Miksi ihminen muuttaa kauas töistä, ja miksi sen pitää ajaa suurehkolla henkilöautolla töihin?
Miksi ihminen muuttaa kauas töistä, ja miksi sen pitää ajaa suurehkolla henkilöautolla töihin? Ovatko ihmiset tyhmiä? Esimerkiksi intialaiset ajavat usein töihin moottoripyörillä, jotka vievät vain 1.8l/100km bensaa, kuten vaikka Honda Super Cub 125. Rikkaat ihmiset taas voivat ostaa keskustasta asunnon, ja vain kävellä töihinsä! Ai niin, meillä vaaditaan tiukka A-kortti mp:lle (ennen sai AB-kortin B:n ajamalla), ja kaavoitus estää rakentamasta keskustaan tarpeeksi, joten työn lähellä asuminen maksaa. Entäpä ne entisajan pappilat ja hoitsulat? Työsuhdeasuminen on nykyään verotuksella estetty, ja vuokra-asuminen työn lähellä on taas ansiotulojen progressiivisen veron – sekä vuokran pääomatuloveron alla – niin kallista, että on pakko ostaa asunto. Koska asuntoa ei saa työn läheltä, ihminen ostaa asunnon kauempaa, ja ajaa isolla, perheen ainoalla autolla töihin. Hän ikään kuin lankeaa ansaan, jonka verotus ja lait ovat hänelle tehneet viimeisen 60 vuoden poliittisten päätöksien summana. Jos katsot 50-luvun suomalaista, hän saattaa asua työsuhdeasunnossa työnsä lähellä ja kulkea mopedilla tai fillarilla asiointinsa. Kaupungit olivat tiiviitä, ja vuokrat edullisia.
Silloin 50-luvulla oli vähemmän autoja ja teitä, joten ei voitu olettaa työntekijän matkaavan pitkiä matkoja töihin. Sen seurauksena valtion ja kunnan piti layout-suunnitella työntekijän elämä – kaupunki – eli rakentaa asuntoja työpaikan viereen. Se olisi edelleen validi keino vähentää kustannuksia, mutta verottaja tai kaavoittaja sanoo, että ei ole sallittua. Kun ennen oli tärkeää työläisen toimiva arki, niin nykyään on vain tärkeää saada ihminen maksamaan enemmän veroja asumisestaan, tai suojella keskustan naapurien maisemia estämällä siellä liiallinen uudisrakentaminen, mikä voisi vähentää keskustan asuntokuplan arvoa. Päättäjänä tästä valtuustossa istuu ihmisiä, jotka omistavat vaikka 6 asuntoa keskustasta. Miten heitä ei jäävätä kaavoituksesta? Sillä me ihan oikeasti teemme tällaista politiikkaa! Olemme siis luoneet ajatusmallin, jossa asuminen ei ole integraali osa työläisen layout-suunniteltua arkea toteuttaa tehtäviään, vaan asuntopula ja asuntoalueiden eriytyminen on jonkinlainen tienaamisen muoto tietylle osalle väestöä. Ja kun lisäämme päälle vuokran 30-34% pääomatuloveron, ja kuinka kallista työläisen on ansiotuloveroilla maksaa 1000e/kk vuokraa – mikä käytännössä tarkoittaa 1700e/kk bruttotuloista tai enemmän – niin ihminen pakotetaan ostamaan omistusasunto keinolla millä hyvänsä!
Köyhälle jää ainoana ratkaisuna ostaa perhekelpoinen suurempi asunto kauempaa, minkä jälkeen hän ostaa jonkun perhemaasturin tai farkun. Näin syntyy kuluttajan loukku. Ja monella ei ole varaa tähänkään, mutta silti me ihmettelemme kuorossa syntyvyyttä, erotilastoja ja niin edelleen..
Poistamalla vuokrien verotus tai tekemällä vuokrasta kotitalousvähennyskelpoinen, sekä palauttamalla asuntoetu vähäveroiseksi eduksi palkassa, niin kaikki työläiset voisivat muuttaa työnsä lähelle, tavalla tai toisella, ja pyöräillä tai kävellä töihinsä. Liikkumista voimme halpuuttaa löysäämällä A-kortin vaatimuksia, esim. jakamalla A1 kortti B-kortillisille, sekä löysäämällä autojen turvavaatimuksia, ja poistamalla autovero pienistä taloudellisista autoista kuten Yarikset. Päästöhuijattuun g/km lukuun ei tulisi luottaa, vaan perustaa verotusta enemmän kokonaismassaan ja leveyteen. Ei ole paljon järkeä, että alle 1200 kg economy-luokan autot maksavat vielä autoveroa. Pienemmät autot eivät vain säästä bensaa, ne säästävät autotien kulumista.
Keskimäärin ongelma on kuitenkin valtion holtiton tuhlaus. Me verotamme liikaa ihmisiä turhien asioiden maksattamiseksi budjetissamme, ja sen rahanahneuden seurauksena me teemme veroilla järjestelmiä, jotka vääristävät asumista ja liikkumista merkittävästi. Kaikissa systeemeissä tuntuu olevan ideana, että yksilö ei saa koskaan säästää & vaurastua, vaan sen pitää aina langeta johonkin ansaan ja menettää rahansa valtiolle. Kaikki missä yksilö voi säästää, kielletään tai säännellään kuoliaaksi. Tästä ajattelusta on tehtävä loppu. Valtion tuhlaus lopetettava #leikattavaalöytyy hengessä, vapautettava yksilön elämä turhan byrokratian ja verotuksen alta, tehtävä eri asumismuotojen ja pääoman omistamisen valinnat tasa-arvoisiksi keskenään verotuksellisesti, sekä sallia tonteille rakentaminen vapaammin, jotta asumisen kustannuksiin tulee aitoa kilpailua kuten puhelinliittymiin on tullut. Vain silloin voimme pureutua elinkustannuksiin oikeasti. Sitten sinä saat puhelun Kojamolta, että ”laitetaanko asuntoasiat kondikseen, tässä olisi 679e/kk perheasunto työpaikkasi läheltä tarjoushintaan.” Mihin vastaat, että sinulla on jo 549e/kk perheasunto vuokralla Hervannasta, ja menet Honda Super Cubilla töihin käyttäen 72 senttiä bensaan päivässä, ja omistat 100k Kojamoa, mistä saat verottomia REIT-osinkoja virtuaalisena omistusasuntonasi 290e/kk, millä maksat suurimman osaa vuokraasi jo. Sellaista sen asumisen ja liikkumisen pitäisi olla!
Siltamäen kolumni on alusta loppuun täysin järkevä. Salon yritys naamioida hyvätuloisuus köyhyydeksi on hiukan säälittävä:
”Köyhälle jää ainoana ratkaisuna ostaa perhekelpoinen suurempi asunto kauempaa, minkä jälkeen hän ostaa jonkun perhemaasturin tai farkun.”
Tämä on silkkaa perussuomalaista pilkantekoa oikeita köyhiä eli kaupunkien vähätuloisia kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siltamäen kolumni saattoi olla järkevä alusta loppuun. Sen ydin on yhdessä kolumnin lauseessa: ”Joskus yksi suomalaisen itseymmärryksen kulmakivistä oli tarkka taloudenpito.”
Muu osa kolumnista keskittyi sen perusteluun, miksi keskiluokka ei saisi natkuttaa verosiirroista!
Se kun voi olla yksinkertaisesti niin, että a) yhteiskuntamme verottaa itse itsestään huolehtivaa väestöä liiaksi ja b) ei-niin toimeentulevaa väestöä tuetaan tavoilla, jotka eivät palvele ponnistelua taloudellisen aseman eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Pienenä kuriositeettina. Helsingin kaupunginosa Maunula rakennettiin 1950 – ja 1960 -luvuilla.
Asujaimisto koostui enimmäkseen muualta työn perässä Helsinkiin muuttaneista. Yhteiskuntamme oli tuolloin perinteinen teollisuusyhteiskunta.
– Maunulasta lähti keskustaan aamulla 5-8 välillä keskimäärin joka kolmas minuutti bussi. Nykyään aikaväli on kymmenen minuuttia tai ylitse.
****
Miksi ihmeessä joukkoliikennepalvelut ovat tuosta ajasta niin paljon huonontuneet? Silloin oli kaupungissa tilaa myös henkilöautoille. Mutta työkansa kävi ostamaan niitä…
Helsingin lähikuntiin muuttaneet… miksi he ovat muuttaneet sinne? Maksaakseen lisää veroja? Vai toteuttaakseen omaa näkemystään hyvästä elämästä?
– ja nyt sitten ovat röyhkeitä kun eivät halua maksaa kaikesta koko ajan yhä enemmän ja enemmän….?
Ilmoita asiaton viesti
Helsingissä saattaa busseissa olla asiakkaita riittävästi jopa edestakaisiin matkoihin. Toista se on täällä Espoossa metron rakentamisen jälkeen.
Ulkomaalaiset vieraamme kyselivät, että onko täällä jotkin tyhjien bussien kokoontumisajot, koska niitä tyhjiä busseja vilisee kaikkialla.
Ilmoita asiaton viesti
Juha osuu asian ytimeen.
Ilmoita asiaton viesti
On rumaa pilkata köyhiä ja vähävaraisia, kun joutuvat ajamaan käytetyillä, bensalla käyvillä autoilla.
Kaikilla köyhillä ei ole luottokelpoisuutta ostaa vihreitä sähköautoja tai perittyjä asuntoja kaupunkien keskustassa.
Jari-Pekka eläkeläisenä kerkeää asioille hyvin julkisella liikenteellä
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi ihminen muuttaa kauas töistä…”.
Kuka/mikä muutti ? Ihminen vai työpaikka ?
Ilmoita asiaton viesti