Veret seisauttavia voittoja – ja tappioita

Tänä iltana TV1 esittää Politiikka-Suomen 8. jakson ”Pulinat pois”.

Nimi tuo mieleen Johannes Virolaisen ja Keskustan Turun puoluekokouksen, mutta pääosassa ovat vuoden 1991 eduskuntavaalit ja niiden jälkeen järjestetyt presidentinvaalit.

Jakson alussa vilahdan minäkin. Kerron kampanjastani vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Se johti oman vereni seisauttaneeseen vaalivoittoon. Keskusta puolueena koki veret pysäyttävän tappion.

Keskustan vuoden 1991 eduskuntavaaleissa saavuttama ”veret seisauttava vaalivoitto” luetaan ohjelmassa nerokkaan mainoskampanjan ansioksi. Sillä olikin oma merkityksensä.

Pohja luotiin kuitenkin 1980-luvun aatteellisella tahtopolitiikalla ja ahkeralla vaalityöllä.

Aatteellisen tahtopolitiikan satoa korjattiin jo vuoden 1988 presidentinvaaleissa, joissa peittosin Harri Holkerin ja Keskusta voitti Kokoomuksen. Tämä loi pohjaa sille, että Keskusta nousi seuraavissa eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Vuoden 1991 eduskuntavaalikampanjan Esko Aho veti loistavasti. Oman korteni kekoon kannoin nousemalla Uudeltamaalta koko maan äänikuninkaaksi. Keskustan paikkaluku nousi kahdesta neljään.

x x x

Seuraaviin presidentinvaaleihin käytiin vuonna 1994. Olin niissäkin Keskustan ehdokkaana.

Politiikka-Suomessa keskitytään vaalien loppusuoran kamppailuun Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä. Omaa osuuttani käsitellään hyvin lyhyesti.

Lasse Lehtinen kertoo ohjelmassa, että he olivat teettäneet rintanapin, jonka viesti oli, että parempi ylipainoinen kuin luonnevikainen. Hän perusteli tätä viestiä sillä, että he olivat luulleet minun olevan Ahtisaaren kanssa toisella kierroksella.

Tähän yhteyteen ohjelmassa on liitetty kommenttini, jonka mukaan olin pudonnut toiselta kierrokselta sen vuoksi, että ”mediavoimat” olivat muuttaneet muutamassa päivässä vaalien asetelman kokonaan toiseksi.

Ohjelmasarjan ensimmäisessä jaksossa ”Voiko vitutukseen kuolla” tästä mediavoimien toiminnasta kerrotaan tarkemmin kohdassa 35:50-37:55. Siinä käsitellään juuri vaalien edellä noussutta kohua Venäjän suurlähetystön Suomelle lähettämästä ”nootista”.

Ohjelmassa kerrotaan siitä, että MTV:n kymmenen uutisiin päästettiin äärioikeistolainen Seppo Lehto väittämään, että minä olin nootin ”tilannut” ja että se oli samanlainen kuin vuoden 1961 nootti, jolla äänestäjiä peloteltiin äänestämään Kekkosta.

Politiikka-Suomen väki teki suuren palveluksen historiallisen totuuden etsijöille hankkimalla käyttöönsä tuon MTV:n uutislähetyksen. Yritin samaa vuonna 2017, kun tuotin Pohjanrannan kesäteatterille näytelmän ”Manu ja minä”. MTV kieltäytyi ”toimituksen linjan mukaan” antamasta materiaalille käyttölupaa.

Noottiuutisointi ei ollut ainoa MTV:n röyhkeä puuttuminen presidentinvaaleihin. Perjantai-illan vaalikeskusteluun oli hankittu täysin harhaanjohtava gallup-tutkimuksen tulos, jonka mukaan minä olisin ollut vasta neljännellä tilalla. Tosiasiassa olin ollut reilusti kakkosena, kuten ennakkoäänestyksen tulos myöhemmin osoitti.

Ehdokkaat pantiin istumaan studiossa gallupin mukaiseen järjestykseen. Tälläkin pyrittiin ohjaamaan porvarillisia äänestäjiä tukemaan Rehniä tai Ilaskiveä.

Lisätietoa vuoden 1994 presidentinvaalien mediapelistä on saatavissa teoksistani ”Itsenäisen Suomen puolesta” (ss. 148-159) ja ”Suomen linja” (ss. 226-229).

x x x

Vuoden 1994 presidentinvaalien valmisteluihin liittyi se Esko Ahon kohtalokas isänmurha, josta keskustelin Susanna Junttilan kanssa Alfa-TV:ssa viime viikolla julkaistussa Dissidentin jaksossa.

Aholle ei riittänyt puolueen puheenjohtajuus ja pääministeriys, kuten varhaiselle edeltäjälleen V.J. Sukselaiselle. Hänen piti päästä ykköseksi, kekkoseksi.

Aho ryhtyi vaikeuttamaan valmistautumistani presidentinvaaleihin ja hakemaan tukea omalle ehdokkuudelleen. Tulin kuitenkin ehdokkaaksi ja menestyin kohtuullisesti.

Vuoden 2000 presidentinvaaleihin Esko Aho pääsi ehdokkaaksi jäsenäänestyksen jälkeen. Tätä edelsi vääntö minun oikeudestani olla ehdokkaana Uudellamaalla vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.

Kysymys oli äänikuninkuuksista. Matti Vanhanen halusi olla ykkönen Uudellamaalla, Aho koko maassa. Antti Kaikkonen joutui piirin nuorena puheenjohtajana likaisen työn tekijäksi ja vastustamaan ehdokkuuttani. Omaa toimintaansa Kaikkonen perustelee Politiikka-Suomen jaksossa 6., kohdassa 40:00-42:00.

Tästäkin asiasta keskustelimme Susanna Junttilan kanssa viime viikon Dissidentissä.

Politiikka-Suomen tämäniltaisessa jaksossa käsitellään tasapuolisesti Esko Ahon ja Tarja Halosen kamppailua voitosta vuoden 2000 vaaleissa.

Esko Aholle tappio oli jatkoa häviölle vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Se johti poliittisen uran päättymiseen. Oli siis veret seisauttanut tappio.

x x x

Vuoden 2006 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö haastoi toiselle kaudelle pyrkineen Tarja Halosen. Keskustan ehdokkaana oli Matti Vanhanen. Niinistön erinomainen kampanja ja loistava tulos ennakoivat hänelle voittoa vuonna 2012.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Niinistön kanssa toiselle kierrokselle nousi Pekka Haavisto. Oma tulokseni oli kohtuullinen erityisesti ottaen huomioon Keskustan kannatuksen romahtaminen vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeen.

Mediapeliin turvauduttiin myös vuonna 2012. Viime hetkellä Haaviston kannattajat synnyttivät metelin meidän vaalimainoksestamme, jossa sanoin, että talossa tarvitaan isäntä – niin ja emäntä. Tämän väitettiin olevan suunnattu Haavistoa ja yleensäkin sukupuolisia vähemmistöjä vastaan.

Haavistolle itselleenkin oli yllätys, että hän pääsi toiselle kierrokselle. Sen tulos oli ennalta selvä.

Suomen linja -kirjassani on lisää tietoa vuoden 2012 presidentinvaaleista ja niihin liittyneestä mediapelistä (ss. 261-263).

Vuoden 2018 presidentinvaaleja Politiikka-Suomessa ei käsitellä. Jakson lopussa on kuitenkin Matti Vanhasen haastattelu, jossa hän kertoo päättäneensä luopua politiikasta sen pettymyksen vuoksi, jonka hän näissä vaaleissa koki.

Se oli siis veret seisauttava tappio.

x x x

Tänään iltapäivällä klo 15 Alfa-TV esittää uusintana tässä kirjoituksessa mainitun viime lauantaisen Dissidentin jakson ”Esko Ahon kohtalokas isänmurha”. Se on katsottavissa myös Alfa-TV:n Permannosta.

Ensi lauantaina klo 9 esitettävässä Dissidentissä ”Mediapeli ratkaisi vuoden 1994 presidentinvaalit” keskustelemme Susanna Junttilan kanssa tänä iltana esitettävästä Politiikka-Suomen jaksosta.

Kirjoituksessa mainitut teokset ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu