Parempi työtön kuin tehdä 98.4% hinnalla töitä? YTN lakkouhka!

Ylempien toimihenkilöiden lakko lähestyy

Kikyistä halutaan eroon, mutta kuinka tärkeää on saada jokavuotinen 0.7…1.6% palkankorotus, kun kymmeneen vuoteen ei ole karkkipussin tai bensalitran hinta muuttunut? Ainut mikä nousee on asumisen hinta, ja se johtuu nollakoroista, asumistuista, kaavoituksen rajoittamisesta, sekä vuokrien verottamisesta. Mutta onko se asiakkaan tai työnantajien vika, vai valtion vika?

On kahdenlaista tarinaa lakkoon osallistumisesta

Työtaisteluun osallistuminen tai sen ulkopuolelle jääminen on jokaisen työntekijän omassa päätösvallassa silloinkin, kun hän on työntekijäyhdistyksen jäsen.” [KKO:2018:40]

Ja sitten se toinen tarina:

Jäsenillä on oikeus ja velvollisuus osallistua liittonsa luvalla lailliseen lakkoon tai muuhun työtaistelutoimeen ilman työnantajan painostuksen, syrjinnän tai muiden kielteisten seuraamusten pelkoa. Liitto on aina vastuussa lakkopäätöksestä, ei yksittäinen jäsen.

Lakko-oikeus on Suomessa vahvasti lailla turvattu. Perustuslain suojaamiin perusoikeuksiin kuuluu ammatillinen yhdistymisvapaus (PerL13§), johon sisältyy myös työtaisteluoikeus. Suomi on myos ratifioinut YK:n alaisen ILO:n määrittelemät työntekijöiden perusoikeudet, joista yksi on työtaisteluoikeus. Työtaisteluja koskevat määräyksiä on myös muun muassa työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.

Huomaa, että työsopimussuhteessa olevien työntekijöiden työtaisteluoikeus poikkeaa jonkin verran virkasuhteessa olevien viranhaltijoiden oikeudesta.

Liitto asettaa lakkoon asianomaisen työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisia työtehtäviä riippumatta siitä kuka niitä tekee. Työnantaja tulkitsee usein tästä poikkeavasti, että lakko koskisi nimenomaan ao. työtä suorittavia henkilöitä, ammattiliiton jäseniä. Korkein oikeus on tulkinnut asiaa ammattiliittojen kannan mukaisesti: lakkoon voidaan asettaa työtehtäviä. Näitä lakonalaisia töitä ei saa toinenkaan työntekijä tehdä omien töittensä sijasta tai lisäksi, vaikka itse ei olisikaan lakossa.” [https://www.akavanerityisalat.fi/nain_vaikutamme/sopimusneuvottelut/mihin_tyotaisteluoikeus_perustuu]

Miten tämä voisi olla vielä epäselvempää työntekijälle?

Tämä kuulostaa tältä:

Työntekijällä on velvollisuus osallistua AY-mafian lakkoon tai muuhun työtaistelutoimeen ammattiliiton painostuksen, syrjinnän tai muiden kielteisten seuraamusten pelossa. Liitto on aina vastuussa lakkopäätöksestä, ei yksittäinen jäsen, joka kuitenkin myöhemmin elämässään kantaa lakon seuraukset menetettyinä asiakkuuksina ja työtehtävinä.

Lakkovelvollisuus on Suomessa vahvasti lailla turvattu. Perustuslain suojaamiin perusvelvoitteisiin kuuluu ammatillinen yhdistymispakko (PerL13§), johon sisältyy myös työtaistelun pakko. Suomi on myös ratifioinut YK:n alaisen ILO:n määrittelemät työntekijöiden perusvelvoitteet, joista yksi on työtaistelun pakollisuus. Työtaistelu on pakollista huolimatta siitä, pystyykö asiakas maksamaan enemmän, tai mikä on maan työllisyysaste tai kokonaisveroaste. Parempi taistella työt kokonaan pois maasta kuin tehdä töitä 1.6% liian halvalla tai 10 tuntia liian kauan per vuosi. Palkansaajan 50% kokonaisveroastetta vastaan ei kuitenkaan lakkoilla, koska sillä tuetaan AY-mafiaa ja puolueita, sekä tietysti YK:n hankkeita. Työtaisteluja koskevat määräykset ovat myös työehtosopimuslaissa, jonka luotettava SDP-pohjainen hallituksemme on ratifioinut.

Liitto asettaa lakkoon kokonaisia työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisia työtehtäviä riippumatta siitä kuka niitä tekee. Työntekijä tulkitsee usein tästä poikkeavasti, että lakko koskisi nimenomaan ammattiliiton jäseniä, ja että yksittäinen työntekijä voisi paikallisesti sopia kansainvälisen tilanteen mukaisen työehtosopimuksen perustuen työssäkäyntialueensa kokonaiskustannuksiin, olettaen 40% säästöasteen kulujen jälkeen, siten suorittaen sisäisen devalvaation itsenäisesti, sillä rahapolitiikkansa EKP:lle myöntänyt hallitus ei sitä pysty tekemään. Korkein oikeus on kuitenkin tulkinnut asiaa ammattiliittojen kannan mukaisesti: lakkoon voidaan asettaa työtehtäviä, ja työtä voidaan estää, vaikka niistä saisi 40% säästöasteen ja lakkopäivistä ei mitään. Näitä lakonalaisia töitä ei saa toinenkaan työntekijä tehdä omien töittensä sijasta tai lisäksi, vaikka itse ei olisikaan lakossa.

 


Ei ole tarkoitus vähätellä ammattiliittojen tärkeyttä, mutta jonkin verran enemmän saisi liiton huomio keskittyä siihen elefanttiin huoneessa, joka on se todellinen riistäjä: verottaja.

Eihän maailmantaloudessa asiakkaat voi maksaa äärettömästi tuotteistamme, eikä asiakasta kiinnosta meidän itse kehittämä eläkepommi, pitkät työmatkat, kaavoituksen aiheuttama asuntokupla, ylipaisunut julkinen sektori ja niin edelleen. Asiakkaita kiinnostaa laatu, hinta, ja toimitusvarmuus. Valtion kuuluu pyrkiä rakentamaan sisäisesti tehokas hyvinvointivaltio, joka ei tuhlaa resursseja tehottomaan toimintaan, tai nosta elinkustannuksia liian korkeiksi.

Maailmassa on ääretön määrä tilauksia suhteessa Suomen kokoon. Jos meidän satamatavaraliikenne on 0.2% koko maailmasta, niin sen nostaminen vain 0.4% hukuttaisi meidät tilauksiin. Mutta se työ ei tule koskaan valmiiksi tai riitä mihinkään, jos joka vuosi demarihallitus tai joku muu vastaava päättää nostaa valtion budjetin kokoa, verottaen lisää, ja yleensä vieläpä ei minkään tärkeän asian tähden. Lopulta kukaan ei tilaa mitään, ja viimeinen sammuttaa valot. Onko se sitten parempi tilanne?

 


Otsikon kysymykseen vastaus on ei. Vain työllinen vuosi menee taloudellisesti eteenpäin. Oli sen hyötysuhde 20% tai 40%, niin se on aina parempi kuin 0% ja elinkustannukset päälle.

 

 

JuhoSalo

Haluan antaa sinulle mahdollisuuden säästää sanomalla 'kiitos ei' kaikelle ylimääräiselle. Me kaikki tiedämme, mitä me oikeasti valtiolta tarvitsemme: puolustus, oikeus, infra, terveys, koulutus, sosiaaliturva, ym. Kun nämä on määritelty, maksetaan ne vastikemaisesti veroissa. Vain säästämällä voi saada enemmän vähemmillä päästöillä. http://juhosalo.kapsi.fi/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu