Uusiutuvat luonnonvarat yhteiskunnan perustaksi
”Keskustan pitäisi keskittyä rakentamaan kokonaan uudistuvista luonnonvaroista elävää yhteiskuntaa”, kertoo Suomenmaa-lehti Juha Kuisman opastaneen puoluetta politiikka- ja toimintapäivien eilisessä ilmastokeskustelussa.
Kuisma osuu ilmasto- ja ympäristökeskustelun ytimeen. Ajatus ei ole uusi.
Juha Kuisma oli keskeisellä tavalla vaikuttamassa siihen, että Keskustapuolue jo viisi vuosikymmentä vuotta sitten ryhtyi rakentamaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa yhteiskuntaa.
Ihmisen talous on kestävällä pohjalla, kun se perustuu elävään luontoon – uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hoitoon ja hyödyntämiseen. Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen saastuttaa ympäristöä ja niiden varannot ovat rajalliset. Siksi niitä tulisi säästää. Kaikkia luonnonvaroja tulisi kierrättää.
Viime vuosien kansainvälinen ilmastopolitiikka on vienyt ajattelua ja toimintaa harhaan.
Ilmastopolitiikan nimissä metsistä pyritään kehittämään hiilivarastoja. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi avataan kaivoksia ja perustetaan tehtaita erityisesti akku- ja sähköteollisuuden tarpeisiin. Tämä kaikki synnyttää ympäristöongelmia ja vahingoittaa luonnon uusiutumiskykyä.
Yksi ilmastopolitiikan vääristymistä on suhtautuminen turpeen energiakäyttöön.
Niukoilla poliittisilla enemmistöillä on sekä Suomessa että EU:n tasolla syntynyt tulkinta, että turve on fossiilinen polttoaine ja uusiutumaton luonnonvara. Se on rinnastettu kivihiileen. Tämä rinnastus ei ole perusteltu.
Poltetun kivihiilen tilalle ei synny uutta. Suot sen sijaan tuottavat koko ajan valtavan määrän uutta biomassaa, johon hiiltä sitoutuu. Turvetuotannosta vapautuvat suot palautuvat kiertoon, kun ne metsitetään tai niiden annetaan soistua.
Ilmastopolitiikan näkökulmasta suot tulisi rinnastaa lähinnä metsiin.
Ilmastopolitiikka tulisi nähdä osana ympäristömme laaja-alaista suojelemista ja kestävän kehityksen edistämistä. Uusiutuvien luonnonvarojen tuottoa pitäisi pyrkiä kestävällä tavalla lisäämään, uusiutumattomia luonnonvaroja säästämään ja ympäristöä tehokkaasti suojelemaan.
Viime kädessä kysymys on kuitenkin elämän ja politiikan arvoista. Aikamme sairaus on materialismi. Kasvavan ihmiskunnan pyrkimys yhä lisääntyvään tavaroiden kuluttamiseen ja tuottamiseen on johtamassa umpikujaan. On nojauduttava henkisiin, hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin.
Näitä asioita käsittelen seikkaperäisesti kirjassani ”Yhteinen vuosisatamme”. Se on nyt luettavissa ilmaiseksi kotisivuni sähkökirja-arkistosta.
FYI:
Suomi melkein yhtä rikas energiavaroiltaan kuin Norja, ja tuplasti rikkaampi kuin Britannia! Energia ei pääse tulevaisuudessa loppumaan Suomessa kun maapallon öljyvarat & kaasuvarat ehtyvät ..
” Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 milj. öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.”
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Turve
Ilmoita asiaton viesti
” EU-parlamentin ympäristövaliokunta torjui Suomen yritykset sisällyttää turve uusiutuvien energialähteiden listalle heinäkuun 2008 alussa.[19] Suomen poliitikot luokittelevat turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.[20] Tähän määritelmään päätyi Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2000 julkaisema selvitys Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa.”
Eli Suomessa turve todettu ”hitaasti uusiutuvaksi biimassaksi”, mutta Brysselissä päätetty toisin, hehheh.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on suo. Suo otetaan ylös, poltetaan taivaan tuuliin ja ennallistetaan. Oletetaan, että ennallistaminen onnistuu täysin.
Nielu ennen ja jälkeen polttoa on yhtä suuri, mutta se mikä kasvoi, on ilmakehän co2-pitoisuus. Ilmaston kannalta tilanne olisi sama, jos olisin polttanut fossiilista kivihiiltä ja jättänyt suon koskemattomaksi.
Rinnastus kivihiileen on ihan oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi että turve on täysin kotimaista energiaa. Täällä se osataan polttaa niin että taivaalle ei pääse saasteita. Kaikki kivihiilen tänne rahtaamisen kustannukset säästyy ja myös saastuttava logistiikka vähenee murto-osaan.
Ilmoita asiaton viesti
Öö, jos suo ennallistuu, niin eikö se silloin ole sitonut saman määrän hiilidioksidia kuin polttaminen on päästänyt? Vaikutus ilmaston kannalta on nolla.
Noin muutoin pidän idioottimaisena edes puhua tämänkaltaisesta. Suomalaisella suolla ei ole maapallon ilmastolle parhaimmassakaan tapauksessa mitään merkitystä.
Tällaista keskustelua voidaan hyvin verrata 400 vuotta sitten tapahtuneeseen tieteelliseen väittelyyn siitä, kuinka monta enkeliä mahtuu istumaan nuppineulan kärjessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan niin kuin Kalevi Härkönen kirjoittaa.
Petteri Taalas sanoi asiat eilen 8.2. MTV:n uutisextrassa klo 19.10: Suomen velvollisuus on luopua turpeesta.
Turpeen poltto – ilman erityisiä ”tappo”toimiakin – käy marginaaliseksi nykyisten päästöoikeusmaksujen johdosta, kirjoittaa Vapon Ahti Martikainen.
Ei kannata puolustaa turpeen polttoa puoluepoliittisista syistä.
Suomi voi panostaa yhä lisää tuulivoimaan, maalämpöön ja lämpöpumppuihin.
Eri asia turpeen kohdalla on se, että jos saadaan taloudellisesti kannattavaksi hiilidioksidin talteenotto ja uudelleen käyttö yhdistämällä vetyyn (lopputulos metanoli).
Olen samaa mieltä, että liika materialismi ja tuhlaavaisuus on pahentanut tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja miksi meidän tarvitsee uhrautua yhdellä promillella koko maailman eteen ja tehdä kansalaisten olo ihan huvikseen entistä vaikeammaksi. Jos siitä uhrautumisesta oli jotakin hyötyä tai tulosta meille, niin eri juttu. Maailmalla pitävät meitä lähinnä pelleinä kansana, joka vapaaehtoisesti suostuu hullutettavaksi. Ympäristöstä pitää huolehtia, mutta ei haihatella.
Ilmoita asiaton viesti
”Poltetun kivihiilen tilalle ei synny uutta”. Tämä väite on ehkä hiukan kategorinen,
Ajatteleeko Paavo Väyrynen, että se hiilidioksidi jää roikkumaan ilmakehään sadoiksi vuosiksi? Tämähän on se virallinen väite. Viipymäksi riittänee viitisen vuotta keskimäärin.
Tosiasiassa se hiilidioksidi nopeuttaa puiden kasvua ja sen suonkin muodostumista.
Sadeveden mukana liuennut hiilidioksidi menee pohjaveteen ja kenties, huom. kenties, sitoutuu rautaan, jolloin rauta käyttää hapen ja hiilidioksidi pelkistyy hiileksi. Tällaisen tutkiminen ei kuulu nykymuotiin, mutta en näe mitään estettä tällaiselle. Maapallo on hyvin rautapitoinen ja sen sisus ei ole ruostetta vaan toistaiseksi ruostumatonta rautaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilidioksidi voi reagoida maasälvän kanssa.
Maaasälpä on yleinen kivilaji.
Onkohan tästä – suomalaisen esille tuomasta mahdollisuudesta – kuulunut sittemmin mitään?
Ilmoita asiaton viesti
Nostan hattua Väyryselle, että uskaltaa ottaa kantaa turpeen käytön puolesta. Turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Jos suomalaiset käyttävät yhtä paljon turvetta kuin syntyy uutta turvetta, niin se on silloin kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Millä perusteella norjalaiset tuottavat ja myyvät öljyä koko ajan? Riittääkö tämän synnin sovittamiseen, että siellä ajetaan paljon sähköautoilla? Suomen ojittamattomat suot, joita on noin puolet soistamme, sitovat luokkaa 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia eli yhtä paljon kuin autoliikenne tuottaa hiilidioksidia.
Luosnnontilaisten soiden hiilensidontaa ei oteta huomioon EU:n hiilitaselaskelmissa.
Ilmoita asiaton viesti
Statoil on mukana tuulivoimahankkeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Turvevalhe on epäilemättä maalaisl… ööö, keskustan suurin ongelma tulevaisuudessa. Tieteen ja tosiasioiden kannaltahan kyseessä on uusiutumaton luonnonvara. Jos kirjaimellisiksi ruvetaan, kyllähän öljy ja kivihiilikin hitaasti uusiutuvat:
https://suomenkuvalehti.fi/taivaan-tahden/2020/02/08/oljykin-on-uusiutuva-luonnonvara/
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu keneltä kysytään, länsinaapurissa turve on uusiutuvaa bio energiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa energiaturpeen käyttö on noin kymmenesosan Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja se tekee siitä biotuotteen vai 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan Ruotsinkin viranomaiskielessä on samanlaista huuhaata kuin Suomen ”hitaasti uusiutuva”, mutta ruotsalaisen huuhaan puolustelema ympäristörikos on vain kymmenesosa suomalaisesta.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne naapureitasi, mutta siteeraan Markus Hotakaista:
”Käytettäessä turvetta polttoaineena hiilidioksidia vapautuu kilowattituntia kohti melkein kaksi kertaa enemmän kuin maakaasulla ja bensiiniin verrattunakin päästöt ovat lähes 50 prosenttia suuremmat.
Soiden muuttaminen turvetyömaiksi on hölmöä toisestakin syystä: ne ovat tehokkaita hiilinieluja.”
Turpeen kerrostumisnopeus on 0,38 millimetriä vuodessa. Suon kuivattaminen on sivilisaation kannalta lopullinen toimenpide. Maapallon kannalta voidaan tietysti ajatella, että suo joskus palaa, kuten ehkä jääkausikin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomi hyysää turvetta, Kiina käyttää hiilivarantojaan, Puola samoin, eivät asiat edisty.
En minä kun ei tuokaan.
Mitta kun alkaa olla hiilineutraaleja maita, se vasta on esimerkki, että kuka haluaa jäädä pahnanpohjimmaisten joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen primäärienergiasta noin 40% tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Ne voidaan korvata lähinnä sähköntuotantoteknologioilla, jotka hyödyntävät energialähteinä tuulta, aurinkoa, biomassaa tai uraania. Tämä tarkoittaa, että liikenne-, lämpö- ja teollisuussektorien sähköistäminen on keino edetä kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.”
Yllä biomassalla ei tarkoiteta turvetta (katso linkin kohta: Taulukko. Suomen primäärienergialähteet vuonna 2017 ja fossiilivapaassa skenaariossa).
http://smartenergytransition.fi/fi/suomen-energiajarjestelma-voi-olla-taysin-fossiilivapaa/
Ilmoita asiaton viesti
Tutkija Karoliina Auvinen:
”Oma tuulivoima parantaa maaseudun elinvoimaisuutta
Vierailimme matkamme aikana Sprakebüllin kylässä Pohjois-Saksassa. Sprakebüllin pormestari ja Solar Energie Anderssen -yrityksen toimitusjohtaja esittelivät meille ylpeänä kylän tuuli- ja aurinkovoimaloita, biokaasulla toimivaa lämpöverkkoa, sähköauton latauspisteitä, kylän yhteiskäyttösähköautoa sekä maatilalla testattavana olevaa sähkötraktoria.”
Kysyin, miten tuulivoimaloita on niin paljon lähellä asutusta? He vastasivat: “Koska tuulivoimalat ovat kyläläisten omistuksessa ja ne parantavat kylämme elinvoimaisuutta. Kun tuulivoimaloista kuuluu ääntä, ajattelemme että ‘hienoa – ne toimivat!’ Jos joku muu yrittäisi rakentaa tänne tuulivoimaloita, emme hyväksyisi niitä tänne.”
https://www.lahienergia.org/tanskassa-asutaan-omien-tuulivoimaloiden-lahella-ja-ennakoidaan-lampopumppubuumia/
Ilmoita asiaton viesti