Tuomioja, Väyrynen, ilmastonmuutos ja lajikato

Eilen tuli julkisuuteen kaksi uutista, jotka osoittavat, että kuntavaalien siirtäminen on omiaan lisäämään ehdokkaiden määrää.

Erkki Tuomioja ilmoitti asettuvansa ehdolle Helsingin kuntavaaleissa. Hän on ollut sivussa kaupungin päätöksenteosta sen jälkeen, kun hänen uransa apulaiskaupunginjohtajana kolme vuosikymmentä sitten päättyi. Ehdokkuuteen kuntavaaleissa johtivat Erkin kertoman mukaan uutiset uusimmista sijoittajavetoisista Helsingin rakennushankkeista.

Omakin ehdokkuuteni liittyy arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen suojeluun.

Olemme Vuokon kanssa suojelleet Onni Ermalan arkkitehtuuria hankkimalla 23 vuotta sitten omistukseemme Kemin kaupungin entisen vanhainkodin Niemi-Niemelän. Tilan päärakennus on Ermalan suunnittelema.

Nyt olen asettumassa ehdolle Kemin kuntavaaleissa pelastaakseni Ermalan suunnitteleman Kemin entisen työväentalon. Kysymys on sekä rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen suojelemisesta että paikallishistorian vaalimisesta.

x  x  x

Meillä on Erkki Tuomiojan kanssa paljon yhteistä.

Tulimme yhtä aikaa valituksi eduskuntaan vuoden 1970 vaaleissa. Olemme saman ikäiset, Erkki minua pari kuukautta vanhempi.

1980-luvun puolivälissä vaikutimme yhdessä siihen, että Keskustan ja SDP:n välillä saatiin aikaan aluepolitiikan ns. historiallinen kompromissi.

Erkki oli mukana Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, minä Kalevi Sorsan johtaman hallituksen ulkoministerinä ja pääministerin sijaisena. Hallituksessa oli erityinen pääministerin johtama ministerivaliokunta, jossa kompromissia rakennettiin.

Kompromississa oli selvä logiikka. Helsingin asukasluvun nopean lisääntymisen vuoksi alueella oli pulaa asunnoista, asumiskustannukset nousivat, eikä palveluista kyetty kunnolla huolehtimaan. Sovimme siitä, että Helsingin seudun kasvua ryhdytään hillitsemään ja valtio suuntaa lisää varoja alueen eriytyisten ongelmien ratkaisemiseen.

Kasvua hillitsemällä pyrittiin myös suojelemaan sekä Helsingin seudun luontoa että arvokkaita rakennettuja ympäristöjä.

Nyt aluepolitiikassa on päinvastainen logiikka. Nyt valtio tukee pääkaupunkiseudun kasvua muun muassa rahoittamalla alueen liikennehankkeita. Ehtona on, että kaupungit pyrkivät kiihdyttämään kasvua rakentamalla mahdollisimman nopeasti uusia asuntoja.

Tämä keskittävä metropolipolitiikka kärjistää Helsingin seudun ongelmia nostamalla asumiskustannuksia ja heikentämällä palveluja. Se tuhoaa luontoa ja rakennettuja ympäristöjä.

Tätä vastaan olen valtuustossa taistellut. Tätä vastaan Erkki Tuomioja on nyt nousemassa.

Meidän kahden ehdokkuutta yhdistää myös Onni Ermala. Hän on suunnitellut Malmin lentokentän rakennukset. Myös tätä rakennushistoriallisesti arvokasta kohdetta Helsingin kasvukiima on tuhoamassa.

x  x  x

Pohjanrannassa kuvattiin viime lauantaina jälleen videoita Polaris-TV:n käyttöön. Haastateltavanani oli MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Minäkin suostuin haastateltavaksi pariin videoon. Yhdessä niistä käsiteltiin Erkki Tuomiojan äskettäin ilmestynyttä kirjaa ”Tulevaisuuden varjossa – selviääkö ihmiskunta?”.

Teoksen painavin sisältö liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Myös tässä asiassa olemme olleet viime vuosikymmeninä samaa mieltä. Olemme kumpikin puolustaneet tiukasti Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Pääsiäisen jälkeen julkaistavassa videossa paneudun erityisesti tähän asiaan.

Tuomiojan kirjaa markkinoidaan kansaan menevillä teemoilla, ilmastopolitiikalla ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä. Näissä asioissa Erkin asiantuntemus ei ole vahvimmillaan.

Tämän hän myöntää itsekin:

”On kuitenkin tunnustettava, että biologian tuntemukseni perustuu vuosikymmenten takaiseen lukiossa saamaani opetukseen enkä ole osannut silloin saamaani oppia täydentää kuin vain satunnaisesti. Rajallisuuteeni kuuluu sekin, ettei minulle kaupunkilaislapsena ole koskaan syntynyt sellaista suhdetta kotipihan ulkopuoliseen luontoon, jota tänään jo monissa ihmisissä kadehdin.”

Minäkään en voi biologian tuntemuksellani ylpeillä, mutta henkilökohtainen luontosuhteeni on melko vahva, kuten useimmilla suomalaisilla. Siksi ei meihin hevin uppoa luonnosta ja käytännön elämän tarpeista täysin vieraantunut cityvihreä ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.

Yksi yksityiskohta Tuomiojan kirjassa on minulle kokonaan uusi.

Erkki kertoo muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan yhdeksi syyksi mittavaan hyönteiskatoon on epäilty ”ihmisen käyttöön ottamien teknologioiden tuottamaa sähkömagneettista säteilyä”. Hän kuitenkin toteaa, että tämän varmistaminen edellyttää vielä lisää luotettavaa tutkimusta.

Jos tämä pitää paikkansa, nykyinen ilmastopolitiikka joutuu pahaan ristiriitaan myös luonnon monimuotoisuuden suojelemisen kanssa. Hiilidioksiditeorian perusteellahan yhteiskuntiamme ollaan hurjaa vauhtia sähköistämässä.

Nykyinen cityvihreä ilmastopolitiikka on joka tapauksessa kestämätöntä – ei vain taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, vaan myös ympäristöllisesti.

x  x  x

Tänään Polaris-TV esittää kaksi videota, joissa haastattelen Jyrki Itkosta. Hän on harrastuksenaan kerännyt lehtileikkeitä, jotka kertovat säiden ja ilmaston menneistä vaihteluista.

Itkosen kokoamat leikkeet todistavat muun muassa siitä, että keskiajan lämpökautta seuranneen ns. pienen jääkauden jälkeen koettiin viime vuosisadan alussa usean vuosikymmenen mittainen lämpökausi. Sen jälkeen ilmasto kylmeni voimakkaasti. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana olemme olleet palaamassa osapuilleen 1920- ja 1930-lukujen lämpötiloihin.

Näiden ilmastonvaihtelujen syitä pitäisi selvittää. Ne vaikuttavat hiilidioksidin ohella myös tuleviin ilmakehän lämpötiloihin.

Juha Marttilan haastatteluissa käsitellään maatalous- ja metsäpolitiikkaa, mutta esillä ovat vahvasti myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Näitä videoita esitämme kevään mittaan.

Itkosen haastattelut ovat nähtävissä Polaris-TV:ssa, joka löytyy Pohjantähti-lehden kautta. Hänen laajaan leikekokoelmaansa pääsee tutustumaan Pohjantähti-lehden arkiston välityksellä.