Vasta Natoon pyrkiminen ja liittyminen synnyttivät uhkan Suomen turvallisuudelle

Julkaisin sunnuntaina blogikirjoituksen, jossa kysyin, mikä on Suomen Nato-jäsenyyden hinta.

Kirjoitin, että Nato-jäsenyyden kustannukset on lisättävä niihin taloudellisiin menetyksiin, jotka olemme kokeneet itsenäisyytemme murenemiseen liittyneistä muista ratkaisuista – ”vahvan markan” politiikasta ja jäsenyydestä sekä Euroopan unionissa että euroalueessa. 

Uuden Suomen Puheenvuorossa blogistani syntyi jälleen erikoista keskustelua.

Useimmat perustelevat Nato-jäsenyyttä ja sen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä sillä, että jäsenyys on heidän mukaansa parantanut Suomen turvallisuutta. 

Monet näyttävät unohtaneen sen, että ennen Nato-jäsenyyden hakemista sekä tasavallan presidentti että puolustusvoimain komentaja korostivat, ettei Suomeen silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessakaan kohdistunut minkäänlaista sotilaallista uhkaa.

Uhkakuvat Suomen turvallisuudelle tulivat esille vasta sen jälkeen, kun jäsenyyshanke oli pantu liikkeelle.

x  x  x

Kerroin 18.4.2022 julkaisemassani blogissa niistä uhkakuvista, jotka eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-aho oli esittänyt Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. (Sota vai rauha Suomelle? ss.186-190) 

Jussi Halla-aho spekuloi niillä vastatoimilla, joihin Venäjä voisi turvautua estääkseen Suomen Nato-jäsenyyden.

Nato-jäsenyysprosessin aikana Venäjä voisi hänen mielestään tehdä jotain, mikä ei muodosta suurta sotilaallista uhkaa mutta pelästyttää ihmiset.

”Yhtenä mahdollisuutena on pienen, rajallisen alueen haltuunotto syrjäiseltä seudulta. Näin saadaan aikaiseksi rajakonflikti ilman, että täytyy ampua laukaustakaan. Se pelästyttäisi kaikki.”

Halla-aho kehottikin suomalaisia pitämään yllä jatkuvaa hätävaraa: ruokaa pariksi viikoksi ja muita välttämättömyyksiä kellarissa.

Kaksi päivää myöhemmin julkaisemassani blogissa kirjoitin tasavallan presidentti Sauli Niinistön 26.3. Ylen Ykkösaamulle antamasta haastattelusta. Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyen Venäjä ottaisi lupaamiaan vasta-askelia, jotka voisivat olla ”ronskinpuoleisiltakin näyttäviä” – ”Ne voisivat olla rajaloukkauksia, alueloukkauksiakin ja sitten on tämä hybridimaailma”. (mt. ss. 190-197)

Niinistön ja Halla-ahon lausuntojen perusteella kysyin blogissani: 

”Kuinkahan Suomi vastaisi alueloukkauksiin ja Suomen alueiden haltuunottoon. Eikö niistä seuraisi sota Suomen ja Venäjän välille?

Kuinka Suomi puolustautuisi? Entä mikä olisi vastaus hybridihyökkäyksiin tai jopa mahdollisiin ohjusiskuihin?”

x  x  x

Sen jälkeen, kun Nato-jäsenyys oli toteutunut, kävi ilmi, ettei sen antama turvatakuu estäisikään Venäjän mahdollista hyökkäystä Suomeen.

Kirjoitin 15.12.2023 julkaisemassani blogissa (Mitä Suomelle on tapahtunut? ss. 253-257):

”Nato-jäsenyyttä markkinoitiin sillä, että Suomi saa turvatakuut, jotka varmistavat maamme turvallisuuden. 

Viime aikoina äänenpainot ovat muuttuneet. Nyt asiantuntijat pitävät mahdollisena, että Venäjä voisi testata Naton yhtenäisyyttä kohdistamalla jonkinlaista sotilaallista toimintaa jotakin jäsenmaata kohtaan. Tässä yhteydessä Suomeakin on pidetty yhtenä mahdollisena kohteena. 

Eduskunnan alaisuudessa toimivan Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kehotti Ylen haastattelussa Suomen reserviläisiä lupaamaan itselleen, että ”vuoden 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa fyysisesti ja henkisesti”. 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan piti saksalaislehdelle antamassaan haastattelussa mahdollisena, että Ukrainan sota laajenisi suursodaksi ja jopa maailmansodaksi.” 

Jos suursota syttyisi, Suomi olisi pahinta taistelutannerta. 

Tähän on valtavin kustannuksin ja uhrauksin tultu. Ennen Natoon pyrkimistä ja liittymistä mikään ei uhannut Suomen turvallisuutta, eikä uhkaa ollut näköpiirissäkään. Nyt meitä uhkasivat sotilaalliset iskut ja jopa joutuminen suursodan taistelutantereeksi.

x  x  x

Kommentit sunnuntain blogikirjoitukseeni osoittavat, että hyvin monet ovat omaksuneet tarinan, jonka mukaan Suomi liittyi Natoon sen vuoksi, että Venäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukrainaan.

Tosiasiassa Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille heti sen jälkeen, kun Joe Biden oli aloittanut virkakautensa Yhdysvaltain presidenttinä. 

Tammikuussa 2021 tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Iltalehdelle haastattelun, jossa hän arvosteli eduskunnan kannanottoa, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Samassa haastattelussa hän perusteli vireillä ollutta hävittäjähankintaa sillä, että sen kautta Suomi on osa suurvaltojen välistä ”uhkatasapainoa”.

Keväällä 2021 Yhdysvalloissa kehitettiin suunnitelma ”uuden kylmän sodan” käynnistämiseksi Kiinaa ja Venäjää vastaan. Tähän suunnitelmaan kuului myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.

Joulukuun 13. päivänä 2021 julkistettiin päätös, että Suomi ostaa Yhdysvalloista 64 F-35 -hävittäjää. Koneet voidaan varustaa taktisia ydinaseita kantavilla risteilyohjuksilla. 

x  x  x

Kun päätös oli tehty, julkaisin samana päivänä blogin ”Hävittäjävalinnan vuoksi on vahvistettava luottamusta Suomen puolueettomuuteen” (mt. ss. 76-79):

”Päätös on tehty ja sen mukaan on toimittava. 

Päätymistä nimenomaan F-35 -koneeseen perustellaan sillä, että se soveltuu parhaimmin oman maamme puolustamiseen. Rohkenen epäillä tätä. Tähän tarkoitukseen kaksi muuta loppusuoran ehdokasta olisivat ilmeisesti olleet parempia. 

Sen sijaan F-35 soveltuu erinomaisesti kansainväliseen yhteistyöhön.

On tarjolla suuri vaara, että Suomen ilmavoimat pyritään kytkemään Baltian maiden puolustamiseen. On tarjolla suuri vaara, että Suomen hävittäjiä pyritään käyttämään operaatioihin kaukana maamme rajojen ulkopuolella. 

On sanottu, että F-35 ehkäisisi maamme joutumista sotaan. Saattaa olla, että vaara joutua sotatilaan muiden maiden kanssa päinvastoin kasvaisi entisestään. 

Risteilyohjusten hankkiminen kytkisi Suomen suurvaltojen väliseen ”uhkatasapainoon”. 

On onnetonta, että juuri nyt jotkut ovat viritelleet keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä ja vieläpä kytkien meitä Ukrainan kriisiin. 

Nyt tarvitaan nimenomaan luottamusta siihen, että Suomi säilyttää tulevaisuudessakin puolueettomuutensa ytimen, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen uskottavan puolustuksen. 

Muiden valtioiden on voitava luottaa siihen, että Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin niitä vastaan.” 

x  x  x

Myöhemmin olemme saaneet tietää, että samana päivänä – 13.12. – presidentit Joe Biden ja Sauli Niinistö olivat sopineet Suomen Nato-jäsenyyden toteuttamisesta.  

Hävittäjähankinta on osa Nato-jäsenyyden kustannuksista. Sen lopullinen hinta selviää vasta vuosien kuluttua.

Näinä aikoina olemme saaneet tietoa muista jäsenyyteen liittyvistä kustannuksista. Nato-joukoille pitää rakentaa tiloja ja puolustusvoimat tarvitsevat runsaasti lisää väkeä. 

x  x  x

Blogissa mainitut kirjoitukset voi lukea kotisivuni blogiarkistosta (paavovayrynen.fi).

Suomen tiestä Natoon ja osapuoleksi Ukrainassa käytävään sijaissotaan (proxy war) on saatavissa tietoa kirjoistani ”Sota vai rauha Suomelle?” ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?”. Molemmat teokset ovat nyt luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.