Ukrainan rauhansopimuksen suuntaviivat

Kirjoitin 13.3.2022 blogin ”Poliittinen ratkaisu Ukrainan sotaan”.

Sen lopussa esitin, että nyt on pohdittava, kuinka tuhoisa sota saataisiin päättymään.

”Näköalat ovat pelottavat. Osapuolet näyttävät tavoittelevan täydellistä voittoa, toisen kukistumista. Muut maat näyttävät odottavan sotilaallista ratkaisua. Jotkut ovat myös puuttuneet sodan kulkuun.

Näköpiirissä on suunnatonta tuhoa ja paljon kuolonuhreja – myös siviilejä, lapsiakin. Pahimmassa tapauksessa ajaudutaan maailmansotaan kaikkine kauheuksineen.

Sota ja sen käynnistämät pakotteet uhkaavat suistaa maailmantalouden syvään lamaan, josta kaikki kärsisivät. Nälänhätäkin saattaa meitä uhata.

Näissä oloissa olisi tehtävä vakava yritys tulitauon ja aselevon aikaansaamiseksi ja neuvottelujen käynnistämiseksi.

Kaikkien osapuolten tulisi tunnustaa tosiasiat, myöntää omat virheensä ja olla valmiita joustavuuteen, jolla rauhanomainen ratkaisu saataisiin aikaan.

Tarvitaan ennakkoluulottomia aloitteita ja toimintaa.”

Päätin tehdä ennakkoluulottoman aloitteen, vaikka kokemukset eivät tähän rohkaisseet.

Joulukuun 31. päivänä vuonna 2014 julkaisin kirjoituksen ”Poliittinen ratkaisu Ukrainan kriisiin”.

Korostin, että kirjoitin blogin ”ennen muuta kansainvälisten suhteiden dosenttina, jolla on sekä tutkijan vapaus että myös velvollisuus heittää keskusteluun ennakkoluulottomiakin ajatuksia”.

Tästä huolimatta sain runsaasti kritiikkiä mm. siitä, että esittämässäni ratkaisussa Krimin niemimaa olisi jäänyt itsehallintoalueena osaksi Venäjää.

x x x

Blogissani 31.12.2014 kirjoitin:

”Ukrainan kriisiä ratkaistaessa on löydettävä vastaus kolmeen peruskysymykseen.

Ensimmäinen niistä on Krimin ja Itä-Ukrainan valtiollinen asema.

Tässä esikuvana voisi toimia Puerto Rico, joka on Yhdysvaltoihin kuuluva itsehallintoalue (The Commonwealth of Puerto Rico). Sillä on omat valtiolliset toimielimet. Puerto Ricon edustaja osallistuu Yhdysvaltain kongressin toimintaan, mutta hänellä ei ole päätösvaltaa. Puertoricolaiset voivat osallistua Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaaleihin, mutta eivät itse vaaliin.

Puerto Ricolla on oma kansalliskaarti, mutta sen ulkoisesta turvallisuudesta vastaa Yhdysvallat, jolla on maassa myös tukikohtia.

Vuonna 2012 Puerto Ricossa järjestettiin viimeinen kansanäänestys maan asemasta. Enemmistö kannatti liittymistä Yhdysvaltoihin sen osavaltiona, mutta Washingtonissa sen tulosta ei ole tunnustettu. Ratkaisua on lykätty ja on edellytetty uuden kansanäänestyksen järjestämistä.

Ukrainan kriisissä ratkaisuksi voisi tulla Krimin itsenäisyyden osittainen palautuminen ja sen muuttuminen Puerto Ricon kaltaiseksi itsehallintoalueeksi, jolla olisi omat valtiolliset rakenteet. Donbassista voisi puolestaan tulla Ukrainaan kuuluva autonominen alue.

Toiseksi tulisi löytää ratkaisu sotilaallisen turvallisuuden kysymyksiin.

Jotta Ukrainan valtiollinen yhtenäisyys voisi palautua, sen tulisi säilyä sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Krimin alueella voisi olla Puerto Ricon mallin mukainen oma ”kansalliskaarti”, mutta sen ulkoisesta turvallisuudesta vastaisi Venäjä. Tällöin tulisi otetuksi huomioon sopimuksiin perustuva Venäjän oikeus ylläpitää Krimillä laivaston ja ilmavoimien tukikohtia.

Donbassin tulisi kuulua Ukrainan valtioalueeseen, ja maan ulkorajojen tulisi olla sen viranomaisten valvonnassa. Alueella tulisi toteuttaa pitkälle viety sisäinen itsehallinto. Donbassillakin tulisi ehkä olla ainakin siirtymävaiheessa oma kansalliskaarti.

Kolmanneksi olisi löydettävä kestävä ratkaisu Ukrainan kauppapoliittiseen asemaan.

EU ja Euraasian unioni ovat tulliliittoja, jotka ovat perusluonteeltaan syrjiviä. Siksi Ukrainan tulisi pysyttäytyä niiden ulkopuolella ja tehdä niiden kanssa assosiaatiosopimukset. Niihin tulisi liittää suosituimmuusklausuulit, joilla turvattaisiin molemminpuolinen syrjimättömyys Ukrainan markkinoilla.

Toisin sanoen: EU:n ja Euraasian unionin jäsenmaat saisivat Ukrainan markkinoilla samat edut.”

Vuoden 2015 alussa taistelut kiihtyivät. Ne saatiin taukoamaan Ranskan ja Saksan johdolla aikaansaadulla Minsk II -sopimuksella.

Jos Minskin sopimuksen toteuttamisesta olisi voitu sopia, nyt meneillään oleva sota olisi ilmeisesti voitu välttää.

x x x

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on julkistanut CNN:n haastattelussa presidentti Vladimir Putinin kanssa käymänsä keskustelun sisällön.

Helsingin Sanomien mukaan:

1. Putin haluaa tunnustuksen, että Krim on osa Venäjää.
2. Putin haluaa, että Donbas katsotaan osaksi Venäjää. Putin tulkitsee Donbasin aluetta laajasti – pelkät separatistialueet eivät riitä.
3. Putin haluaa, että Ukraina demilitarisoidaan. Niinistö ei avannut tarkemmin, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi. Aiemmin on tulkittu, että Putin tavoittelisi Ukrainan sotilaallisen infrastruktuurin tuhoamista.
4. Ukrainasta tehdään puolueeton maa. Se ei saisi liittyä Natoon tai Euroopan unioniin.

Mielestäni johtavien länsimaiden tulisi rohkaista Ukrainaa hyväksymään Venäjän vaatimukset neuvottelujen pohjaksi. Tällöin olisi ilmeisesti mahdollista saada välittömästi aikaan tulitauko, joka koskisi koko maata.

Johtavien länsimaiden tulisi antaa Ukrainalle takeet siitä, että ne painostavat Venäjän hyväksymään sille kohtuulliset rauhan ehdot. Venäjää voitaisiin myös houkutella myönnytyksiin lupaamalla niiden vastapainoksi lievennyksiä päätettyihin ja suunnitteilla oleviin pakotteisiin.

Johtavilla länsimailla tulisi olla rohkeutta tällaiseen toimintaan, jos ne todella uskovat pakotteiden tehoon.

Kommentoin vielä Venäjän asettamia ehtoja.

1. Krimin osalta voitaisiin hakea kompromissia esimerkiksi siltä pohjalta, jota esitin 31.12.2014 julkaisemassani blogissa.
2. Donbasin tulisi kuulua Ukrainaan siten kuin blogissani esitin. Tämä tarkoittaisi käytännössä Minsk II -sopimuksen toteuttamista.
3. Sopimukseen voisi sisältyä aseistusta koskevia rajoituksia sekä Ukrainassa että Krimillä.
4. Tämän Ukraina on Naton osalta jo hyväksynyt. Ukrainalla tulisi kuitenkin olla oikeus liittyä EU:n jäseneksi, kunhan se täyttää jäsenyyden ehdot.

Ukrainan EU-jäsenyyden toteuttamista helpottaisi se, että käynnistettäisiin laajemmat keskustelut unionin kehittämiseksi.

Unionia olisi kehitettävä ”samankeskisten kehien” mallin pohjalta, jolloin sillä olisi kova yhtenäinen ydin ja sitä ympäröiviä löyhemmän yhteistyön kehiä. Tällöin unionin sisäisiä jännitteitä voitaisiin lieventää ja sen laajentuminen kävisi helpommaksi.

x x x

Asian ydin on siinä, että sotatoimet pitäisi saada mahdollisimman pian loppumaan. Kaiken aikaa syntyy valtavaa tuhoa ja kärsimystä, ja pakolaisvirrat paisuvat. Rauhan tekeminen käy yhä vaikeammaksi.

Ukrainalaisten kannalta tilanne on kohtuuton. Johtavista länsimaista heitä yllytetään jatkamaan taistelua, mutta heille ei anneta tarvittavaa aseistusta ja muuta sotilaallista tukea.

Kirjoitukseni tähtää siihen, että saataisiin nopeasti aikaan tulitauko ja päästäisiin neuvotteluihin. Niihin johtavilla länsimailla on suuri vaikutusvalta pakotepolitiikan avulla.

Sotaa ukrainalaisten on vaikea ilman ulkomailta saatavaa tukea voittaa, mutta rauhanneuvotteluissa he voisivat länsimaiden tuella päästä hyvään tulokseen.