Uusiutuvat luonnonvarat ja uusiutumattomat
Olen parin viime viikon aikana kirjoittanut useamman blogin ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta. Ensimmäinen niistä, ”Uusiutuvat luonnonvarat yhteiskunnan perustaksi” (paavovayrynen.fi/Blogit), perustui Juha Kuisman esittämään ajatukseen, että ”Keskustan pitäisi keskittyä rakentamaan kokonaan uudistuvista luonnonvaroista elävää yhteiskuntaa”.
Blogieni pohjalta syntynyt keskustelu on osoittanut, kuinka kauas luonnontalouden perusasioista monet ovat etääntyneet. Edes eroa uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen välillä ei aina ymmärretä.
Uusiutuvat luonnonvarat koostuvat kaikesta siitä, mitä elävä luonto – pellot, metsät, suot ja vedet – aurinkoenergian avulla tuottavat. Ne ovat kestävä perusta ihmisen taloudelle niin kauan kuin aurinko tuottaa meille energiaa ja luonto säilyy muutoinkin elinkelpoisena. Meidän tulisi pystyä kestävällä tavalla lisäämään uusiutuvien luonnonvarojen kasvua. Tämän kasvun voimme käyttää ihmisten ja yhteiskuntien tarpeisiin.
Uusiutumattomat luonnonvarat ovat maaperän rikkauksia, joiden varannot ovat rajalliset ja jotka eivät uusiudu eivätkä kasva. Niiden käyttö aiheuttaa saastumista ja muita ympäristöongelmia, jotka saattavat heikentää uusiutuvien luonnonvarojen kasvua, vahingoittaa ihmisten terveyttä ja heikentää meidän hyvinvointiamme.
Ennen teollistumisen kautta ihminen eli täydellisessä sopusoinnussa luonnon kanssa. Elämä oli myös hiilineutraalia. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä on syntynyt vakavia ympäristöongelmia. Vaikeuksia aiheuttaa ennen muuta se, että energiaa tuotetaan lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla – öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut. Tämä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Hiilidioksidi on ilmakehän hyödyllinen ainesosa, jonka määrän lisääntyminen nopeuttaa uusiutuvien luonnonvarojen kasvua.
On syntynyt teoria, jonka mukaan hiilidioksidin määrän kasvu johtaa ilmaston lämpenemiseen tavalla, joka on vahingollinen ympäristölle, ihmisille ja koko ihmiskunnalle.
Tiedeyhteisön piirissä tästä on erilaisia mielipiteitä.
Monet vakavasti otettavat tutkijat ovat sitä mieltä, että ihmisen vaikutusta ilmakehän hiilidioksidin määrään liioitellaan ja että hiilidioksidin vaikutusta ilmaston lämpenemiseen paisutellaan.
Joka tapauksessa ilmastoon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin hiilidioksidin määrä ilmakehässä. Muiden muassa muutokset auringon aktiivisuudessa, maapallon kiertoradassa ja sen kallistuskulmassa synnyttävät syklisiä muutoksia maapallon lämpötilaan. Jotkut tutkijat ennustavat, että olemme siirtymässä viilenevän ilmaston kauteen.
Omalta osaltani en halua tähän väittelyyn osallistua. Hiilidioksidipäästöjä on joka tapauksessa syytä pyrkiä vähentämään, mutta kohtuudessa tässä kannattaa pysyä.
Hiilidioksidipäästöjä syntyy erityisesti energiataloudesta. Siinä ne pyritään monissa tapauksissa korvaamaan joko suoraan tai välillisesti sähkön avulla. Tällöin usein unohdetaan se, että kaikki tavat tuottaa suuria määriä sähköä aiheuttavat mittavia ympäristöongelmia.
Paras tapa korvata fossiilisia polttoaineita on käyttää niiden sijasta uusiutuvia polttoaineita. Tällöin voidaan käyttää olemassa olevia koneita, laitteita ja infrastruktuuria.
Autoissa on viisasta käyttää mahdollisimman paljon biopolttoaineita – dieseliä, etanolia ja kaasua. Viime aikoina esille noussut ajatus yhdistää hiilidioksidia ja vetyä metanoliksi on hyvä, mutta vety pitäisi erottaa vedestä sähköenergian avulla.
Kaukolämmön ja sähkön tuottamisessa on järkevää korvata kivihiili puu- ja turvepelleteillä ja hakkeella. Niitä voidaan polttaa nykyisissä voimaloissa ja hyödyntää olemassa oleva infrastruktuuri.
Blogieni synnyttämä keskustelu osoittaa, että monet eivät ole ymmärtäneet turpeen luonnetta uusiutuvana energiana.
Ajattelua vie harhaan puhe turpeesta ”hitaasti uusiutuvana” luonnonvarana. Hehtaarilla suota kasvaa vuosittain 15-20 kuutiometriä biomassaa, josta syntyy kymmenkunta kuutiota turvetta. Pääosa soista sijaitsee alueilla, joilla metsähehtaari tuottaa vuosittain vajaat 10 kuutiota puuta. Nämä luvut ovat karkeita arvioita. Soiden ominaisuudet eroavat kovasti toisistaan.
Puuta korjataan eri vaiheissa. Hitaan kasvun alueilla päätehakkuut toteutetaan yli sadan vuoden ikään ehtineissä metsissä. Energiakäyttöön nostetaan turvetta, joka on kerrostunut hyvin pitkän ajan kuluessa.
Luonnontalouden kannalta asian ydin on siinä, että metsiä ja soita tulee uusiutuvien luonnonvarojen tuottajina kohdella ilmastopolitiikassa samalla tavoin. Metsistä tulee voida korjata vuosittain puuta suunnilleen sama määrä kuin sitä kasvaa. Turvetta tulee voida käyttää paljon nykyistä enemmän, sillä soihin kertyy biomassaa kaiken aikaa moninkertaisesti se määrä, joka niiltä turvetuotannossa poistetaan.
Juu mutta on päästöt ja saasteet ja Setä Väyrynen ei tunne ilmakehän kemiaa kuten prof Joseph Francisco Purdue Yliopisto. Päästöt on ja ne lämmittää. Päästöt ja saasteet pitää ensin saada alas.Ja maataloudessa meillä pitäisi olla vain pienet karjat luomuna ja maito juoda lehmänmaitona. Niinhän Italiassa tehään
Ilmoita asiaton viesti
Setä Väyrynen tuntee ilmakehän kemiaa paremmin kuin Jali Karjalainen.
Päästöt ei lämmitä yhtään mitään. Meillä olisi toosi kylmä ilman aurinkoa, vaikka päästöjä olisi miten paljon tahansa. Jos esität että päästöillä on jotain yhteyttä maapallon lämpötaseeseen, sinun pitäisi käyttää huolellisempia ilmaisuja.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaako setä Karinen että päästöt ja saasteet ei lämmitä mitään.
Lienee täysin turha perustella päästöjen ja saasteiden merkitystä, eiköhän jo se riitä kun 9 miljoonaa ihmistä vuodessa kuolee päästöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi hyvä jos ymmärrettäisiin, ettei päästö lämmitä. Aurinko lämmittää.
Vaikka Laurilla olisi tupa täynnä päästöjä, tupa on ihan yhtä kylmä kuin ilman päästöjä. Pitää olla lämmönlähde joka lämmittää.
Hiilidioksidiin ei ole kukaan kuollut paitsi suljetussa tilassa ja silloinkin vain jos happea puuttuu. Hiilidioksidi ei ole saastetta, varmaan vaikeaa käsittää tämä kaiken disinformaation jälkeen. Ne päästöt joihin 9 miljoonaa kuolee ovat ihan eri ainetta kuin hiidioksidi.
Ilmoita asiaton viesti
Päästöt vaikuttaa lämmön kiertokulkuun.
Ilmoita asiaton viesti
Väykkä vasta liittyi Keskustaan ja aiheuttaa hallituspuolueelle enemmän vahinkoa kuin Päivi Räsänen ev.lut kirkolle. Keskustan kannattaa laittaa jäsenhakemus hyläten saman tien. Pari oikeudenkäyntiäkin erottamisesta tulee halvemmaksi kuin pitää Paavo puolueessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ennen teollistumisen kautta ihminen eli täydellisessä sopusoinnussa luonnon kanssa.”, sanoo Paavo. No ehkä, mutta luonto ei ollut sopusoinnussa ihmisen kanssa, vaan tuotti katovuosia ja muuta ikävää sää-ilmiötä.
Voidaan jopa väittää, että maailma kärsi näivettymisestä, jonka aiheutti vähin erin pienentynyt hiilidioksidipitoisuus. Mikäli pitoisuus olisi vielä alentunut, olisi saattanut aiheutua kitukasvuisuutta. Hiiltä kun poistuu sedimentteihin koko ajan ja ehkä ihminen esti toiminnallaan liian luonnon näivettymisen. Lisää Patrick Moorelta, entinen Greenpeacelainen, erosi GP:stä yhdistyksen heikon tietopohjan takia. Patrick Moore on itse luonnontieteilijä.
Eli kantani on että antaa palaa vaan kunnes keksitään lopulta etevämpiä ja halvempia energiantuottotapoja. Hiiltä riittää 700 vuodeksi ja sitä palaa itsestäänkin miljoonia tonneja (ks. coal-seam fire).
Ilmoita asiaton viesti
No hiiltä oli jo pallon syntyessä ja hiili syntyy avaruudessa ,
Ilmoita asiaton viesti
Joo hyvä korjaus. Eli tarkennus, että suoraan polttamiseen kelpaavaa nykyvarantoa on 700 vuodeksi.
Aineen katoamattomuuden lain perusteella ei se hiili mihinkään katoa.
700 vuoden jälkeen jos yleensä hiiltä halutaan sen jälkeen jatkaa sen käyttää, sitä on uudelleen otettavissa maaperässä tai muualla, sedimenteissä tai missä onkaan.
Kaikki nykyinenkin kivihiili on ollut jossain vaiheessa hiilidioksidina ilmakehässä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ajattelua vie harhaan puhe turpeesta ”hitaasti uusiutuvana” luonnonvarana. Hehtaarilla suota kasvaa vuosittain 15-20 kuutiometriä biomassaa, josta syntyy kymmenkunta kuutiota turvetta”
Turpeen nostossa turvetta täytyy olla tietty metrimäärä, sekä tietyn kokoinen alue enne kuin sitä kannattaa nostaa. Ennen nostoa suot täytyy kuivata, siis johtaa vedet, jonnekin, joka synnyttää omat haitat. Noston aikana aiheutuvat haitat, pölyinä ja veden ohjauksina aiheuttaa yllättävän suuria haittoja. Nämä haitat on tiedossa niillä alueilla joissa turvetta nostetaan. Turve suon todellinen kasvu voidaan arvioida myös niin että, kun katsoo kuivatettua suota sen pinta on kasvanut 2-3 mm vuodessa. Eli aika minimaalinen kasvu nostoa alueiin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti