Ukrainassa käydään Neuvostoliiton hajoamissotaa
Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa hajosi, Suomessa pelättiin, että syttyisi sisällissota, joka aiheuttaisi satojen tuhansien pakolaisten tulvan tännekin.
Hajoaminen sujui kuitenkin rauhallisesti. Syntyi vain alueellisia selkkauksia ja sotia, jotka johtivat ”jäätyneisiin konflikteihin”.
Toisin kävi Jugoslavian hajotessa. Syttyi useita sotia osavaltioiden sisällä ja niiden välillä. Sodat päättyivät siihen, että Nato-maat pakottivat rajuilla pommituksilla Serbian antautumaan ja alistumaan Kosovon itsenäistymiseen.
Kosovon tapahtumilla on yhtymäkohtia meneillään olevaan Ukrainan sotaan.
Kosovo oli ja on serbeille samankaltainen kansakunnan ydinalue kuin Kiova venäläisille.
Serbialla ja Venäjällä oli hyvin läheiset suhteet. Kysymys oli veljeskansoista.
Moskovassa koettiin raskaana se, että Serbia pakotettiin hyväksymään Kosovon itsenäistyminen, eikä sitä ole tunnustettu itsenäiseksi valtioksi.
Kosovon itsenäisyyttä eivät ole hyväksyneet lukuisat muutkaan maat, eivät myöskään kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot.
x x x
Vuonna 2014 alkoi Ukrainan sisällissota ja Venäjä valtasi Krimin niemimaan.
Ukrainaan syntyivät pahimmat Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamista jäätyneistä konflikteista.
Joulukuun 22. päivänä 2014 julkaisin blogin ”Syttyykö jäätyneistä konflikteista kuuma sota”. Julkaisen sen tämän blogin lopuksi sanasta sanaan uudelleen.
Joulukuussa 2014 kirjoitin:
”Nyt puhutaan jopa kylmästä sodasta idän ja lännen välillä. Tulevaisuuden näköala on pelottava. Kielenkäyttö kovenee, uusia pakotteita asetetaan ja suunnitellaan. Jäätyneet konfliktit saattavat jännityksen kasvaessa kärjistyä ja uusia saattaa syntyä. Erityisen vaaralliseksi tilanteen tekee se, että ulkovallat ovat sitoutuneet vahvasti konfliktien osapuoliin. Pahimmillaan ne voivat johtaa lopulta laajempaan kuumaan sotaan.”
Nyt kuuma sota on käynnissä. Se saattaa laajentua ja johtaa lopulta jopa kolmanteen maailmansotaan.
Ensi vaiheessa on tarjolla vaara, että muutkin entisen Neuvostoliiton alueen jäätyneet konfliktit kärjistyvät kuumiksi sodiksi. Entisen Jugoslavian alueellakin saattavat väkivaltaisuudet jälleen leimahtaa liekkeihin.
x x x
Tässä kokonaisuudessaan 22.12.2014 julkaiseman blogi ”Syttyykö jäätyneistä konflikteista kuuma sota?”:
”1990-luvun alussa pelättiin, että Neuvostoliiton hajoaminen saattaisi johtaa samankaltaisiin eri kansallisuuksien välisiin sotiin kuin Jugoslaviassa. Väkivaltaisuudet jäivät kuitenkin vähäisiksi. Baltian maatkin saattoivat itsenäistyä lähes verettömästi.
Neuvostoliitto hajosi rauhanomaisesti ennen muuta sen vuoksi, että se tapahtui suurimman neuvostotasavallan, Venäjän, aloitteesta ja tahdosta.
Venäjällä koettiin väkivaltaa sen vuoksi, että osa sen alueella asuvista vähemmistökansallisuuksista ryhtyi tavoittelemaan itsenäisyyttä aseellisen toiminnan avulla.
Muiden entisten neuvostotasavaltojen alueella syntyi vastakkainasetteluja, jotka johtivat aseellisiin selkkauksiin ja ”jäätyneiden konfliktien” syntymiseen. Niille on yhteistä se, että niissä asuvat kansalliset vähemmistöt ovat kokeneet asemansa ja jopa turvallisuutensa uhatuksi. Turvaa vähemmistöt ovat hakeneet ulkomailta, lähinnä länsimaista, Venäjältä tai Turkista.
Georgiassa käytiin vuosina 1991 ja 1992 kaksi sotaa, joissa Abhaasiassa asuneet abhaasit ja Etelä-Ossetiassa asuneet osseetit erosivat emämaasta. Etelä-Ossetiaan sijoitettiin kansainvälisellä mandaatilla venäläisiä ja muita rauhanturvajoukkoja. Vuoden 2008 sota syttyi, kun Georgia yritti 7.elokuuta alkaneella hyökkäyksellä palauttaa Etelä-Ossetian hallintaansa. Alueella olleet venäläisjoukot puolustautuivat, tekivät vastahyökkäyksen, miehittivät osan Georgiaa ja vetäytyivät myöhemmin Etelä-Ossetian puolelle.
Jo vuonna 1988 alkanut Nagorno-Karabahin kriisi kärjistyi vuonna 1992 tuhoisaksi sodaksi. Tällä Azerbaidshanin sisällä sijainneella alueella asunut armenialaisvähemmistö koki asemansa uhatuksi ja ryhtyi aseelliseen taisteluun saavuttaakseen itsenäisyyden ja voidakseen liittyä osaksi Armeniaa. Tässä kriisissä Nagorno-Karabahin armenialaisvähemmistö on tukeutunut Armeniaan ja Venäjään, Azerbaidshan Turkkiin.
Myös Transnistrian kriisi alkoi jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Se puhkesi ennen muuta sen vuoksi, että Moldovassa hyväksyttiin kielilaki, jonka Transnistriassa asuvat venäläiset ja muut kansalliset vähemmistöt kokivat uhkaavan heidän asemaansa ja oikeuksiaan. Transnistria julistautui itsenäiseksi, ja puolustautui Moldovan turvallisuusjoukkoja vastaan. Tässä se sai tukea maassa olleilta venäläisjoukoilta.
Ukrainan tapahtumat ovat noudattaneet samaa kaavaa. Historiallisista syistä maa on ollut syvästi kahtiajakautunut. Länsi-Ukraina on kuulunut pitkiä aikoja Itävalta-Unkariin ja Puolaan, siellä on suuri puolalais- ja unkarilaisvähemmistö ja siellä venäläisiä suorastaan vihataan. Krimin niemimaa ja suuri osa Itä-Ukrainaa ovat puolestaan kuuluneet satojen vuosien ajan Venäjään. Siellä venäläiset ovat enemmistönä, ja yhteydet Venäjään ovat olleet tiiviit. Tämä venäläisvähemmistö koki Maidanin aukiolta käynnistyneen kumouksen uhkaksi omalle asemalleen ja turvallisuudelleen. Se ryhtyi puolustamaan oikeuksiaan ja pyrkimään jopa eroon Ukrainasta.
Ukrainan yhtenäisyys olisi voitu säilyttää vain siten, että eri väestöryhmät olisivat hakeneet keskinäistä yhteisymmärrystä, jota sekä länsimaat että Venäjä olisivat tukeneet. Geopoliittinen valtakilpailu repi kuitenkin Ukrainan rikki, synnytti sisällissodan ja johti lopulta kansainvälisen kriisin.
Nyt puhutaan jopa kylmästä sodasta idän ja lännen välillä. Tulevaisuuden näköala on pelottava. Kielenkäyttö kovenee, uusia pakotteita asetetaan ja suunnitellaan. Jäätyneet konfliktit saattavat jännityksen kasvaessa kärjistyä ja uusia saattaa syntyä. Erityisen vaaralliseksi tilanteen tekee se, että ulkovallat ovat sitoutuneet vahvasti konfliktien osapuoliin. Pahimmillaan ne voivat johtaa lopulta laajempaan kuumaan sotaan.
Olen esittänyt, että ETY-järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva pyrkisi saamaan aikaan kansainvälisen konferenssin, jossa voitaisiin kokonaisvaltaisesti käsitellä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän etelärajoille syntyneittä konflikteja ja jännitteitä.
Suomikin voisi ja Suomen pitäisi toimia. Ensi kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingissä järjestetystä ETYKin huippukokouksesta. ETYKin päätösasiakirja tähtäsi sotien jälkeen syntyneen Euroopan kahtiajaon lieventämiseen, ja se johti lopulta Saksan yhdistymiseen ja sekä Varsovan liiton että Neuvostoliiton hajoamiseen.
Vuoden 1990 lopulla Pariisin huippukokouksessa allekirjoitettiin Uuden Euroopan peruskirja. Nyt ETY-järjestöä tarvitaan niiden jännitteiden purkamiseen, jotka uutta Eurooppaa ovat kohdanneet.
Ehkäpä Suomi ja Ranska voisivat toimia nyt yhdessä Euroopan rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi.”
Silloin olisi pitänyt toimia. Nyt olemme kuumassa sodassa.
Toistin kehotukseni 28.2.2022 julkaisemassani blogissa ”Sodan kierteestä rauhan tielle”:
”Nyt lisäperusteita tälle toiminnalle antaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön aloite Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 2025 toteutettavasta ETY-järjestön huippukokouksesta.”
Väyrysen puheet on suoraan Putinin pelikirjasta.
Eihän tehdyillä sopimuksilla ole mitään merkitystä, yhtä vähän kuin Tarton rauhalla joka tehtiin ”ikuisiksi ajoiksi”. Ukraina luovutti ydinaseensa turvatakuita vastaan ja nyt nähdään miten hyvin sopimukset pitää.
Ilmoita asiaton viesti
” Nyt kuuma sota on käynnissä. Se saattaa laajentua ja johtaa lopulta jopa kolmanteen maailmansotaan.”
Viittä vaille ollaan!?
Mikä olisi Suomen asema ja tahtotila tuollaisessa tilanteessa? Puolueeton vai haluaa ehdottomasti osallistua (sotaan) liittoumassa? Näitä on ilmeisesti mietiskelty jo valtiojohdossa, eli kuviot kunnossa?
Viime kerralla osallistumalla ei käynyt hyvin. Tosin olimme pakotettuja erään diktaattorin suunnitelmien vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ei ole kysymys Suomen kohtalosta, vaikka sitä siksi yritetään todistaa. Vaan
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tata-putin-saattaa-tavoitella-sanoo-amerikkalaisasiantuntija-politicolle-ukraina-palasiksi-sen-kanssa-han-voisi-elaa/0860e177-8b3e-4f64-b261-d8440b011d04
Venäjä yrittää paloitella Ukrainan Jugoslavia vs Kosovo tapaan …
Ilmoita asiaton viesti
(IL)
” Venäjä vaatii Ukrainaa lopettamaan sotatoimet, kirjaamaan puolueettomuuden perustuslakiinsa, tunnustamaan Krimin Venäjän osaksi sekä tunnustamaan Luhanskin ja Donetskin itsenäisiksi.”
Voiko olla puolueeton, mutta silti kuulua EU:iin?
Eikö Itävalta, Ruotsi ja Suomi ole (vielä) puolueettomia!
Ilmoita asiaton viesti
”Tosin olimme pakotettuja erään diktaattorin suunnitelmien vuoksi.”
Olimme pakotettuja KAHDEN diktaattorin vuoksi. Ei erään.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tätä Väyrystä hävetä. Puhuu kuin Kremlin trolli. Toisaalta kun piti lähipiirissään MV-lehden toimittajaa Ilja Janitsikinia niin silloin on kantansa näyttänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Putinistin puhe.
Ukrainassa ei ole ollut sisällissotaa.
Sodan aloitti ja ylläpiti Venäjä.
Nyt siellä tehdään kansanmurhaa koska Euroopan maat arkailee.
Ei ole niin väliä onko seuraava hyökkäyksen kohde Moldova vai Suomi. Molempiin Putin hyökkää ja siihen on varauduttava. Oma armeija ei riitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ensi kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingissä järjestetystä ETYKin huippukokouksesta. ”
Mitä ihmettä? ETYK huippukokous järjestettiin Helsingissä 1975. Paljonkos siitä onkaan kulunut ensi kesänä?
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä kokonaisuudessaan 22.12.2014 julkaiseman blogi ”Syttyykö jäätyneistä konflikteista kuuma sota?””
Vanhojen kirjoitusten kopioiminen uusiksi kirjoituksiksi on aina vähän hämmentävää.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Niinhän se vähän on. Pitäisi ainakin jaksaa lukea tekstinsä uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti sotaa ei olisi eikä koskaan tulisi, jos rauhaa rakentava neuvostoliitto olisi vieläkin pystyssä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelin samaa, kunnes havaitsin, että kyse oli pitkästä vanhan kirjoituksen lainauksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten saanut Venäjää sotarikolliseksi (sodan aloitus) nyt käytävään Ukrainan sotaan?
(Ukrainaa et puolustanut etkä ilmaissut sille myötätuntoa sanallakaan, miksi ihmeessä et?)
Et huomannut Venäjän aktiivista toimintaa osana Itä-Ukrainan kapinahengen lietsomista ja alkuunpanevana voimana. Et liioin tuominnut Venäjän Krimin miehitystä. Selittelit Venäjän syyllisyyden pois läpikäymistäsi Venäjää koskevista lähisodista ja selkkauksista. Paavo, kenen piikkiin kirjoittelet?
Mistä tuo kyynisyys ja osaaottamattomuus ukrainalaisten kärsimyksiin ja venäläisten aiheuttamiin tuhoihin, jotka perusteet yrität legimoida Venäjän hyväksi ja ymmärtää niitä. Kirjoitat Kremlin narratiivia Venäjän nykyhallinnon hengissä pysymiseksi ja suur-Venäjän kaipuun perään YYA-ajan edustajana ja Kekkos-oppien perillisenä. Lietsot noilla tulkinnoilla epäoikeudenmukaisuutta ja vahvemman oikeutta toteuttaa mielihalujaan sopimuksista välittämättä.
Mistä ajattelit, Paavo, tehdä ja esittää kompromisseja Venäjän hallinnon ja nyt Ukrainan valtion välillä käytävään ’selkkaukseen’ ja sen oletettuihin syihin nojaten?
Listaa, Paavo, asiat ja vaatimukset konkreettisella (uudestaan; konkreettisella) tasolla ja laita lyhyet oikeudelliset perusteet näkemyksillesi.
Jos perusteesi ovat käyvät ja oikeudenmukaiset (vrt. kansainväliset lait & sopimusoikeus), ehdotan sinua, Paavo, rauhan välittäjäksi yhtenä vapaan ja demokraattisen Euroopan edustajaksi kriisiin.
Otaksun, että tehtävä voi osoittautua sinulle turhan kimurantiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Ukraina ei halua vetää pois jo tekemäänsä Nato-hakemusta..??? Tilanne rauhoittuisi välittömästi ja saataisi tulitauko maahan. Joku tässä haluaa sitä sotaa ja epäilen että se on USA, koska USA hyötyy kaikista maailman aseellisista konflikteista, aseteollisuuden myynneistä ja suunnitteluista yli 50%..??? Kertokaa jos olen väärässä..!!!
Ilmoita asiaton viesti
Olet väärässä
Ilmoita asiaton viesti
juu, on hakoteillä
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vaikuttaa naiivilta. Miksi itsenäinen, suvereeni valtio ei saisi päättää omista turvallisuusratkaisuistaan kansainvälisten sopimusten ja sitoutumisten rajoissa ja niitä kunnioittaen?
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä, että venäläiset hyväksyisivät ukrainalaisten siviilien evakuoimisenkin vain ”muualle Venäjälle, esimerkiksi Valko-Venäjälle”.
Ei Venäjä ikinä hyväksy Ukrainan sen kummemmin kuin Valko-Venäjänkään itsenäisyyttä. Sen toivossa on turha antautua.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko samaa mieltä kuin Paavo väitöskirjassaan, että (rauhaa rakentava) Neuvostoliitto tulee aina olemaan naapurinamme.
Ilmoita asiaton viesti
esimerkiksi siksi että Ukraina ei ole tehnyt NATO hakemusta niin sitä on vaikea vetää pois. Lisäksi Putin on selkeästi ilmoittanut että tavoite on vallata koko maa.
Ilmoita asiaton viesti
Iltalehti hetki sitten:
” Venäjä vaatii Ukrainaa lopettamaan sotatoimet, kirjaamaan puolueettomuuden perustuslakiinsa, tunnustamaan Krimin Venäjän osaksi sekä tunnustamaan Luhanskin ja Donetskin itsenäisiksi.
Jos Ukraina suostuu, Venäjä vetää joukkonsa välittömästi pois.”
Taitaa nuo kaksi viimeistä vaatimusta olla liikaa Ukrainalle…
Voiko olla puolueeton, mutta silti kuulua EU:iin?
Eikö Itävalta, Ruotsi ja Suomi ole puolueettomia!
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän hallinto rikkoo suoraan kansainvälistä oikeutta (sitoutunut) ja itsenäisen valtion suvereniteettia päätösvaltaa noilla vaatimuksillaan.
Tuolla logiikalla Ukraina voisi laatia samansuuntaisen vaatimuspaketin Venäjälle. Kansainvälinen oikeus ei tunnista vahvemman oikeutta pienempää voimaa vastaan, päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Voittajat ovat aina olleet oikeassa kansainvälisessä politiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeus on aina seurannut voittajan miekkaa..” (Linna)
Ei seuraa, jos sopimuspaperiin ei ilmesty allekirjoituksia.
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen, kirjoita seuraavan blogisi alkusanoiksi, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja osoita myötätuntoa ukrainalaisille sodan uhreille ja kunnioitusta Ukrainan armeijalle, joka on osoittanut taistelutahtoa ja urheutta ylivoimaiseksi miellettyä vihollista vastaan.
Muutoin pidän sinua epäisänmaallisena, ehkä jopa petturina.
Ilmoita asiaton viesti