Talot huokuvat historiaa Suomessakin

Yle on esittänyt ja esittää edelleen ruotsalaista ohjelmasarjaa ”Talot huokuvat historiaa”. Samankaltaista toivoisi Suomessakin toteutettavan.

Ohjelmissa tutkija selvittää vanhojen talojen ja niissä asuneiden historiaa. Tätä kautta avautuu usein näköaloja ratkaiseviin vaiheisiin Ruotsin historiassa. Rakentamisen asiantuntija auttaa puolestaan nykyisiä asukkaita kunnostamaan rakennuksia vanhaa kunnioittaen.

Meillä Vuokon kanssa on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka vanhat talot historiaa huokuvat. Kun me 23 vuotta sitten ostimme Kemin kaupungin entisen vanhainkodin Niemi-Niemelän, omistukseemme tuli useita arvokkaita rakennuksia.

Niiden historiaa tutkittaessa saimme mielenkiintoista tietoa talon entisistä omistajista, joilla oli kytköksiä myös Suomen valtiolliseen elämään. Rakennusten kunnostamisessa meitä avusti taitava rakennusmestari, jonka avulla kykenimme säilyttämään niiden arvokkaimmat piirteet.

Tutkimusten ja kunnostustöiden tuloksia on koottu vuonna 2005 ilmestyneeseen Pohjanranta-nimiseen kuvateokseen. Äskettäin se on ilmestynyt äänikirjana. Kerron talon historiasta ja esittelen sen rakennuksia myös Polaris-TV:n videolla ”Tervetuloa Pohjanrantaan”.

x  x  x

Nykyinen Pohjanranta oli alun perin Niemi-niminen mahtava maatila. Sen isäntä oli 1500-luvulla valtavan laajan Kemin pitäjän nimismies, talonpoikien luottamusmies. Talossa oli peräti 40 lehmää, ja se oli Kemijoen johtava lohitila.

Myöhemmilläkin isännillä on ollut tärkeitä yhteiskunnallisia luottamustehtäviä. Myös kaksi edeltäjääni ovat toimineet parlamentaarikkoina.

1800-luvun alkupuolella talon omistajaksi tuli Eerikki Niemelä, josta historiankirjoituksessa mainitaan, että hän oli ponteva talonpoika, joka nousi renkipojasta ison talon isännäksi.

Eerikki oli talonpoikien luottamusmies. Hänet valittiin myös vuonna 1862 toimineen tammikuun valiokunnan jäseneksi.

Kun Suomi oli vuonna 1809 liitetty Venäjään, säädyt vannoivat Porvoon valtiopäivillä uskollisuuttaan uudelle hallitsijalle. Keisari puolestaan lupasi kunnioittaa Suomessa voimassa olleita lakeja.

Tämän jälkeen valtiopäiviä ei viiteen vuosikymmeneen kutsuttu koolle. 1860-luvun alussa oli kuitenkin tullut välttämättömäksi määrätä uusia veroja ja säätää uusia lakeja, joihin tarvittiin säätyjen suostumus.

Keisari ei uskaltanut kutsua säätyjä koolle ilman huolellisia valmisteluja. Puolassa kapinoitiin ja Venäjälläkin oli levotonta. Niinpä keisari määräsi, että kunkin säädyn tuli keskuudestaan valita 12 edustajaa valmistelemaan valtiopäivien kokoontumista.

Eerikki Niemelä oli tässä joukossa ainoa pohjoissuomalainen talonpoika.

Tätä parlamentaarista toimielintä ryhdyttiin kutsumaan tammikuun valiokunnaksi sen perusteella, että se kokoontui tammikuussa 1862.

Eri säätyjen edustajat kokoontuivat samassa huoneessa ja äänestivät ”mies ja ääni” -periaatteella. Onkin sanottu, että tammikuun valiokunta oli Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

x  x  x

Myös Eerikin poika Matti oli talonpoikien keskeinen luottamushenkilö. Hänet valittiin kolme kertaa talonpoikaissäädyn edustajana myös valtiopäiville.

Matti Niemelä oli koulupoika, kun hänen isänsä kuoli. Hän jatkoi koulunkäyntiään ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Kun äitikin kuoli, Matti joutui keskeyttämään opintonsa ja ottamaan vastaan talon isännyyden.

Matin elämä oli aika ajoin hyvin värikästä – kuten oli isänsäkin elämäntaival ollut.

Vuoden 1882 lopulla Matti oli ollut lautamiehenä käräjillä. Niiden jälkeen järjestetyssä illanvietossa oli syntynyt tappelu tuomarin ja nimismiehen välille. Kun Matti oli mennyt väliin, juoppo tohtori oli suuttunut ja purkanut vasta joudut veljenmaljat.

Seuraavana aamuna Mattia oli ”rääkännyt” kohmelo. Niinpä hän päätti ryhtyä raittiiksi ja perusti yhdessä tovereittensa kanssa raittiusseurankin. Tällä päätöksellä oli ratkaiseva vaikutus Matin elämään. Hän jatkoi opintojaan ja valmistui tuomariksi.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut moitteettomasti. Matti sai opiskeluaikanaan aviottoman lapsen helsinkiläisen opettajan kanssa. Äiti olisi menettänyt virkansa, jos synnytys olisi järjestetty Suomessa. Niinpä se hoidettiin salaa Tukholmassa.

Matti tunnusti lapsen ja huolehti hänestä. Tyttärestä varttui lahjakas ja menestyvä nainen. Hän opiskeli Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa ja suoritti siellä filosofian kandidaatin tutkinnon.

Vuonna 1904 Matti Niemelä valittiin Kemin kaupungin pormestariksi. Tässä virassa hän toimi kuolemaansa, vuoteen 1923, saakka.

Vuonna 1916 Matti myi Niemelän Kemin kaupungin vaivaistaloksi. Tähän oli pakko mennä sen vuoksi, tilalle ei ollut perheessä jatkajaa. Ainoa poika sairastui insinööriksi valmistuttuaan vaikeaan mielisairauteen.

Tilan myynnistä tuli Matille painajainen. Hän myi sen hyvää hyvyyttään kaupungille hyvin halvalla. Tätä eivät kaikki perilliset hyväksyneet. Kauppa riitautettiin sukulunastuslain nojalla.

Kaupunki oli riidan seurauksena pakotettu maksamaan suuret korvaukset perillisille, ja vaivaistalon toiminnan käynnistäminen viivästyi. Tämän vuoksi Matti joutui ilman omaa syytään kemiläisten silmissä pahasti ylenkatsotuksi.

x  x  x

Omistukseemme tulleista rakennuksista vanhin on rakennettu vuonna 1826 tai 1827. Rakennuksen iän määritteli lustotutkimuksen perusteella metsänhoitaja Mauri Timonen. Äskettäin Polaris-TV haastatteli Timosta hänen tekemiensä uraauurtavien lustotutkimusten vuoksi.

Tilamme vanha päärakennus on siis yhtä vanha kuin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä rakennettu ja keisarin osittain rahoittama Keminmaan kirkko. Sen suunnitteli Carl Ludvig Engel. Niemelän tila joutui osallistumaan kirkon rakentamiseen kahden miehen voimin ja lahjoittamaan suuren osan siihen käytetyistä rakennustarvikkeista.

Tässä vanhassa päärakennuksessa toimii nyt lastensuojelutyötä varten perustetun Pohjankodit Oy:n ylläpitämä terveydenhuollon yksikkö, kuntoutuskoti Sateenkaari.

Toiseksi vanhin rakennuksista on tilan toinen päärakennus, joka rakennettiin 1920-luvulla tulipalossa tuhoutuneen tilalle.

Tässä rakennuksessa toimii nykyään Pohjankodit Oy:n ylläpitämä Keminmaan nuorisokoti.

1950-luvulla rakennettiin kaksi kivirakennusta, jotka ovat nyt kylpylä-hotelli Pohjanrannan käytössä.

Näistä rakennuksista uudempi liittyy Suomen arkkitehtuurin historiaan. Sen suunnitteli Onni Ermala.

Onni Ermala ei ollut kouluttautunut arkkitehdiksi. Hän oli käynyt vain Viipurin piirustuskoulun.

Ermala oli kuitenkin niin hyvä suunnittelija, että hän voitti arkkitehtikilpailuja. Sen vuoksi Safa muutti sääntöjä siten, että kilpailuihin saattoivat osallistua vain arkkitehdin tutkinnon suorittaneet.

Ermala sai kuitenkin erivapauden käyttää arkkitehdin titteliä ja hakea arkkitehdin virkoja. Hänestä tuli Kemin kaupunginarkkitehti, jossa virassa toimiessaan hän suunnitteli Niemi-Niemelän uuden päärakennuksen.

Nuoruudessaan Onni Ermala oli yhteistyössä Alvar Aallon kanssa, jolta hän sai vaikutteita. Ne näkyvät myös meidän hotellirakennuksessamme.

Onni Ermalan tunnetuimpia töitä on Malmin lentokentän lentokonehalli. Kerrotaan, että myös terminaali on hänen suunnittelemansa, mutta hän ei saanut siitä nimeä eikä kunniaa.

Ermalan jälkeensä jättämä kulttuuriperintö on yksi syy siihen, että olen taistellut Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta. Muitakin syitä on yllin kyllin, ja taistelu jatkuu.

x  x  x

Herkullista lisätietoa kirjoituksessa kerrotuista asioista on saatavilla siinä mainituista Polaris-TV:n videosta ja Pohjanranta-kirjasta. Teos on kuunneltavissa kotisivuni kirja-arkistosta ja sen voi hankkia Pohjanrannan verkkokaupasta.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu