Tehdään bensaa ja dieseliä turpeesta, Timo Harakka

Olin hyvin iloinen, kun huomasin, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka oli eilisessä Uutissuomalaisen haastattelussa ilmoittanut kannattavansa biopolttonesteiden ja biokaasun osuuden kasvattamista maantieliikenteessä. Tämän Harakka esitti yhtenä vaihtoehtona hänen oman ministeriönsä tilaamassa selvityksessä esitetyille polttonesteiden hinnankorotuksille.

Tässä hän näyttää olevan eri mieltä valtiovarainministeri Matti Vanhasen kanssa, joka ajaa liikenteen nopeaa sähköistämistä ja siihen liittyen kokonaan uuden järjestelmän luomista liikenteen verottamiseen.

x  x  x

Julkaisin 14.10. kirjoituksen ”Matti Vanhasen esittämää uutta veroa ei tarvita”, jossa esitin ulkomailta tuotavien fossiilisten polttoaineiden korvaamista kotimaisilla uusiutuvilla sekä liikenteessä että lämmön ja sähkön tuotannossa.

Huomautin, että Suomella on henkeä kohden laskien Euroopan unionin rikkaimmat uusiutuvat luonnonvarat. Niillä voisimme korvata lähes kokonaan maassamme käytettävät uusiutumattomat tuontipolttoaineet. Vientiinkin niitä riittäisi.

Jätteistä ja puusta tehdään jo biopolttoaineita. Niiden tuotantoa voidaan edelleen lisätä. Äskettäin uutisoitiin, että pelkästään jätteiden lajittelemisella ja biojätteiden hyödyntämisellä voitaisiin saada polttoaine noin 90 000 autolle.

Mittava biopolttoaineiden lisäys saadaan aikaan, kun ryhdytään hyödyntämään joutilaina olevia peltoja ja käytöstä poistettuja turvesoita erilaisten energiakasvien viljelyyn.

Valtavat mahdollisuudet sisältyvät turpeen käyttämiseen biodieselin ja bioetanolin tuottamiseen. Tähän tarvittava teknologia on kehitetty jo sotavuosina.

Suunnitelmat turpeen hyödyntämiseksi olivat runsas vuosikymmen sitten jo pitkällä.

Kaleva uutisoi 24.1.2007, että tuotanto voitaisiin aloittaa jo vuonna 2011.  ”Turpeesta saisimme kaikki Suomen liikennepolttoaineet eli voisimme olla omavaraisia bensiinin ja dieselin suhteen”, vakuutti lehden haastattelema valtioenemmistöisen Vapo Oy:n kehitysjohtaja Kari Mutka. (Turpeesta voi tulla dieseliä)

Kesällä 2008 Yle tiesi kertoa, että kuivatusta turpeesta tehty biodiesel ei täyttäisi EU:n asettamaa kestävyyskriteeriä ( https://yle.fi/uutiset/3-5889749 ).

Nämä suunnitelmat tyssäsivät siis Euroopan unionin ja Suomen ympäristö- ja energiapolitiikkaan, jotka ohjaavat kehitystä luonnontaloudellisesti ja ympäristöllisesti kestämättömään suuntaan.

x  x  x

Kirjoituksessani ehdotin myös, että lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa käytettävä ulkomailta tuotava uusiutumaton kivihiili korvattaisiin kotimaisella uusiutuvalla turpeella, turvepelleteillä. Tällöin voitaisiin käyttää olemassa olevia voimalaitoksia.

Turvepelletit ja niiden rinnalla poltettava hake voitaisiin kuljettaa osittain laivoilla. Kanavaverkkoa kehittämällä ekologisesti kestäviä laivakuljetuksia voitaisiin saada aikaan myös sisämaan järvialueilta.

Onhan se suorastaan järjetöntä, että kivihiili aiotaan ainakin pääkaupunkiseudulla korvata lähinnä lämpöpumpuilla eli sähkön avulla. Sähkön tuotantoa pitäisi tällöin lisätä tuntuvasti senkin vuoksi, että kaukolämpölaitosten nyt tuottama sähkö olisi korvattava muulla sähköntuotannolla.

Kaikki tavat tuottaa ja siirtää suuria määriä sähköä aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia.

Suunnitteilla on erityisesti tuulisähkön tuotannon voimakas lisääminen. Tämä on luonnonvarojen käyttöä ajatellen ja ympäristöhaittojen vuoksi suorastaan mieletöntä, kun tarjolla on taloudellisesti edullinen ja ympäristöllisesti kestävä mahdollisuus käyttää kotimaisia uusiutuvia polttoaineita sekä liikenteessä että lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.

x  x  x

Esteeksi järkevälle energia- ja ympäristöpolitiikalle on muodostunut se, että Suomessa cityvihreät poliitikot ovat ajaneet läpi virheellisen tulkinnan, jonka mukaan turve on fossiilinen tai ainakin fossiilisiin rinnastettava polttoaine. Tämä kanta on ajettu läpi myös EU:n päätöksenteossa.

Ajattelua on vienyt harhaan muun muassa puhe turpeesta ”hitaasti uusiutuvana” luonnonvarana.

Hehtaarilla suota kasvaa vuosittain 15-20 kuutiometriä biomassaa, josta syntyy kymmenkunta kuutiota turvetta. Pääosa soista sijaitsee alueilla, joilla metsähehtaari tuottaa vuosittain vajaat kymmenen kuutiota puuta. Nämä luvut ovat karkeita arvioita. Soiden ominaisuudet eroavat kovasti toisistaan.

Puuta korjataan eri vaiheissa. Hitaan kasvun alueilla päätehakkuut toteutetaan yli sadan vuoden ikään ehtineissä metsissä. Energiakäyttöön nostettava turve on kerrostunut hyvin pitkän ajan kuluessa.

Luonnontalouden kannalta asian ydin on siinä, että metsiä ja soita tulee uusiutuvien luonnonvarojen tuottajina kohdella ilmastopolitiikassa samalla tavoin.

Metsistä tulee voida korjata vuosittain puuta suunnilleen sama määrä kuin sitä kasvaa. Turvetta tulee voida käyttää paljon nykyistä enemmän, sillä soihin kertyy biomassaa kaiken aikaa moninkertaisesti se määrä, joka niiltä turvetuotannossa poistetaan.

x  x  x

Uusi uhka kestävälle energia- ja ympäristöpolitiikalle on Suomen ja koko EU:n ajama ”kunnianhimoinen” ilmastopolitiikka.

Kuten 13.10. julkaisemassani kirjoituksessa ”Uljas universumi” ja MOT osoitin, maapallon ilmastoon vaikuttavat ratkaisevalla tavalla geologiset ilmiöt ja etenkin avaruudesta tulevat tekijät. Niitä ei ole otettu ilmastopolitiikassa lainkaan huomioon, vaikka historialliset tosiasiat osoittavat juuri niiden selittävän lähes tyhjentävästi tähänastiset vaihtelut maapallon ilmastossa.

Kirjoitin:

”On käsittämätöntä, että on saatu aikaan teoria, jonka mukaan ihmisen ilmakehään päästämä hiilidioksidi nostaa tarkkaan lasketulla tavalla ilmakehän lämpötilaa. Vielä hullumpaa on se, että on saatu aikaan valtavia kustannuksia aiheuttavat ja ympäristöä vahingoittavat ohjelmat tämän muutoksen torjumiseksi.

Tosiasiassa meillä ei ole varmuutta siitä, onko ilmasto nyt lämpenemässä vai viilentymässä. Meillä ei ole varmaa tietoa siitä, mikä on hiilidioksidin osuus mahdolliseen lämpenemiseen. Sitäkään emme tiedä, mikä on vuorovaikutuksen suunta: nouseeko lämpötila hiilidioksidin määrän lisääntyessä vai kasvaako hiilidioksidipitoisuus sen vuoksi, että ilmasto jostakin muusta syystä lämpenee.

Kaikesta tästä huolimatta on viisasta vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta järkeä pitää käyttää siinä, kuinka pitkälle ja miten tähän on syytä mennä.

Nyt pyritään puuttumaan hiilen luonnolliseen kiertoon luonnossa rajoittamalla uusiutuvienkin polttoaineiden (puu ja turve) polttamista ja muuttamalla metsät ja suot hiilinieluiksi.”

x  x  x

Ministeri Harakan lausunto osoittaa, että SDP saattaa olla siirtymässä kestävän energia ja ympäristöpolitiikan suuntaan. Tähän viittaa myös Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen taannoinen kannanotto, että korona-kriisin vuoksi aikataulua turpeen käytöstä luopumiseen tulisi lykätä.

Kun tätä toivon, mielessäni ovat mieluisat muistot punamultayhteistyöstä, jolla aikanaan edistettiin omiin luonnonvaroihin perustuvaa energia-, teollisuus- ja ympäristöpolitiikkaa.

Muutos tarvitaan myös sekä Suomen Eurooppa-politiikkaan että maamme linjaan maailmanlaajuisessa ympäristöyhteistyössä.