Vuonna 2015 Ruotsi auttoi siirtolaisia Suomen rajalle

Suomen ja Venäjän välille syntyneiden jännitteiden keskellä on hyvä palauttaa mieliin se pakolaiskriisi, joka vuodesta 2015 lähtien horjutti koko Eurooppaa. 

Silloin Suomeenkin tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. 

Vuosien 2014 ja 2015 pakolaiskriisin suuri virhe oli, että Angela Merkel avasi Saksan rajat sepposen selälleen. Noina vuosina Eurooppaan tuli lähinnä Lähi-idästä, Etelä-Aasiasta ja Afrikasta yli puolitoista miljoonaa siirtolaista.

Tämä Merkelin päätös johti kaoottiseen tilanteeseen Saksassa ja monessa muussa maassa. 

Merkelin päätös oli olennainen syy myös Britannian EU-eroon. Kansanäänestyksen yhteydessä puhuttiin ”puolalaisesta putkimiehestä”, mutta sen tulokseen vaikutti ennen muuta Afrikasta, Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta tulleiden ja tulevien turvapaikanhakijoiden paine. 

Suuri osa EU:n alueelle pyrkivistä halusi päästä Britanniaan. Tämän uhkan torjumiseksi britit halusivat sulkea rajojaan.

Suomeen tuli Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta runsaasti turvapaikanhakijoita. 

Ilmeisesti tästä sovittiin Saksan ja Ruotsin hallitusten kanssa, vaikka tätä ei ole koskaan julkisuudessa myönnetty. 

Ruotsissa viranomaiset joka tapauksessa auttoivat siirtolaisten matkustamista busseilla ja junilla kohti Haaparantaa ja Torniota. 

x  x  x

Toimin vuonna 2015 Euroopan parlamentissa ja sen ulkoasiainvaliokunnassa. Suomen ratkaisuihin yritin vaikuttaa myös Keskustan puoluehallituksen jäsenenä. 

Käsittelin näitäkin tapahtumia teoksessani ”Eihän tässä näin pitänyt käydä”. Se on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Blogiarkistostani on luettavissa runsaasti pakolaiskriisiin liittyviä kirjoituksiani.

Keväästä 2015 lähtien yritin vaikuttaa siihen, että siirtolaisten tulva olisi pysäytetty avaamalla pakolaisleirejä EU:n rajojen ulkopuolelle. Tähän ajatukseen ei silloin tartuttu. 

Vasta viime vuosina turvapaikan haku on pyritty järjestämään kauttakulkumaihin perustettaviin keskuksiin.

Pyrin vaikuttamaan siihen, että Suomi olisi kannattanut pakolaisleirien perustamista EU:n ulkopuolelle. 

Syksyllä 2015 esitin, että maamme länsiraja suljettaisiin sillä perusteella, että turvapaikanhakijat pyrkivät Suomeen turvallisesta maasta. 

Sisäministeri Petteri Orpo väitti, ettei tämä ollut mahdollista.

Myöhemmin tämä oli kuitenkin mahdollista Tanskalle ja Ruotsille. Kun nämä maat sulkivat rajansa, siirtolaisten tulo Suomen rajalle tyrehtyi. 

Venäjän kautta turvapaikanhakijoita alkoi tulla Suomeen vasta vuoden 2015 lopulla ja vuoden 2016 alussa. Viranomaiset ohjasivat ja auttoivat turvapaikanhakijoita rajalle, kuten Ruotsista aikaisemmin. 

Turvapaikan hakijoiden virta Venäjältä päättyi, kun asiasta oli hallitustemme välillä keskusteltu. Tällöin palattiin vanhaan käytäntöön, jonka mukaan Venäjän viranomaiset eivät päästäneet rajalle henkilöitä, joilla ei ollut asianmukaisia matkustusasiakirjoja.     

x  x  x

Nykyiset ongelmat alkoivat näkyä ilmeisesti jo elokuussa, jolloin turvapaikanhakijoita alkoi saapua Suomen ja Venäjän väliselle rajalle. 

Julkisuuteen nämä ongelmat tulivat vasta pari viikkoa sitten. 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Saksan-vierailullaan lausunnon, jossa hän arveli muutoksen Venäjän rajaviranomaisten toiminnassa johtuvan Suomen Nato-jäsenyydestä ja vireillä olevasta kahdenvälisestä puolustussopimuksesta Yhdysvaltain kanssa. 

Venäjän muuttuneeseen toimintaan ovat saattaneet kuitenkin vaikuttaa myös muut tekijät.

Suomessa on tehty useita päätöksiä, joilla on vaikeutettu Suomessa asuvien – täällä työtä tekevien ja opiskelevien – venäläisten elämää. Päätökset ovat sattuneet pahasti myös heidän Venäjällä asuviin sukulaisiinsa.      

Kun Sauli Niinistö ilmoitti toukokuussa 2022 Venäjän presidentille Vladimir Putinille Suomen liittyvän Natoon, hän korosti, että Suomi tahtoo hoitaa rajanaapuruuteen liittyvät käytännön kysymykset asiallisesti ja ammattimaisesti.

Näin ei valitettavasti ole toimittu. 

Kahdenväliset hallitustason yhteydet ovat katkenneet.

Pietarin ja Turun pääkonsulinvirastot on suljettu.

Nyt maittemme välinen raja on määräajaksi kokonaan suljettu.

On syytä ihmetellä sitä, ettei Venäjän rajaviranomaisten muuttuneesta käytöksestä ryhdytty keskustelemaan heti silloin, kun tätä ilmiö alkoi olla havaittavissa. 

Tuolloin tilanteen kärjistyminen olisi ehkä voitu välttää.

Nyt vihdoin olisi molemmin puolin rajaa koetuista ongelmista käytävä hallitusten välisiä keskusteluja. 

Suomen hallitus koostuu tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta.

Keskustelut voitaisiin aloittaa korkealla virkamiestasolla.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu