuden Mannerheim bastionin.
Ilmoita asiaton viesti